Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Lokaiahn Pohnpei
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w26 July pp. 8-13
  • Pwuhken Aiseia Kak Kansenamwahwihiuk

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Pwuhken Aiseia Kak Kansenamwahwihiuk
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • NI ATAIL IRAIR EH WEKILA NI SOH KASIKPE
  • NI ATAIL NOHN SUWEDKI DIHP ME KITAIL WIAHDA
  • NI ATAIL NSENSUWEDKIHLA MEHLAHN EMEN ME KITAIL POAKOHNG
  • Siohwa Kin Ketin ‘Kamwahwihala me nan Kapehd Ohlahr akan’
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Kitail Sohte Kin Kelekelehpw
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Kamehlele Sapwellimen Siohwa Mahk
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
w26 July pp. 8-13

SEPTEMBER 14-20, 2026

KOUL 41 Komw’ Ketin Karonge Ei Kapakap

Pwuhken Aiseia Kak Kansenamwahwihiuk

“Iet me Siohwa ketin mahsanih: . . . ‘Duwehte nohno men eh kin kansenamwahwih nah seri, ih pil duwen ei pahn usehlahte kansenamwahwih kumwail.’”—AIS. 66:​12, 13.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Duwen atail doudouloale pwuhken Aiseia eh kak kansenamwahwih kitail ni atail uhdahn nsensuwed laud.

1-2. Ia duwen Siohwa eh kin ketin sewese kitail ni ahnsou me kitail kin uhdahn nsensuwedla?

MEDEWEHLA seri men me uhdahn nsensuwed oh sohte kak uhdi sengiseng. Mwein eh peneinei pahn kosoula ehu wasa kapw oh met wehwehki me e anahne kohkohsang kompoakepah ko. De mwein e nsensuwedkihla sapwung ehu me e wiahda. Nan soangen ahnsowo, dahme nohno limpoak men pahn wia? Mwein e pahn pwoalehdi nah serio, rongorong ih oh kamehlelehiong me e poakohng.

2 Nan Paipel, Siohwa ketin karasahiong pein ih duwehte nohno nsenoh oh limpoak men me kin kansenamwahwih nah serio. Pwe e ketin mahsanih: “Duwehte nohno men eh kin kansenamwahwih nah seri, ih pil duwen ei pahn usehlahte kansenamwahwih kumwail.” (Ais. 66:13) Sapwellimen Siohwa limpoak ong kitail kin uhdahn laudsang en pahpa de nohno men ara limpoak. (Ais. 49:15) Sang sapwellime Mahsen Paipel, Siohwa kin ketin kansenamwahwih oh kakehlaka kitail ni ahnsou me kitail kin uhdahn nsensuwedla oh pwunod laud.—Rom 15:4.

3. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

3 Siohwa ketin mahsanihong kitail soahng tohto nan pwuhken Aiseia me kak kansenamwahwihkitailla. (Ais. 40:1) Samatail limpoako ketin kamwakid Aiseia en ntingihdi pwuhk wet pwehn kansenamwahwihala sapwellime aramas akan nan Suda ni ahnsou me irail kin ahneki kahpwal laud. Kitail pil kin momour ni “ahnsou apwal oh keper,” kahrehda kitail anahne mahsen kansenamwahu kan. (2 Tim. 3:1) Eri kitail pahn koasoiapene ekei ire nan pwuhken Aiseia me kak kansenamwahwih oh kakehlaka kitail (1) ni atail irair eh wekila ni soh kasikpe, (2) ni atail nohn suwedki dihp me kitail wiahda, de (3) ni atail nsensuwedkihla mehlahn emen me kitail poakohng.

NI ATAIL IRAIR EH WEKILA NI SOH KASIKPE

4. Dahme wekidekla ehu me kitail sohte kasik kak wiahiong kitail?

4 Atail mour kakete wekila ni soh kasikpe. (Ekl. 9:11; 1 Kor. 7:31) Kitail kakete ahnekihda soumwahu ehu, kahpwal en mwohni, kahpwal laud nan koperment nan atail wasa, de atail doadoahk ong Siohwa kin wekila. Soangen wekidekla pwukat kak kahrehiong kitail en uhdahn pwunodada de pil pingida. Ele kitail kakete medewe: ‘Eri, dahme I pahn wia?’ Brother men me ede Joseph uhd wiahla pioneer men mwurin eh doadoahkehr Pedel mpen sounpar 17. E koasoia: “Wekidekla wet uhdahn apwal pwehki ei mihmihkiher Pedel ahnsou reirei. I sehse dahme I pahn wia de dahme pahn wiawihong ie.” Sawas dah me Siohwa ketikihda nan pwuhken Aiseia me pahn sewese kitail ma atail irair wekila ni soh kasikpe?

5. Dahme Siohwa ketin inoukihong kitail nan Aiseia 42:16? (Pil kilang kilel.)

5 Wadek Aiseia 42:16. Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin kahluwa irail me maskun ni karasaras me kin kekeid nan ahl kan me re sehse, oh e pahn ketin wekidohng rotorot ong ni marain. Lepin lokaia pwukat “maskun,” “ahl kan me re sehse,” “rotorot” oh “sahpw takain” ele kin kawehwehda mwahu atail pepehm ma atail irair kan wekila ni soh kasikpe. Kitail kakete pehm me kitail alialu nanwel me diren tuhke oh sohte ahl. Ahpw Siohwa ketin kamehlelehiong kitail me sohte lipilipil soangen irair dah me kitail lelohng, e pahn ketikihong kitail kaweid me kitail anahne oh e sohte pahn ketin likidmelieikitailla. E pahn ketin kol pehtail oh ketin kahluwa kitail nan wasa rotorot, kamarainih eletail oh kapatapatihala ahl takain kan. Ia duwen Siohwa eh pahn ketin wia met? E pahn ketikihong kitail kaweid erpit kan sang sapwellime Mahsen oh sapwellime pwihn. (Mel. 119:105; Ais. 30:21) E pil kin ketin doadoahngki riatail Kristian kan oh meteikan en sewese kitail. Pil ni ahnsou me kitail sehse dahme pahn wiawihong kitail, kitail kak likih me Siohwa pahn ketin ahnsou koaros sewese kitail pwehki e ketin poakohng kitail oh ketin mwahngih atail pepehm kan.—Ais. 41:10; 1 Pit. 5:​6, 7.

Kilel kan: Pwopwoud ehu paiekihda sapwellimen Koht inou me mi nan Aiseia 42:​16, me mahsanih: ‘Nan ahl kan me ke sehse . . . , I sohte pahn [keseiukala].’ 1. Pwopwoudo kihkihpene ara kepwe pwe ira en keseu wasa ehu. 2. Peneinei ehu nan ara mwomwohdiso kasamwo ira ni limpoak.

Pil ni omw irair kan ar wekila ni soh kasikpe, Siohwa sohte mwahn pahn ketin likidmelieiukala (Menlau kilang parakrap 5)b


6. Ma atail irair wekila ni soh kasikpe, dahme kitail kak kamehlele?

6 Joseph me kitail koasoia mwowe, kawehwehda ia duwen ih oh eh pwoudo ara pehm sapwellimen Siohwa sawas mwurin ara kohkohsang Pedel. E koasoia: “Se kilang sapwellimen Siohwa sawas oh limpoak erein ahnsowo. E ketin doadoahngki brother oh sister kan en sewese kiht. E ketin apwalih at anahn en war oh pepehm ni ahnsou me se anahne, oh e kin ketin pousehlahte wia met.” Ma omw irair wekila ni soh kasikpe, ke pil kak kamehlele me Siohwa pahn ketikihong uhk kehl oh kaweid me ke anahne sohte lipilipil ia uwen omw irairo eh apwal. (Ais. 54:10; 58:11) Joseph pil koasoia: “I mwahuki ehu neitail koul kapw ko ni lokaiahn wai me koasoia ‘I sehse dahme pahn wiawi lakapw, ahpw I ese me Siohwa pahn ketin sewese ie.’a Ei, mendahki soahng kan ele pahn wiawi ni atail sohte kasik, kitail kak kamehlele met: Siohwa pahn ketin sewese kitail.”

NI ATAIL NOHN SUWEDKI DIHP ME KITAIL WIAHDA

7. Dahme kin kakete apwal ong irail kan me wiahda dihp mahso?

7 Ni ahnsou me kitail kin wehkada dihp laud ehu me kitail wiahda, elder kan kin sewese kitail pwehki re poakohng kitail. Mwurin mwo, kitail kin wia uwen atail kak koaros en dehr pwurehng wiahda dihpo. (Lep. Pad. 28:13; Seims 5:​14-16; 1 Sohn 1:9) Ahpw pil ni ahnsou me kitail alehdier mahk, mwein kitail kin ahnekihte pepehm en suwedki atail dihpo. Kitail kakete medewe, ‘Ia duwen Siohwa eh kak ketin mahkikihong ie dahme I wiahdao?’ (2 Kor. 2:7) Soangen pepehm wet kak pwarada pwehki e kin kak apwal en manokehla sapwung kan me kitail wiahda mahso oh e kin kak kahrehiong kitail en nsensuwedki ahnsou reirei. Nanmwarki Depit ntingihedi: “Solahr popohl nan tih kat pwehki dipei. . . . I solahr kehn mehkot oh mwutpenehr douluhl.” (Mel. 38:​3, 8) Ma ke kin ahneki soangen pepehm wet pwehki sapwung kan me ke wiahda mahso, pwuhken Aiseia kak kansenamwahwihiukala.

8-9. Duwehte me Aiseia 1:18 kawehwehda, ia uwen laud en sapwellimen Siohwa mahk?

8 Wadek Aiseia 1:18. Siohwa ketin doadoahngki karasaras ehu en ketin kawehwehda ia uwen laud en eh kin ketin mahkohng dipatail kan ni unsek. E ketin mahsanih me mehnda ma dipatail kan kin “weitahta duwehte nta,” e pahn ketin wiahiong en “pwetepwetala duwehte sinoh.” Poh weitahta wet kin marain oh e kin apwal en kihsang. Ahpw Siohwa ketin kamehlelehiong kitail me ni ahnsou me e pahn ketin mahkohng kitail, e sohla pahn ketin taman atail sapwung kan erein atail mour.

9 Medewehla mehn kahlemeng en Nanmwarki Depit. Mendahki e wiahda dipen kamwahl oh kamaramas, Siohwa ketin mahkohng ih oh mwuhr ketin wiahkin ih aramas loalopwoat men. (2 Sam. 11:​3, 4, 14, 15; 12:13; 1 Nan. 9:​4, 5) Siohwa kin ketin tamatamante en Depit lelepek, a kaidehn eh sapwung kan. Duwehte met, Siohwa kin ketin mahkohng kitail ni limpoak ni atail koluhla, oh e kin ketin sewese kitail en doulahte papah ih ni nsenmwakelekel. Pil soangen sawas dah teikan me pwuhken Aiseia kak sewesehki kitail ni atail kin nohn suwedki dipatail kan?

10. Mahsen kangoang dah me Siohwa mahsanih nan Aiseia 38:17?

10 Wadek Aiseia 38:17 oh nting tikitik me mi pah. Mahsen wet “komwi ketin keselahr dipei kan koaros mwurimw” pil kak wehwehki “komw ketikihsang dipei kan koaros mwohn silangomwi.” Eri, iren Paipel wet kin kawehwehda Siohwa eh kin ketikihsang en emen me koluhla eh sapwung oh ketin kesehla mwuri, wasa me E solahr pahn ketin mahsanih de pil medewe. Ehu pwuhk kawehwehda iren Paipel wet ni ahl wet: “Komw ketin wiahiong [dipei kan] en mwomwen me re sohte wiawi.” Eri ni ahnsou me Siohwa kin ketin mahkohng dipatail kan, ong ih e mwomwen me kitail sohte mwahn dipada. Ni ahnsou me Siohwa pahn ketin mahkohng kitail, e sohte pahn ketin kapwurehda dihp me kitail wiahda ko pwehn kadeingkin de kalokehkin kitail, pwehki e solahr ketin tamataman. E ketin inoukihda mahsanih: “I sohte pahn tamataman dipomw kan.” (Ais. 43:25) Ia uwen met eh kansenamwahwih kitail! Ma Siohwa, Sounkopwung Lapalahpie, solahr pahn ketin tamataman dipatail kan, eri ihs kitail pwe kitail en pousehlahte nohn suwedki dihp pwukat?

Dehr mweidohng sapwung kan me ke wiahda mahso en kauwehla omw peren ahnsou wet

11. Sohte lipilipil dahme kitail wiahda mahso, dahme kin uhdahn kesempwal ong Siohwa? (Pil kilang kilel.)

11 Ni ahnsou me kitail kin pwurehng nohn suwedki sapwung kan me kitail wiahda mahso, kitail en tamanda sapwellimen Siohwa mahsen limpoak kan. Sapwellime mahk kin mehlel oh unsek. E sohte kin ketin namenengkin kitail pwehki sapwung kan me kitail wiahda mahso, oh e sohte kin ketin kadakadaur sapwellime engieng. (Ais. 57:16) Dahme uhdahn kesempwal ong Siohwa iei soangen aramas dah kitail rahnwet oh me kitail nannantihong en wiahla, a kaidehn soangen aramas dah me kitail wia mahso. (Ais. 55:7) Atail Koht me kitail kin papah uhdahn kin limpoak oh mahk! Eri kitail en dehr mweidohng sapwung kan me kitail wiahda mahso en kauwehla atail peren ahnsou wet de kihsang atail koapworopwor en ahnsou kohkohdo.

Kilel kan: Brother men paiekihda mahsen kangoang me mi nan Aiseia 38:​17, me mahsanih: “Komwi ketin keselahr dipei kan koaros mwurimw.” 1. Brother men nsensuwedkihla sapwung ehu me e wiahda mahso. 2. Mwuhr, e iang pasapeng ni peren erein Sukuhl en Pioneer.

Siohwa sohte ketin tamataman sapwung kan me kitail wiahda mahso (Menlau kilang parakrap 11)c


NI ATAIL NSENSUWEDKIHLA MEHLAHN EMEN ME KITAIL POAKOHNG

12. Ni ahnsou me emen me kitail poakohng mehla, ele ia pahn atail pepehm?

12 Ni ahnsou me emen me kitail poakohng mehla, nsensuwed me kitail kin pehm kak kehlail oh kin mihmi ahnsou werei. Ekei pak, ele kitail kin medewe dahme kahrehda Siohwa ketin mweidohng aramas me kitail poakohngo en mehla. En brother men me ede Michael eh pahpa nohno mehla nan ihmw ehu me lulda. E koasoia: “Ei mohngiong uhdahn ohla, oh I lingeringer pahn Siohwa pwe e ketin mweidohng ira en mehla. I ese me kaidehn ih me ketin kahrehda ira en mehla, ahpw e sohte pil ketin irehdi.” Mwein ke pil kin ahneki soangen pepehmohte. Nan soangen ahnsoun pahtou pwukat, soangen kansenamwahu oh koapworopwor dah me Siohwa kin ketikihda?

13. Dahme Siohwa ketin inoukihong kitail nan Aiseia 25:8?

13 Wadek Aiseia 25:8. Siohwa ketin inoukihda me e pahn “ketin kadallehla mehla kohkohlahte.” Medewehla ahnsowo me mehla solahr pahn wiawi! Ke sohla pahn pwurehng nsensuwedki mehlahn emen me ke poakohng. (Ais. 35:10) Ke solahr pahn nsensuwedki kilang eden emen me ke poakohng ni eh sousowo. Ahpw ke ahneki koapworopwor me irail kan me ke poakohng pahn ahnsou koaros mihmi rehmw, momour oh kehlail. Inou wet sohte wiahte ouraman ehu, ahpw e uhdahn pahn pweida pwehki pein Koht me ketin inoukihda oh ih kelehpw me kak ketin kapwaiada.—Kaud. 21:​4, 5.

14. Ia omw pepehm ni omw kin medewe duwen koapworopwor en kaiasada? (Aiseia 26:19) (Pil kilang kilel.)

14 Wadek Aiseia 26:19. Siohwa pahn ketin kasohrehla mehla oh e pahn ketin pwurehng komourada irail kan me kitail poakohng. E ketin mahsanihki duwen irail: “Paliwar mehla en nei aramas akan pahn pwourda.” Met kasalehda me Siohwa ketin sapwellimanikier irail. E kin ketin tamatamante irail. Oh ni ahnsou me e ketin koasoanehdi, e pahn ketin kaiasirailda. Duwehte pwoaik en ni menseng eh kin kamourada tuhke meng kan, Siohwa, Utupen mour koaros, pahn ketin pwurehng kamourada irail kan me kitail poakohng. Ia uwen eh pahn kaperen en kasamwohdo irail!—Pil kilang Mark 5:42.

Kilel kan: Sister men paiekihda sapwellimen Koht inou me mi nan Aiseia 26:​19, me mahsanih: “Noumw me mehla kan pahn mour.” 1. Nohno men nsensuwed oh kolokol kilel ehu nan en nah kisin serepein me mehlao pere. 2. E peren oh pwoalehdi nah serepein me iasadao.

Koapworopwor en pwurehng kilang me melahr kan me kitail poakohng uhdahn pahn wiawi (Menlau kilang parakrap 14)


15. Ia duwen inou en kaiasada eh kin sewese kitail ni ahnsou me emen me kitail poakohng mehla?

15 Mendahki kitail kin kamehlele sapwellimen Siohwa inou en kaiasada, kitail pil kin nsensuwedkihte mehlahn emen me kitail poakohng. Ahpw atail ese me Siohwa sohte ketin melieirailla kin uhdahn kansenamwahwihkitailla. Koapworopwor wet kansenamwahwihala Michael, me kitail koasoiapene mwoweo. E koasoia: “Aiseia 26:19 kin sewese ie en wehwehki me Siohwa kin ketin kesempwalki ei pahpa nohno. E kin ketin tamatamante ira oh e pahn ketin pousehlahte wia met lao e ketin kaiasirahda ni ahnsou me e ketin koasoanehdi. Met kin kansenamwahwih ie oh kakehlaka ie.” E mwahu kitail en kin medewe duwen ahnsowo me kitail pahn pwurehng tuhwong me melahr akan me kitail poakohng. Atail kin wia met pahn kansenamwahwihkitailla.

16. Mehnia iren Paipel me kin kansenamwahwihiuk ni ahnsou apwal kan?

16 Kitail tehkpeneier ekei iren Paipel sang nan pwuhken Aiseia me kak kansenamwahwihkitailla ni atail irair eh kin wekila ni soh kasikpe, ni atail nohn suwedki dihp me kitail wiahda oh ni atail nsensuwedkihla mehlahn emen me kitail poakohng. Ia uwen atail kin kalahnganki me Siohwa kin ketin kansenamwahwih oh kaloalamwahwihala kitail ni eh kin ketin doadoahngki sapwellime Mahsen! (Mel. 94:19) Ia duwe, mie iren Paipel ehu me kin kansenamwahwihiukala ni ahnsou me ke kin lelohng irair ehu me uhdahn kansensuwed? Wadlikihala ireo ma ke kak, ntingihedi nan ehu pwuhk, de langahda wasa me ke pahn kin kalapw kilang. Eri, mweidohng mahsen en Samatail limpoako nanleng, Siohwa, en kansenamwahwih oh kaloalamwahwihiuk.

IA DUWEN IREN PAIPEL PWUKAT AR KANSENAMWAHWIHIUK . . .

  • Aiseia 42:16?

  • Aiseia 1:18; 38:17?

  • Aiseia 25:8; 26:19?

KOUL 3 Me Se Kin Kehlki, Koapworopworki, oh Likih

a Lepin lokaia pwukat kohsang nan koul kapwo “I Know Jehovah’s With Me.”

b WEHWEHN KILEL : Mwomwohdiso ehu kasamwo pwopwoud ehu me kohkohsang Pedel.

c WEHWEHN KILEL: Brother men manokehla sapwung kan me e wiahda mahso oh perenki eh iang Sukuhl en Pioneer.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2026)
    Log Out
    Log In
    • Lokaiahn Pohnpei
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share