Te hinaaro ra anei outou i te mau hoa mau?
TE HINAARO nei te rahiraa o te taata i te mau hoa mau. E haamaitai te neheneheraa outou e faatia i to outou mau tupuraa i te mau hoa piri roa i to outou oraraa. E nafea râ outou e nehenehe ai e ite i te auhoaraa mau? Fatata a 2 000 matahiti aˈenei, ua faaite Iesu e o te here miimii ore te taviri e manuïa ˈi te mau taairaa atoa i rotopu i te taata. Ua haapii o ˈna e: “O ta outou e hinaaro ia vetahi ê ra, e na reira atoa ˈtu outou ia ratou.” (Luka 6:31) Te faataa ra teie faaiteraa e parau-pinepine-hia te Ture auro, e ia noaa te hoa e titauhia ia riro outou ei taata miimii ore e te horoa noa. Oia hoi, ia noaa te hoa, e mea tia ia riro outou ei hoa. E nafea ïa?
Eita te auhoaraa mahanahana piri roa e tupu taue noa mai. Inaha, e hau atu te mau hoa i te mau taata noa i matauhia. E taata ratou ta outou iho e taai atu i te pae aau. E titauhia te tutavaraa no te faatupu e no te atuatu i te mau taairaa piri roa. E titau pinepine te auhoaraa ia tuu outou i te mau hinaaro o to outou hoa na mua aˈe i to outou iho maitai. E tufa te mau hoa eiaha noa i to ratou mau oaoaraa i to ratou atoa râ mau inoino.
E faaite iho â outou i te auhoaraa mau ma te horoa i te turu au i te pae aau i te hoê taata e hinaaro ra i te tauturu. Te parau ra te Maseli 17:17 e: “E aroha mai â te taua i te mau mahana atoa ra, i fanau mai . . . te taeae no te anotau e ati ai ra.” Oia mau, e nehenehe te mau taairaa o te auhoaraa e puai atu â i te tahi mau taairaa utuafare. Te tapao ra te Maseli 18:24: “O te taata i ite maitai atu ia vetahi ê ra, e tauahia ïa to ˈna; ati maitai mai â vetahi taua i to te taeae.” E hinaaro anei outou e ite hau atu e nafea ia atuatu i tera mau auhoaraa mau? E hinaaro anei outou e riro ei melo o te hoê pǔpǔ taata o tei matauhia no to ratou aroha, aore ra here, ia ratou iho? (Ioane 13:35) Mai te peu e e, e oaoa te mau Ite no Iehova i ǒ outou i te faaite ia outou e nafea e itea ˈi te mau hoa mau.