E haafaufaa anaˈe i te mau haaputuputuraa kerisetiano
“E haapao maite â tatou te tahi i te tahi, a faaaraara ˈtu ai ia rahi te aroha, o te rave i te mau ohipa maitatai ra: eiaha hoi e faarue i to tatou haaputuputuraa.”—HEBERA 10:24, 25.
1, 2. (a) No te aha e haamaitairaa taa ê ia haere i te haaputuputuraa a te mau Kerisetiano mau? (b) Tei pihai iho o Iesu i ta ˈna mau pǐpǐ i te mau haaputuputuraa i roto i teihea auraa?
AUÊ ïa haamaitairaa taa ê ia haere i te hoê haaputuputuraa kerisetiano, noa ˈtu e e iti mai i te hoê ahuru aore ra e tau tausani taata haamori ia Iehova tei tae mai, no te mea ua parau o Iesu e: “I te vahi e amui ai e toopiti e tootoru ma to ˈu nei iˈoa, tei rotopu atoa ïa vau ia ratou i reira”! (Mataio 18:20) Parau mau, i to Iesu parauraa i teie tǎpǔ, te faahiti ra oia i te parau o te mau ohipa haavaraa te tia ia haapao-maitai-hia e te feia e rave ra i te upoo i roto i te amuiraa. (Mataio 18:15-19) Tera râ, e nehenehe atoa anei e faatano i te mau parau a Iesu i nia i te taatoaraa o te mau haaputuputuraa kerisetiano, o te haamatahia ra e o te faaotihia ra na roto i te pure ma to ˈna iˈoa? Oia. A haamanaˈo na i to Iesu faaueraa i ta ˈna mau pǐpǐ ia rave i te ohipa e faariro i te taata ei pǐpǐ, ua tǎpǔ oia e: “Inaha, tei pihai atoa iho ïa vau ia outou [“i te mau mahana atoa,” MN], e tae noa ˈtu i te hopea o teie nei ao.”—Mataio 28:20.
2 E mea papu maitai e te anaanatae rahi ra te Upoo o te amuiraa kerisetiano, te Fatu ra o Iesu Mesia, i te mau haaputuputuraa atoa a ta ˈna mau pǐpǐ haapao maitai. Hau atu, e nehenehe tatou e tiaturi e tei pihai iho oia ia ratou na roto i te arai o te varua moˈa o te Atua. (Ohipa 2:33; Apokalupo 5:6) Te anaanatae atoa maira te Atua ra o Iehova i ta tatou mau putuputuraa. Te tapao matamua o teie mau putuputuraa, no te arueraa ïa i te Atua “i roto i te mau amuiraa ra.” (Salamo 26:12) Te faaite ra to tatou haereraa i te mau putuputuraa a te amuiraa i to tatou here no ˈna.
3. No teihea mau tumu papu e haafaufaa ˈi tatou i te mau haaputuputuraa kerisetiano?
3 Te vai ra te tahi atu â mau tumu papu e haafaufaa ˈi tatou i te mau haaputuputuraa kerisetiano. Na mua ˈˈe oia i faarue mai ai i te fenua nei, ua nomino o Iesu Mesia i ta ˈna mau pǐpǐ faatavaihia no te ohipa ei “tavini haapao maitai e te paari” o te horoa i te maa varua i te taime au na te utuafare fetii faaroo. (Mataio 24:45) Te hoê ravea faufaa e tupu ai teie faatamaaraa i te pae varua, mea na roto ïa i te mau putuputuraa a te amuiraa, e te mau haaputuputuraa rahi aˈe atoa—mai te mau rururaa e te mau tairururaa. Te aratai nei te Fatu ra o Iesu Mesia i teie tavini haapao maitai no te horoa i te mau haamaramaramaraa faufaa i teie mau haaputuputuraa na te feia atoa e hinaaro ra e ora ˈtu i te hopea o teie faanahoraa ino, e e fanaˈo i te ora i roto i te ao apî parau-tia a te Atua.
4. Eaha te “peu” atâta tei faahitihia i roto i te Bibilia, e na te aha e tauturu ia tatou ia ape i te reira?
4 No reira, eiaha te mau Kerisetiano e haamatau i te peu atâta i tapaohia e te aposetolo Paulo, ia ˈna i papai e: “E haapao maite â tatou te tahi i te tahi, a faaaraara ˈtu ai ia rahi te aroha, o te rave i te mau ohipa maitatai ra: eiaha hoi e faarue i to tatou haaputuputuraa, mai ta te tahi pae ra peu, e faaitoito râ; e ia rahi atu â te faaitoito, no te mea te hiˈo na outou i taua mahana ra i te fatataraa mai.” (Hebera 10:24, 25) E tauturu mai te feruri-maitai-raa i nia i te faufaaraa taa ê e te mau haamaitairaa ia haere i te mau haaputuputuraa kerisetiano ia tatou ia turu ma te taiva ore e ma te mafatu taatoa i teie mau haaputuputuraa.
Te mau putuputuraa o te faaitoito
5. (a) Eaha te tia i ta tatou mau parau ia faatupu i te mau putuputuraa? (b) No te aha eiaha tatou e faataupupu i te titau manihini i te feia i anaanatae apî ia haere mai i te mau putuputuraa?
5 I te mea e te pure ra te mau Kerisetiano e ia ohipa mai te varua moˈa o Iehova i te mau putuputuraa kerisetiano, e tia ïa i te taata taitahi e haere mai ia tutava i te ohipa ia au i te varua, e “eiaha e faariri i te [varua moˈa] o te Atua.” (Ephesia 4:30) I to te aposetolo Paulo papairaa i teie mau parau faauruahia, te faahiti ra oia i te parau o te faaohipa-maitai-raa i te parau. E tia ia tatou ia faahiti noa i te mau parau “no te faaitoito i te taime hinaarohia, no te faaite i te mea maitai i te feia e faaroo ra.” (Ephesia 4:29, MN) E mea faufaa iho â te reira i te mau haaputuputuraa kerisetiano. I roto i ta ˈna rata i to Korinetia, ua haamatara o Paulo i te faufaaraa e ia riro te mau putuputuraa ei taime no te faaitoito, no te haapii, e no te tauturu. (Korinetia 1, 14:5, 12, 19, 26, 31) Te faufaahia ra te feia atoa e tae mai i teie mau putuputuraa, e tae noa ˈtu te feia i tae apî mai, o te parau paha e: “Tei roto[pu] mau â te Atua ia outou.” (Korinetia 1, 14:25) No teie tumu, eiaha tatou e faataupupu i te titau manihini i te feia i anaanatae apî ia haaputuputu atoa mai na muri iho ia tatou, no te mea e turai te reira ia ratou ia haere oioi i mua i te pae varua.
6. Eaha te tahi mau tuhaa o te tauturu ia faariro i te hoê putuputuraa ei mea faaitoito?
6 Te hinaaro ra te feia atoa e oreroraa parau, e uiuiraa manaˈo, aore ra e faahiˈoraa ta ratou i te hoê putuputuraa kerisetiano, e ite papu e mau parau faaitoito anei ta ratou e o tei tu atoa i te Parau i papaihia e te Atua, oia hoi te Bibilia. Hau atu i te faahiti i te mau parau papu, e tia ia tatou ia faaite i te mau manaˈo hohonu e te mau manaˈo horuhoru e tu ra e te mau huru here o te Atua e o te Mesia. Mai te peu e te ara ra te feia atoa e hohora i te mau tumu parau i roto i te hoê putuputuraa, i te faaite i ‘ta te varua o te Atua e faatupu,’ mai te oaoa, te faaoromai, e te faaroo, e riro mau â ïa te feia atoa i tae mai, i te faaitoitohia.—Galatia 5:22, 23.
7. Nafea te feia atoa i tae mai ia faariro i te hoê haaputuputuraa ei mea faaitoito?
7 Noa ˈtu e e mea iti paha te feia e tumu parau ta ratou i roto i te porotarama i te mau putuputuraa a te amuiraa, e nehenehe te taatoaraa e faariro i te hoê haaputuputuraa ei mea faaitoito. E pinepine, te vai ra te mau taime e nehenehe te feia i tae mai e pahono i te mau uiraa. E mau taime teie e faaite ai tatou i mua i te taata i to tatou faaroo. (Roma 10:9) Eiaha roa ˈtu e faaohipa i teie mau taime no te horoa i to tatou iho mau manaˈo, no te faatiatia i te mau mea o ta tatou iho i rave, aore ra no te faaino i te hoê hoa faaroo. Eita anei te reira e faariri i te varua o te Atua? Mea maitai aˈe ia faatitiaifaro i te mau fifi e te mau hoa faaroo, o outou anaˈe e ma te here. Te na ô ra te Bibilia e: “Ia hamani maitai outou ia outou iho, ma te aau mǎrû aroha noa, ma te faaore hoi i te hara te tahi e te tahi, mai ta te Atua i faaore mai i ta outou i te Mesia ra.” (Ephesia 4:32) Auê ïa taime faahiahia ta te mau haaputuputuraa kerisetiano e horoa maira na tatou no te faaohipa i teie aˈoraa maitai! No reira, e tae oioi mai e rave rahi i te mau putuputuraa e e faafaaea rii mai ratou ia oti anaˈe. Te tauturu atoa ra te reira i te feia i anaanatae apî, o te hinaaro taa ê ra e ia farii-popou-hia ratou. No reira, e tuhaa ta te mau Kerisetiano pûpûhia atoa no te faariro i te mau putuputuraa ei mea faaitoito na roto i te ‘haapao-maite-raa te tahi i te tahi e te faaaraararaa ˈtu ia rahi te aroha e te mau ohipa maitatai.’
A faaineine maitai
8. (a) Eaha te mau haapaeraa faahiahia ta vetahi e rave ra no te haere i te mau putuputuraa? (b) Eaha te hiˈoraa ta Iehova e horoa maira ei tiai mamoe?
8 E mea ohie paha no vetahi ia haere i te mau haaputuputuraa kerisetiano, area no te tahi ra, te titauhia ra ïa i te haapae-tamau-raa. Te vai ra te hiˈoraa o te hoê metua vahine kerisetiano, o te tia hoi ia rave i te ohipa no te tauturu i te horoa i te mau mea faufaa e hinaarohia e to ˈna utuafare, ua rohirohi oia ia hoˈi anaˈe oia i te fare mai te ohipa mai. I muri iho, e tunu paha oia i te maa e e faaineine i ta ˈna mau tamarii no te putuputuraa. Mea atea roa paha no te tahi atu mau Kerisetiano ia haere i te mau putuputuraa, aore ra ua taotiahia paha ratou e te hapepa aore ra te ruhiruhiaraa. Papu maitai e te taa ra i te Atua ra o Iehova i te huru tupuraa o te taata tataitahi e haere tamau ra i te mau putuputuraa, mai te hoê tiai mamoe here e taa ra i te mau hinaaro taa ê o te mamoe tataitahi o ta ˈna nǎnǎ. Te parau ra te Bibilia e: “E faaamu [Iehova] i ta ˈna nǎnǎ mai te tiai mamoe ra; e haaputu oia i te mau fanauˈa rii i roto i tana rima, e ei roto ratou i tana ouma ia hopoi; e aratai rii maite oia i te mau maiaa faaote pinia ra.”—Isaia 40:11.
9, 10. Nafea tatou ia huti mai i te mea faufaa roa ˈˈe o te mau putuputuraa?
9 Aita paha i rahi te taime o te feia te tia ia rave i te mau haapaeraa rahi no te haere tamau i te mau putuputuraa, no te faaineine i te mau tumu parau e hiˈopoahia. Na roto i te apeeraa i te porotarama taioraa Bibilia i te mau hebedoma atoa, e rahi atu â ïa te anaanataeraa ia apiti i te Haapiiraa o te Taviniraa Teotaratia. Oia atoa te faaineine-atea-raa i te tahi atu mau putuputuraa, mai te Haapiiraa o Te Pare Tiairaa e te Haapiiraa Buka a te Amuiraa, e rahi atu â ïa te faufaaraa o te reira. Na roto i te taio-atea-raa i te mau tumu parau e na roto i te hiˈopoaraa i te tahi aˈe mau irava Bibilia tei faahitihia, e ineine rahi atu â ïa te feia e mau hopoia utuafare o te titau rahi nei i te taime ta ratou, ia apiti ma te faufaa i roto i teie mau aparauraa Bibilia.
10 Area vetahi ê ra e mea vata aˈe ratou, e rahi atu â ïa to ratou taime no te faaineine i te mau putuputuraa. Ei hiˈoraa, e nehenehe ratou e rave i te mau maimiraa i nia i te mau irava tei faahitihia, aita râ i papaihia. No reira, e nehenehe te taatoaraa e ineine no te huti mai i te mea faufaa roa ˈˈe o te mau putuputuraa, e no te apiti maitai i roto i te faaitoitoraa i te amuiraa na roto i ta ratou mau oreroraa parau e mau pahonoraa. Na roto i te faaineine-maitai-raa ia ratou, e horoa ïa te mau matahiapo e te mau tavini tauturu i te hoê hiˈoraa maitai na roto i ta ratou mau pahonoraa poto, e te papu. Ma te faatura i te mau faanahoraa a Iehova, eita te feia e putuputu mai e rave i te mau ohipa o te haapeapea i te mau putuputuraa.—Petero 1, 5:3.
11. No te aha e titauhia ˈi te aˈo ia ˈna iho no te faaineine ia ˈna no te mau putuputuraa?
11 E nehenehe to tatou taime e pau rahi i roto i te mau ohipa e te mau faaanaanataeraa e ere i te mea faufaa no to tatou maitairaa i te pae varua. Mai te peu e te reira iho â, e tia ïa ia tatou ia hiˈopoa ia tatou iho, e ‘eiaha e manaˈo [“tano,” MN] ore’ no nia i te faaohiparaa i to tatou taime. (Ephesia 5:17) Ta tatou fa, o te ‘faaherehere-maite-raa ïa i te taime’ mai roto mai i te mau ohipa e ere i te mea faufaa roa, ia rahi atu â te taime no te haapiiraa Bibilia tataitahi, no te faaineineraa i te mau putuputuraa, e no te taviniraa o te Basileia. (Ephesia 5:16) E ere iho â i te mea ohie noa e te titauhia ra i te aˈo ia ˈna iho. Te haamau nei te feia apî e haapao ra i te reira, i te hoê niu maitai roa no te haere i mua a muri aˈe. Teie ta Paulo i papai i to ˈna hoa apî aˈe ra o Timoteo: “E haamanaˈo papu i teie nei mau parau [te mau aˈoraa a Paulo ia Timoteo]; o ta oe ïa e rave eiaha e faaea, ia ite te taata atoa i te tupuraa o to oe ite.”—Timoteo 1, 4:15.
Te mau hiˈoraa no roto mai i te Parau a te Atua
12. Eaha te hiˈoraa faahiahia ta te utuafare o Samuela i horoa?
12 E hiˈo anaˈe na i te hiˈoraa maitai o te utuafare o Samuela, o tei apiti tamau na i roto i te mau faanahoraa no te haaputuputu e te mau hoa haamori a vai ai te sekene o te Atua i Silo. O te mau tane anaˈe tei titauhia ia haere i te mau oroa i te mau matahiti atoa. Tera râ, ua afai o Elikana, te metua tane o Samuela, i to ˈna utuafare taatoa ‘a haere ai oia i te mau matahiti atoa i Silo, mai roto atu i to ˈna iho oire, e hopoi i te tusia e e haamori i te Atua sabaota ra ia Iehova.’ (Samuela 1, 1:3-5) Tei pihai iho paha te oire tumu o Samuela, o Ramataima-zophima, i te pae miti i te oire no Rentis no teie nei tau i te mau vahi aivi i raro i “te mouˈa ra o Epheraima.” (Samuela 1, 1:1) No reira, no te haere i Silo, tau 30 kilometera ïa te atea, e tere rohirohi hoi i taua tau ra. O ta te utuafare o Elikana ïa i rave ma te taiva ore “i te mau matahiti atoa, ia haere [ratou] i nia i te fare o Iehova ra.”—Samuela 1, 1:7.
13. Eaha te hiˈoraa ta te mau ati Iuda haapao maitai i horoa a parahi ai o Iesu i nia i te fenua nei?
13 Ua paari atoa mai o Iesu i roto i te hoê utuafare rahi. I te mau matahiti atoa, e haere na te utuafare mai Nazareta ˈtu i te pae apatoa tau 100 kilometera te atea, i te oroa Pasa i Ierusalema. E piti purumu ta ratou i nehenehe e rave. Te purumu afaro aˈe, e titapou ïa oia i roto i te Peho no Megido e e tauma tau 600 metera na roto i te tuhaa fenua no Samaria e tae atu ai i Ierusalema. Te tahi atu purumu tere-pinepine-hia, o te purumu ïa i ravehia e Iesu i roto i to ˈna tere hopea i Ierusalema i te matahiti 33 T.T. E haere teie purumu na roto i te Peho Ioridana i raro mai i te faito miti e tae noa ˈtu ai i “te pae Iudea, i te hiti Ioridana ra.” (Mareko 10:1) Mai reira ˈtu, tau 30 kilometera te atea e tae atu ai “te eˈatia i Ierusalema,” e tae noa ˈtu i te hoê faataumaraa e hau atu i te 1 100 metera. (Mareko 10:32) E rave tamau na te nahoa taata haapao maitai e faatupu i te oroa, i te tere fifi mai Galilea i Ierusalema. (Luka 2:44) Auê ïa hiˈoraa maitai no te mau tavini o Iehova i roto i te mau fenua ona i teie mahana, e rave rahi o te nehenehe e haere i te mau haaputuputuraa kerisetiano ma te ohie, maoti te mau huru faurao apî!
14, 15. (a) Eaha te hiˈoraa ta Ana i horoa? (b) Eaha ta tatou e nehenehe e haapii na roto i te haerea maitai o vetahi feia e haere apî ra i te mau putuputuraa?
14 Te vai atoa ra te hiˈoraa o te vahine ivi e 84 matahiti ra o Ana. Te parau ra te Bibilia e “aore roa oia i faarue i te hiero.” (Luka 2:37) Hau atu, ua anaanatae o Ana ia vetahi ê ma te here. I to ˈna iteraa ˈtu i te aiû ra o Iesu e to ˈna faarooraa e o oia te Mesia tǎpǔhia, eaha ta ˈna i rave? Ua haamauruuru oia i te Atua e “ua parau ihora [no nia i te aiû] i te feia atoa i [tiai] i te ora i Ierusalema ra.” (Luka 2:38; MN) Auê ïa haerea maitai, te hoê hiˈoraa no te mau Kerisetiano i teie nei tau!
15 Oia, e tia i te haereraa e te apitiraa i ta tatou mau putuputuraa ia riro ei oaoaraa o ta tatou e ore roa ˈtu, mai ia Ana, e hinaaro e faarue. Te haafaufaa atoa nei e rave rahi feia apî i te reira. Ua matara mai ratou i te poiri no te fanaˈo i te maramarama faahiahia a te Atua, te hinaaro ra ratou e haapii i te mau mea atoa ta ratou e nehenehe e haapii, e e rave rahi o te anaanatae rahi ra i te mau putuputuraa kerisetiano. I te tahi aˈe pae, e tia i te feia e mea maoro i roto i te parau mau, ia ara ia ore ia ‘tuu i to ratou here matamua.’ (Apokalupo 2:4) I te tahi mau taime, e nehenehe te mau maˈi rahi aore ra te tahi atu mau tumu o te ore e vî i te hoê taata, e taotia i te haereraa i te mau putuputuraa. Tera râ, eiaha roa ˈtu tatou e vaiiho i te nounou taoˈa, te faaanaanataeraa, aore ra te anaanatae-ore-raa ia faariro ia tatou ei feia ineine ore, faatau, aore ra aita e haere tamau ra i te mau putuputuraa.—Luka 8:14.
Te hiˈoraa maitai roa ˈˈe
16, 17. (a) Eaha te huru o Iesu i nia i te mau haaputuputuraa i te pae varua? (b) Eaha te peu maitai te tia i te mau Kerisetiano atoa ia tutava i te pee?
16 Ua horoa mai Iesu i te hoê hiˈoraa faahiahia no nia i te haafaufaaraa i te mau haaputuputuraa i te pae varua. I te 12raa o to ˈna matahiti, ua faaite oia i to ˈna here no te fare o te Atua i Ierusalema. Aita to ˈna mau metua i ite e teihea roa oia, i muri iho râ, ua ite atura raua ia ˈna e paraparau ra e te mau orometua i nia i te Parau a te Atua i roto i te hiero. Ei pahonoraa i te tapitapi o to ˈna mau metua, ua ani atura o Iesu ma te faatura e: “Aita [anei] orua i ite, e ia [parahi au i roto i te fare o] tau metua e tia ˈi?” (Luka 2:49; MN) Ma te auraro, ua hoˈi atura te taurearea ra o Iesu na muri iho i to ˈna mau metua i Nazareta. I reira, ua faaite noa oia i to ˈna here no te mau putuputuraa o te haamoriraa na roto i te haere-tamau-raa i te sunago. No reira, i to ˈna haamataraa i ta ˈna taviniraa, te faatia ra te Bibilia e: “E tae maira oia i Nazareta i te vahi i paari ai oia ra, ua tomo maira oia i roto i te sunago i te sabati, o ta ˈna â ïa peu, e ua tia aˈera i nia e taio i te parau.” I muri aˈe i to Iesu taioraa e to ˈna tatararaa i te Isaia 61:1, 2, ua “maere ihora [te feia i tae mai] i te mau parau maitatai rahi ta ˈna i parau maira.”—Luka 4:16, 22.
17 Te pee atoa ra te mau putuputuraa kerisetiano i teie tau i teie hiˈoraa tumu. I muri aˈe e haamata ˈi te putuputuraa na roto i te himene arueraa e te pure, e taiohia te mau irava Bibilia (aore ra te mau irava i papaihia i roto i te mau tumu parau Bibilia) e e tatarahia mai. E tia i te mau Kerisetiano mau ia pee i te peu maitai a Iesu Mesia. A faatia noa ˈi to ratou huru tupuraa, te oaoa nei ratou i te haere tamau i te mau haaputuputuraa kerisetiano.
Te mau hiˈoraa no teie nei tau
18, 19. Eaha te mau hiˈoraa faahiahia ta te mau taeae i roto i te mau fenua veve i horoa no nia i te faaturaraa i te mau putuputuraa, te mau rururaa, e te mau tairururaa?
18 I roto i te mau vahi veve o te fenua, te horoa ra e rave rahi o to tatou mau taeae e mau tuahine i te hoê hiˈoraa maitai no nia i te haafaufaaraa i te mau haaputuputuraa kerisetiano. I Mozambique, ua tia i te hoê tiaau mataeinaa, o Orlando e ta ˈna vahine, o Amélia, ia haere na raro e 45 hora i nia tau 90 kilometera te atea na nia i te hoê mouˈa teitei, no te haapao i te hoê rururaa. I muri iho, ua tia ia raua ia na reira faahou no te haere e haapao i te tahi atu rururaa. Ua faatia o Orlando ma te haehaa e: “Ua manaˈo mâua e aita mâua i rave i te tahi mea ia faaauhia i te mau taeae o te Amuiraa no Bawa. No te haere i te rururaa e e hoˈi i ǒ ratou ra, e ono ïa mahana tau 400 kilometera te atea na raro noa, e te vai ra te hoê taeae e 60 matahiti i rotopu ia ratou!”
19 Eaha ïa no nia i te haafaufaaraa i te mau putuputuraa a te amuiraa i te mau hebedoma atoa? E tuahine iti o Kashwashwa Njamba e 70 matahiti. Te faaea ra oia i Kaisososi, te hoê oire iti tau 5 kilometera te atea mai te Piha no te Basileia i Rundu, i Namibia. Ia haere oia i te mau putuputuraa e ia hoˈi mai, 10 kilometera ïa na raro noa e na roto i te uruaihere. Ua eiâhia na vetahi i nia i teie purumu, ua tamau noa râ o Kashwashwa i te haere. Te faaterehia ra te rahiraa o te mau putuputuraa na roto i te mau reo aita hoi o ˈna e taa ra. Nafea ïa oia e faufaahia ˈi i te apitiraa mai? “Na roto i te apeeraa i te taioraa o te mau irava,” o ta Kashwashwa ïa e parau ra, “e tamata vau i te taa e eaha te tumu parau.” Tera râ, aita oia i ite i te taio, nafea ïa oia ia apee i te taioraa o te mau irava? “E faaroo vau i te mau irava tei mau aau ia ˈu,” o ta ˈna ïa e pahono ra. E i te roaraa o te mau matahiti, e rave rahi mau irava tei mau aau ia ˈna. No te haamaitai i to ˈna aravihi ia faaohipa i te Bibilia, te apiti ra oia i roto i te hoê piha haapiiraa i te taio e i te papai tei faanahohia e te amuiraa. “Mea au roa na ˈu e haere i te mau putuputuraa,” o ta ˈna ïa e parau ra. “E haapii noa tatou i te mau mea apî. Mea au roa na ˈu e amuimui e te mau taeae e te mau tuahine. Noa ˈtu e eita ta ˈu e nehenehe e paraparau ia ratou pauroa, e haere noa mai ratou e aroha ia ˈu. E te mea faufaa roa ˈˈe, ua ite au e na roto i te haereraa i te mau putuputuraa, te faaoaoa ra vau i te mafatu o Iehova.”
20. No te aha eiaha tatou e faarue i ta tatou mau haaputuputuraa kerisetiano?
20 E mau mirioni feia haamori ia Iehova, mai ia Kashwashwa, ati aˈe te fenua nei, e haafaufaa maitai ra i te mau haaputuputuraa kerisetiano. A haere noa ˈi te ao a Satani i to ˈna haamouraa, eiaha roa ˈtu tatou e faarue i ta tatou haaputuputuraa. Ia vai ara noa râ tatou i te pae varua, e ia haafaufaa hohonu i te mau putuputuraa, te mau rururaa, e te mau tairururaa. E ore te reira e faaoaoa noa i te mafatu o Iehova, e faufaa-rahi-atoa-hia râ tatou a apo mai ai tatou i te haapiiraa no ǒ mai i te Atua ra o te aratai i te ora mure ore.—Maseli 27:11; Isaia 48:17, 18; Mareko 13:35-37.
Mau uiraa faahaamanaˈoraa
◻ No te aha e haamaitairaa taa ê ia haere i te mau haaputuputuraa kerisetiano?
◻ Nafea te feia atoa i tae mai ia faariro i te hoê haaputuputuraa ei mea faaitoito?
◻ Eaha te hiˈoraa faahiahia ta Iesu Mesia i horoa?
◻ Eaha te haapiiraa e nehenehe e huti mai no nia i te mau taeae i roto i te mau fenua veve?
[Tumu parau tarenihia i te api 17]
Te haafaufaa ra ratou i te mau putuputuraa i te mau hebedoma atoa
E mau mirioni taata o te ora ra i roto i te mau oire tei roohia i te veve e te ohipa ino. Noa ˈtu teie mau huru tupuraa, te haafaufaa maitai nei te mau Kerisetiano mau i rotopu ia ratou i te mau haaputuputuraa kerisetiano. Te faatia ra te hoê matahiapo e tavini ra i roto i te hoê o te mau amuiraa no Soweto i Gauteng, i Afirika Apatoa, e: “I roto i te hoê amuiraa e 60 Ite e mau taata poro bapetizo-ore-hia, tei rotopu i te 70 e 80 taata, e hau atu i te tahi mau taime, o te haere mai i ta matou mau putuputuraa. Noa ˈtu e e ere i te mea atea no te mau taeae e no te mau tuahine ia haere i te mau putuputuraa, mea fifi te tupuraa i teie vahi no Soweto. Ua patiahia te hoê taeae i te tipi i nia i to ˈna tua a haere ai oia na raro i te hoê putuputuraa. E piti aˈe tuahine tei haruhia no te tamata i te eiâ ia raua. Aita râ te reira e tapea ra ia ratou ia ore e haere mai. I te mau Sabati, e haapiiraa himene poto ta matou i muri aˈe e faaoti ai ta matou putuputuraa na roto i te pure. E 95 % aˈe o te feia e faaea noa mai e e himene i te mau himene atoa no te mau putuputuraa e faatupuhia i te hebedoma i muri iho. Te tauturu ra te reira i te feia i anaanatae apî mai ia haapii i te mau himene e ia himene atoa.”
Te faaruru ra te feia o te mataeinaa i te tahi mau fifi, mai te atearaa ia haere ratou i te mau putuputuraa e toru taime i te hebedoma. Te faaea ra e piti hoa faaipoipo anaanatae 15 kilometera te atea i te Piha no te Basileia no Lobatse, i Botswana. I te matahiti i mairi aˈenei, ua haere tamau raua i te mau putuputuraa e ta raua e piti tamarii. Te tataî ra te tane i te mau tiaa no te faatamaa i te utuafare. Area te vahine ra, te hoo ra ïa oia i te mau tauihaa nainai no te haamaraa i te moni ohipa a te utuafare, ia nehenehe hoi ratou e aufau i te faurao no te haere i te mau putuputuraa e no te hoˈi.
I te hoê po o te tau veavea i mairi aˈenei, i muri aˈe i te hoê putuputuraa e te tiaau haaati, ua faaruehia teie utuafare e te pereoo mataeinaa i te hora 9 i te po. Ua faaea ê na te mau pereoo mataeinaa i te tere no te mea e po vero. Ua tapea maira te hoê mutoi i to ˈna pereoo e ani maira e te aha ra ratou. I to ˈna faarooraa i to ratou fifi, ua aroha ˈtura oia ia ratou e faahoro atura ia ratou i ǒ ratou ra 15 kilometera te atea. Ua parau atura te vahine, e vahine poro bapetizo-ore-hia hoi oia, i ta ˈna tane e: “A hiˈo na, mai te peu e e tuu tatou i te mau putuputuraa i te parahiraa matamua, e tauturu noa mai iho â o Iehova.” I teie nei, ua faaite te tane i to ˈna hinaaro e riro atoa ei taata poro i te parau apî maitai.
[Hohoˈa i te api 18]
Te horoa ra te mau Ite mai to Rumania i te hoê hiˈoraa maitai no nia i te haafaufaaraa i te mau haaputuputuraa kerisetiano