VAIRAA PAPAI NATIRARA Watchtower
Watchtower
VAIRAA PAPAI NATIRARA
Tahiti
ǎ,ě,ǐ,ǒ,ǔ,ˈ
  • ǎ
  • ě
  • ǐ
  • ǒ
  • ǔ
  • ˈ
  • BIBILIA
  • PAPAI
  • PUTUPUTURAA
  • g94 8/7 api 18-19
  • Ua patoi anei te Aposetolo Paulo i te mau vahine?

Aita e video no teie tuhaa.

Eiaha e inoino, te vai ra te tahi fifi e te video.

  • Ua patoi anei te Aposetolo Paulo i te mau vahine?
  • A ara mai na! 1994
  • Upoo parau iti
  • Papai tei tuea
  • Te mau parau haapapuraa a Paulo
  • Te mau vahine i roto i te mau rata a Paulo
  • Te manaˈo hape patoi i te vahine?
  • “Te vahine . . . ia mamû noa râ”
  • ‘Te mau vahine o te rohi nei i roto i te ohipa a te Fatu’
    Te Pare Tiairaa te faaite ra i te Basileia o Iehova 1991
  • Eaha te manaˈo no nia i te faatoroaraa i te mau vahine ei perebitero?
    A ara mai na! 1987
  • Timoteo—‘Te hoê tamaiti mau i te faaroo ra’
    Te Pare Tiairaa te faaite ra i te Basileia o Iehova 1999
  • Buka Bibilia numera 54—Timoteo 1
    “Te mau Papai atoa, e mea faaurua ïa e te Atua e e mea faufaa”
Ite hau atu â
A ara mai na! 1994
g94 8/7 api 18-19

Ia au i te Bibilia . . .

Ua patoi anei te Aposetolo Paulo i te mau vahine?

“UA FAAOHIPAHIA te mau haapiiraa a [te aposetolo] Paulo ei niu no te rahiraa o ta ˈna mau haavaraa patoi i te mau vahine i rotopu i te ekalesia kerisetiano.” O ta te Haava Cecilie Rushton ïa no Auckland, i Niu Zelani, i parau i roto i te vea vauvauhia i te apooraa repubilita paruru i te ture no Cyprus i te omuaraa o te matahiti 1993. “Te faaite ra ta ˈna Episetole ia Timoteo i to ˈna manaˈo: ‘Eita râ vau e farii ia haapii te vahine, e ia haru i te tiaraa o te tane ra, ia mamû noa râ.’”—Timoteo 1, 2:12, (King James Version).

I to Paulo papairaa ma te faatura i te ohipa aore ra te tiaraa o te vahine, o to ˈna noa anei manaˈo tei faahitihia, aore ra ua faauruahia anei o ˈna? Ia hiˈohia te mau episetole i roto i to ratou taatoaraa, aore ra te mau rata a Paulo, te faaite ra anei te reira i te hoê manaˈo hape patoi i te vahine? I roto i teihea anairaa parau e faaohipahia ˈi te mau parau a Paulo ia Timoteo tei faahitihia i nia nei?

Te mau parau haapapuraa a Paulo

I na e 27 buka o te mau Papai Heleni Kerisetiano, 14 tei papaihia e Paulo. Ua faaite to ˈna aravihi taa ê no te paraparau i roto e rave rahi reo i te ohipa a te varua moˈa i nia ia ˈna. Hau atu, ua faaite oia no nia i te mau orama. (Korinetia 1, 14:18; Korinetia 2, 12:1-5) Ua faatupu to ˈna haerea haapae ia ˈna iho, ma te nephe taatoa, e te here i te hoê taairaa piri roa no te autaeaeraa mahanahana i rotopu ia ˈna e te mau kerisetiano i to ˈna tau. (Ohipa 20:37, 38) E tuhaa ta ˈna mau papai, oia atoa te mea ta ˈna i parau no nia i te vahine, no te “mau parau moˈa atoa . . . e mea faaurua mai ïa e te Atua, e e mea maitai ei haapiiraa.”—Timoteo 2, 3:16.

Te mau vahine i roto i te mau rata a Paulo

E ite-mau-hia te mauruuru e te haapao maitai o Paulo no te mau vahine i roto i ta ˈna mau papai. Mea pinepine o ˈna i te faahiti ia ratou i roto ta ratou ohipa rau i roto i te amuiraa e te utuafare. I roto hoê o ta ˈna mau rata, ua faaau o ˈna i te mau huru maitatai o te hoê tiai mamoe kerisetiano i te mau huru o te hoê metua vahine.—Tesalonia 1, 2:7.

Ua fanaˈo e rave rahi o te mau tuahine kerisetiano o te aposetolo, faahitihia i roto i ta ˈna mau rata, i to ˈna manaˈo haapopou tamahanahana. I roto ta ˈna mau tapao aroha i te mau melo o te amuiraa i Roma, ua faatae-atoa-hia te reira i te tahi mau vahine “o tei rave i te ohipa a te Fatu nei.” (Roma 16:12) No nia ia Euodia raua Sunetuhe, ua faaitoito o ˈna i te mau taeae no Philipi e “e tauturu . . . i na vahine i rave atoa mai i te ohipa i te evanelia nei.” (Philipi 4:3) I roto i ta ˈna rata ia Timoteo, ua faarii o Paulo i te faaroo faahiahia o te tupuna vahine ia Loidi e te metua vahine ia Eunike o taua taurearea tane ra.—Timoteo 2, 1:5.

I te tahi aˈe pae, te vai ra anei te tahi tapao o te faaite e eaha te manaˈo o te mau tuahine kerisetiano o Paulo i nia ia ˈna? Ua faaite oia ma te mauruuru no nia ia Akuila raua o Perisila, na taata faaipoipo tei herehia e Paulo, e, eiaha noa o Akuila ta ˈna atoa râ vahine o Perisila, e ua “tuu atoa i to raua aˈî i raro ia ora [oia].”—Roma 16:3, 4.

Te manaˈo hape patoi i te vahine?

“Eiaha e avau atu i te taata paari; e aˈo atu râ mai te mea e e metua, e te mau taata apî ra, ei taeae ïa. E te mau vahine paari ra mai te metua vahine, e te mau vahine apî ra ei tuahine ïa, ma te haapao maitai.” (Timoteo 1, 5:1‚ 2) Aita anei teie mau parau a Paulo ia Timoteo e faaite ra i te hoê faatura tia i te mau vahine? Ua faaite o Paulo hoê â tura i te mau tane e te mau vahine i roto i te amuiraa kerisetiano. “Aita e ati Iuda, aita e Heleni,” ua papai oia e, “aita e tavini, aita e tiamâ, aita e tane, aita e vahine; hoê â hoi outou i roto i te Mesia ra ia Iesu.”—Galatia 3:28.

Ma te faatura i te mau tiaraa faataahia e te Atua i roto i te faaipoiporaa, ua papai o Paulo e: “E te mau vahine ra, e auraro outou i ta outou ihora mau tane, mai ta tatou i auraro i te Fatu ra. O te tane hoi to te vahine ra upoo, mai te Mesia atoa ra ei upoo ïa no te ekalesia, e o te ora hoi oia o te tino ra.” (Ephesia 5:22, 23; a faaau e te Korinetia 1, 11:3.) Oia, e mea taa ê te mau tiaraa o te tane e to te vahine, aita râ te reira e faaite ra e mea iti aˈe te hoa tauturu. E tuati to raua tiaraa, e e riro te faaohiparaa i te reira ei tupuraa faahiahia no te maitai o te utuafare mai te peu e tuati. Hau atu, aita te tiaraa upoo faaohipahia e te tane e haavî e e aroha ore. Te tamau ra o Paulo ma te parau e: “E aroha atoa to mau tane i ta ratou iho mau vahine e tia ˈi mai ta ratou i aroha i to ratou iho tino ra,” ia ineine oia i te rave hau atu i te mau haapaeraa ia ˈna iho no ratou. (Ephesia 5:28, 29) Ia auraro te mau tamarii i te metua tane e te metua vahine.—Ephesia 6:1, 2.

Ia tapao-atoa-hia te mau parau a Paulo no nia i te taatiraa pae tino i roto i te faaipoiporaa. Ma te paetahi ore, ua papai o Paulo e: “E horoa te tane i te mea tia i te vahine: e na reira atoa te vahine i te tane. E ere hoi tei te vahine te parau i to ˈna iho tino, tei te tane râ; mai te reira to te tane, e ere tei ia ˈna te parau i to ˈna iho tino, tei te vahine râ.”—Korinetia 1, 7:3,4.

“Te vahine . . . ia mamû noa râ”

Ia au i te mau parau a Paulo i roto i te Timoteo 1, 2:12, faahitihia i te paratarapha matamua, no roto mai anei ta ˈna parau ia “mamû” noa te vahine i te hoê manaˈo hape patoi i te vahine? Aita! I anihia ˈi ia “mamû” no nia ïa i te haapiiraa e te faaohiparaa i te mana pae varua i roto i te amuiraa, e te reira ia au ïa i te faaueraa matamua a te Atua no nia i te taairaa tane-vahine.a

Aita te reira e faataa ra e eita te mau vahine e nehenehe e haapii i te parau mau a te Atua. Ua faaitoito o Paulo i te mau vahine paari ia riro “ei feia haapii râ i te parau maitai” i te mau vahine taurearea. Ma te pee i te hiˈoraa o Eunike raua Loidi, tei haapii ia Timoteo, e tia i te mau metua vahine kerisetiano ia aratai i ta ratou mau tamarii i nia i te mau eˈa o te Atua. (Tito 2:3-5; Timoteo 2, 1:5) I teie mahana, i roto i te mau amuiraa a te mau Ite no Iehova, ua noaa i te mau hanere tausani vahine kerisetiano i te paari pae varua i to ratou peeraa i te mau hiˈoraa o Euodia raua o Sunetuhe i roto i te pororaa i te evanelia i te taata e i te faariroraa i te mau tane e te mau vahine ei pǐpǐ.—Salamo 68:11; Mataio 28:19; Philipi 4:2, 3.

Teie nei, eaha ˈtura ta outou faaotiraa? Te haapapu ra anei te mau papai a Paulo, i roto i to ˈna taatoaraa, i te hopoia o te manaˈo hape patoi i te vahine?

[Nota i raro i te api]

a Ia au i te parau ra “auraro maite” i roto i te Timoteo 1, 2:11, te parau ra o W. E. Vine e: “Aita teie faaueraa e aratai i te hoê faaoreraa i te feruriraa e te haava manaˈo, aore i te faarueraa i te tura o te haavaraa taa ê; e faaararaa teie mau parau ‘ma te auraro taatoa’ no te patoi i te haruraa i te mana mai te faaitehia i roto i te irava i muri iho.”

    Papai reo Tahiti (1985-2026)
    Haere i rapae
    Haere i nia
    • Tahiti
    • Hapono
    • Ta oe e hinaaro
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Parau no te faaohiparaa
    • Eita e puharahia
    • Maiti eaha te ore e puhara
    • JW.ORG
    • Haere i nia
    Hapono