Addaxxinannire Ikkaꞌne Leellishshe

1. Mittu manchi addaxxinannihoronna teꞌee afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

ADDAXXINANNI manchi eino qaale wonshate sharramanno hattono halaale coyiꞌranno. (Far. 15:4) Mannuno isi ammannanniha ikkinota afanno. Ammanate roduuwinke ninkeno ammantankera hasiꞌneemmo. Insa addaxxitannonkere ikkineemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

2. Addaxxinannire ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Wolootu addaxxitannonke gede giddeessa didandiineemmo. Assineemmorinni wolootu addaxxitannonkere ikkinoommota leellisha hasiissaanke. Addaxxinanniha ikka woxe afiꞌrate gedeeti. Woxe afiꞌrate sharrama hasiissanno; ikkirono qoropha hoongiro, woxu mullurira fule goofara dandaanno. Hatteente gede addaxxinanninkere ikkate sharrama hasiissannonke; ikkirono, shiimu coyi mannu addaxxannonkekki gede assara dandaanno. Yihowa addaxxinanniha ikkasi leellishino. “Loosisi baalu suwashsho” ikkino daafira woꞌmanka woyite iso addaxxa dandiineemmo. (Far. 33:4) Qoleno Yihowa isi lawishsha harunsinammora hasiꞌranno. (Efe. 5:1) Hanni iimi Anninsa lawishsha harunsite addaxxinannire ikkansa leellishshinoriha mitu Yihowa soqqamaasine lawishsha laꞌno. Qoleno addaxxinannire ikkineemmo gede kaaꞌlitannonketa onte akatta laꞌneemmo.

ADDAXXINANNIRE IKKANSA LEELLISHSHINORI YIHOWA SOQQAMAASINE LAWISHSHINNI ROSSE

3-4. Masaalaanchu Daanieeli addaxxinanniha ikkasi leellishinohu hiittoonniiti? Tini ninkeneeto mayine xaꞌmineemmo gede assitannonke?

³ Masaalaanchu Daanieeli addaxxinanniha ikkate kaajja lawishsha ikkinonke. Isi qafadame Baabiloone haꞌrinoha ikkirono mulenni, addaxxinanniha ikke danchu suꞌmi noosita leellishino. Isi Yihowa kaaꞌlonni Baabiloonete Moote Naabukadanatsoori haaqee tirihu gedensaanni, albinni roore addaxxinanniha ikkasi leellishino. Mitte hige Daanieeli moote assinori Yihowa hagiirsiisinokkita mootete kula hasiissinosi; tini sokka moote macciishsha dihasiꞌrannote. Naabukadanatsoori hanqe aaraawannoha ikkino daafira tenne sokka kulate Daanieelira worbimma hasiissinosi. (Dan. 2:12; 4:20-22, 25) Lowo diri gedensaanni Daanieeli, Baabiloonete mootete mini girgiddi aana borreessantino borro tiro kule xaano addaxxinanniha ikkasi leellishino. (Dan. 5:5, 25-29) Gedensaanni Medoonichu Daariyoosinna ledosi gashshitannori Daanieeli “addi guunte” afiꞌrinoha ikkinota wodanchitino. Insa Daanieeli “lowo geeshsha qorophannohanna ammanaminoha ikkinohura, mitte soꞌro woy sao aanasi affara didandiitino.” (Dan. 6:3, 4) Ee, Yihowa magansidhannokki gashshaano nafa kuni Yihowa magansiꞌranno manchi addaxxinanniha ikkinota wodanchitino!

⁴ Hanni Daanieeli lawishsha wodanaho wodhine ninkeneeto togo yine xaꞌmino: ‘Yihowa Farciꞌraasine ikkinokki manni laꞌꞌannoehu ma garinniiti? Mannu laꞌꞌannoehu coyiꞌrinore wonshannohunna addaxxinanni manchi gede asseeti?’ Ninkeneeto kuri xaꞌmuwa xaꞌma hasiissannonkehu mayiraati? Addaxxinannire ikkinummoro Yihowa ayirranno gede assineemmo daafiraati.

5. Hanaaniya addaxxinanniha ikkanno gede kaaꞌlinosiri maati?

⁵ Gashshaanchu Nehimiya 455 K.A. Yerusaalamete huxxa galagale huxxihu gedensaanni, katama dancha gede towaattannore addaxxinanni labballo shooma hasiꞌrino. Nehimiya doorinori giddo mittu qiishote roorricha ikkinoho Hanaaniyaati. Qullaawu Maxaafi Hanaaniya daafira kulanni, “Halaalaanchohonna Magano waajjate taalamannosihu nookki manchooti” yaanno. (Neh. 7:2) Hanaaniya Yihowara noosi baxillinna iso dadillisannokki gede qorophasi uyinannisi looso baala diinaggaawe loosanno gede assitinosi. Kuri akatta ninkeno Maganoho soqqammeemmo woyite addaxxinannire ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke.

6. Tikiqoosi, soqqamaasinchu Phaawuloosira addaxxanno jaala ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?

⁶ Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosihu ammanamino jaalisiha Tikiqoosi lawishsha laꞌno. Phaawuloosi usurame noo yannara, Tikiqoosi addaxxino; hattono isi “ammanamino [soqqamaancho]” ikkinota xawisino. (Efe. 6:21, 22) Phaawuloosi, isi Efesooninna Qolasiyaasi heedhanno roduuwira sokka iillishannota calla ikkikkinni insa jawaachishannonsatanna sheshifachishannonsata addaxxino. Tikiqoosi lawishshi, xaa yannara ayyaanaamittetenni towaattannonkere ammanantino labballo qaangeemmo gede assannonke.—Qol. 4:7-9.

7. Addaxxinannire ikkate daafira songote cimeeyyenna songote soqqamaanowiinni maa rosootto?

⁷ Xaa yannara noore addaxxinannire songote cimeeyyenna songote soqqamaano lowo geeshsha naandeemmo. Daanieeli, Hanaaniyanna Tikiqoosi gede insano uyinoonninsa looso diinaggaabbe loossanno. Lawishshaho, Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho Gambooshshe haꞌneemmo woyite, baalanta kifilla, shiqishshannorira uyinoonnikka yine dihuluullammeemmo. Songote cimeeyye roduuwu uyinoonninsa kifile qixxaabbe shiqishshanno woyite, insa tenne lowo geeshsha naaddanno! Lawishshaho Sambatu barra lallawo shiqishannohu hoogara dandaanno yine, Qullaawu Maxaafi rosaanonke gambooshsheho koyisate hobbi ruxxi diyineemmo. Qoleno soqqanshote hasiissanno borro diheedhanno yine dihuluullammeemmo. Kuri ammanantino roduuwi dancha gede towaattannonke; Yihowa insa uyinonke daafira lowo geya galanteemmosi! Ikkina ninke addaxxinannire ikkanke leellisha dandiineemmohu hiitte doogganniiti?

FOJO MAAXXINE ADDAXXINANNIRE IKKE

8. Wolootu noo gara afa hasiꞌneemmoha ikkirono, quwa saꞌneemmokkire ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? (Lawishsha 11:13)

⁸ Ammanate roduuwanke banxeemmo; hattono insa noo gara afa hasiꞌneemmo. Ikkirono insa kula hasidhannokki fojo afate woꞌnaala dihasiissannonke. Lawishshaho umi xibbi diri songo giddo noori mitootu, ‘manna heꞌmitannoreetinna manni coyi giddora eꞌanni hasiisannokkire coyidhannoreeti.’ (1 Xim. 5:13) Ninke insa gede ikka dihasiꞌneemmo. Ikkirono hanni mittu manchi woleho dihasaawanno yee fojosi kulinonke yine hendo. Lawishshaho mitte rodoo woleho kultooti yite dhiwannose gara woy iillanni nooseha wole qarra hasaaphitankera dandiitanno. Ninkeno fojose woleho hasaawa dihasiissannonke.b (Lawishsha 11:13 nabbawi.) Hanni xa fojo maaxa hasiissannonkehu wole hiittoo yannaraatiro laꞌno.

9. Maatete miilla addaxxinannire ikkansa leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

⁹ Maateꞌne miilla addaxxitannoꞌnere ikke. Mittu mittunku maatete miili wolu manni afa hasiissannokkita maatete fojo maaxa hasiissannosi. Lawishshaho mitte Kiristaancho minaama, minaannise osoꞌlannose gede assanno rosichi nooseha ikkara dandaanno. Isi tenne daafira wolootaho kule ise saaltanno gede assannoseni? Diassanno! Isi baxannose; hakko daafira ise xissiisidhanno gede assannoha aye coyeno assa dihasiꞌranno. (Efe. 5:33) Wedellu mito geyano ikkiro ayirrinsansara hasidhanno. Annuwunna amuuwu tenne qaaga hasiissannonsa. Insa oosonsa soꞌro woleho kulte saalfattanno gede assa dihasiissannonsa. (Qol. 3:21) Ooso, wolootu maatete miilla saalfattanno gede assannore maatete miila ikkinokkihura kultannokki gede wodanchitannore ikka hasiissannonsa. (Mar. 5:16) Mittu mittunku maatete miili wolu manni afa hasiissannokkita maate fojo maaxannoha ikkiro maatete mittimma kaajjitanno.

10. Addu jaala ikkate maa assa hasiissanno? (Lawishsha 17:17)

¹⁰ Jaallaꞌne addaxxitannoꞌnere ikke. Muli jaalinkera fojonke hasaaphineemmo woyiti heeꞌrara dandaanno. Kayinni hatto assa qarra ikkitannonke woyitino heeꞌrara dandaanno. Giddonketa fushshine wolu manchira hasaapha shota ikka hooggankera dandiitanno; qoleno isi gedensoonni hasaaphinoommore woleho kulinota anfummoro lowo geeshsha xissiisiꞌnammora dandiineemmo. Kuꞌlinoommo fojo maaxanno mancho kayinni lowo geeshsha naandeemmo! Isi addu ‘jaalaati.’—Lawishsha 17:17 nabbawi.

11. (a) Songote cimeeyyenna minaamuwinsa addaxxinannire ikkansa leellishannohu hiittoonniiti? (b) Songosi fojo maatesira kulinokki cimeessiwiinni maa ronseemmo? (Misile lai.)

¹¹ Songote giddo noo roduuwi addaxxitannoꞌnere ikke. Fojo maaxxanno cimeeyye ammanate roduuwinsara ‘bubbetenna wishotenni goꞌlinanni’ bayichi gedeeti. (Isa. 32:2) Insa hasaaphinoommore woleho kultannokkita anfoommo daafira giddonketa beꞌe yinummokkinni hasaapha dandiineemmo. Insa kula hasiissannonsakki coye kultannonke gede dixixxiimbeemmonsa. Qoleno cimeeyyete minaamuwi cimeeyye wolootu fojo kultannonsa gede xixxiiwannonsakki daafira galanteemmonsa. Addanko, songote cimeessi minaamasira ammanate roduuwise fojo kula hoogasi kaaꞌlitannose. Mitte songote cimeessi minaama togo yitino: “Minaanniꞌya towaatinonsari woy ayyaanaamittete kaaꞌlo hasiissinonsa roduuwi fojo dikulannoe; wole agurina suꞌmansa nafa dikulannoe; tennera galateemmasi. Tini assa dandeemmari nookki coyira yaadeemmakki gede kaaꞌlitinoe. Hakko daafira songoꞌyara noo roduuwi ledo bashshoꞌyante gede ikke hasaawa dandeemma. Minaanniꞌyara macciishshaminoere woy qarra ikkinoere hasaapheemma woyite, tenneno isi woleho kulannokkita addaxxeemma.” Ninke baalunku addaxxinannire ikka hasiꞌneemmoti egennantinote. Tennera kaaꞌlitannonke akatta hiikkuriiti? Hanni aanchine onte akatta laꞌno.

ADDAXXINANNIRE IKKITINANNI GEDE KAAꞌLITANNOꞌNE AKATTA LOSSIDHE

12. Addaxxinannire ikkate kaaꞌlannonkehu qaru akati baxilleho yineemmohu mayiraati? Lawishsha kuli.

¹² Addaxxinannire ikkate kaaꞌlannonkehu qaru akati baxilleho. Yesuusi baalantenni roortannoti lame hajajo, Yihowanna olliichonke baxa ikkitinota coyiꞌrino. (Mat. 22:37-39) Yihowara noonke baxilli addaxxinannire ikkate isiha guuta lawishsha harunsineemmo gede kakkayisannonke. Lawishshaho, ammanate roduuwinkera noonke baxilli fojonsa maanxeemmo gede assannonke. Insa gawajjannore, saalfattanno woy xissiisidhanno gede assannore horo assa dihasiꞌneemmo.—Yoh. 15:12.

13. Umonke heeshshi assa addaxxinannire ikkineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Umonke heeshshi assa addaxxinannire ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke. Umosi heeshshi assanno Kiristaanchi mitto coye balaxe kule mannu naadannosi gede assate diwoꞌnaalanno. (Fil. 2:3) Wolootu isi konne coye afino yite heddanno gede assate yee kula hasiissannosikki fojo dikulanno. Qoleno umonke heeshshi assa Qullaawu Maxaafi giddo woy borronke giddo xawinsoonnikki coye mannaho kulleemmokki gede kaaꞌlitannonke.

14. Wodancha addaxxinanninkere ikkineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Wodancha, mittu Kiristaanchi ‘sammi yaa’ hasiissannosihunna ‘hasaawa’ hasiissannosihu mamooteetiro bade afanno gede kaaꞌlitannosi. (Ros. 3:7) Mitu budira, “coyiꞌra birru gedeeti sammi yaa kayinni culku gedeeti” yinanniti rosantino yaatto no. Wole yaattonni, coyiꞌrantenni roore sammi yaa woyyitanno yanna no yaate. Hakko daafira Lawishsha 11:12 togo yite amaaltanno: “Wodancha noosihu . . . afoosi eemadhanno.” Hanni mitto lawishsha laꞌno. Mitto woꞌnaalshu noosiha songote cimeessa duucha woyite, wole songuwara tuncu yiinonsa qarra tira kaaꞌlanno gede xaꞌminanni. Tenne daafira coyiꞌranni isi ledo soqqamannohu mittu cimeessi togo yiino: “Isi wole songo fojo mannaho horo kulannokki gede woꞌmanka woyite qorophanno.” Kuni cimeessi wodanchannoha ikkasi, cimeeyyete bisi giddo ledosi soqqantannori wolootu cimeeyye ayirrissannosi gede assitino. Insa isi fojonsa wolootaho hasaawanno yite dihuluullantanno.

15. Noore coyiꞌra wolootu addaxxitannonke gede assitannota leellishanno lawishsha kuli.

¹⁵ Wolootu addaxxitannonke gede assannohu wolu akati noore coyiꞌrate. Noore coyiꞌranno manchi woꞌmanka woyite halaale coyiꞌrannota anfoommo daafira iso addaxxineemmo. (Efe. 4:25; Ibi. 13:18) Hanni lawishshaho rosiisate dandookki woyyeessiꞌra hasiꞌrootto yine hendo. Hakko daafira mittu rodii lallawo shiqishatto woyite macciishshe woyyeessiꞌra hasiissannohere kulannohe gede xaꞌmiꞌritto. Togoo woyite ati macciishsha hasiꞌrattore kulannohe rodoonso noore kulannohe rodoo ammanatto? Tenne xaꞌmo dawaro diteeꞌlitinote. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Xawo fulinokki baxillinni, faajjete rufa woyyate.  . . madiissirono jaalu woyyanno.” (Law. 27:5, 6) Noore coyiꞌranno jaali kulannonke hedo umi qara macciishshe adhate qarra ikkiturono, galte hosse kaaꞌlitannonke.

16. Lawishsha 10:19, ninkeneeto eemadha hasiissannonketa luphi assite kultannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Wolootu addaxxitannonkere ikka hasiꞌnummoro ninkeneeto eemadhineemmore ikka hasiissannonke. Kuni akati mannu hasaaphinonke fojo kulleemmo gede xixxiimbanninke woyite sammi yineemmo gede kaaꞌlannonke. (Lawishsha 10:19 nabbawi.) Dagoomittete webisayite horoonsiꞌneemmo woyite ninkeneeto eemadha qarra ikkitankera dandiitanno. Qoropha hoongummoro, hendummokkinni fojo ikkino coye lowo manni afanno gede assinammora dandiineemmo. Tenne fojo mitte hinge dagoomittete webisayite aana fushshinummohu gedensaanni, mannu laꞌꞌannota hoola woy tini abbitanno qarra gatisa didandiineemmo. Qoleno ninkeneeto eemadha, gibbannonkeri ammanate roduuwanke gawajjara dandaannore kulleemmo gede assate woꞌnaaltanno woyite, sammi yineemmo gede kaaꞌlitannonke. Loosonke hoolloonni woy agamboonni gobbara polise qortannonsa woyite roduuwaho togoo coyi iillansara dandaanno. Togoori woy wolu coyi tuncu yaannonke woyite, ‘mittoreno coyiꞌneemmokki’ gede kulannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsineemmo. (Far. 39:1) Maatenke, jaallanke, ammanate roduuwinke woy wolu manni addaxxannonkere ikka hasiissannonke. Qoleno addaxxinanninkere ikkate ninkeneeto eemadhineemmore ikka hasiissannonke.

17. Songonke giddo noo roduuwi mimmito addaxxitanno gede kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Yihowa mimmito baxxannonna addaxxitannori roduuwu maamariwa abbinonke daafira galanteemmosi. Ninke baalunku ammanate roduuwinke addaxxitannonke gede assiꞌra hasiissannonke. Mittu mittunku baxille leellishate, umonke heeshshi assate, wodanchineemmore ikkate, noore coyiꞌratenna ninkeneeto eemadhate sharrammeemmoha ikkiro, songonke giddo noo roduuwi mimmito addaxxitanno gede kaaꞌlineemmo. Addaxxinannire ikka mitte hinge assine agurranni coye diꞌꞌikkino. Maganinke Yihowa lawishsha harunsine woꞌmanka woyite addaxxinannire ikkanke leellinsho.