Bedellin Raamattu – pieni askel kohti Raamatun parempaa ymmärtämistä

KUN englantilainen pappi William Bedell meni vuonna 1627 Irlantiin, hän kohtasi hyvin hämmentävän tilanteen. Irlantia, joka oli pääosin katolinen maa, hallitsi protestanttinen Britannia. Protestanttiset uskonpuhdistajat, reformaattorit, olivat jo kääntäneet Raamatun monille paikallisille kielille ympäri Euroopan, mutta kukaan ei näyttänyt olevan kiinnostunut Raamatun kääntämisestä iirin kielelle.

Bedell oli vahvasti sitä mieltä, että irlantilaisia ei tullut laiminlyödä vain siksi, etteivät he osanneet englantia. Niinpä hän ryhtyi kääntämään Raamattua iirin kielelle. Monet, erityisesti protestantit, kuitenkin vastustivat häntä ankarasti. Miksi?

IIRIN KIELTÄ VASTUSTETAAN

Bedell otti asiakseen opetella iirin kieltä itse. Kun hänestä tuli Dublinissa sijaitsevan Trinity Collegen rehtori, hän kannusti oppilaitaan käyttämään iiriä. Samoin hän teki myöhemmin Kilmoren piispana. Itse asiassa Englannin kuningatar Elisabet I perusti Trinity Collegen tarkoituksenaan kouluttaa pappeja, jotka voisivat opettaa hänen alamaisilleen Raamatun sanomaa näiden äidinkielellä. Juuri tämä oli Bedellin tavoitteena.

Kilmoren hiippakunnassa valtaosa ihmisistä puhui iiriä. Bedell vaati saada pappeja, jotka osaisivat tuota kieltä. Hänen vaatimuksensa oli sopusoinnussa sen kanssa, mitä apostoli Paavali sanoi 1. Korinttilaiskirjeen 14:19:ssä. Hän sanoi: ”Tahtoisin seurakunnassa mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrystäni käyttäen, jotta voisin myös opettaa muita suullisesti, kuin kymmenentuhatta sanaa jollakin kielellä”, toisin sanoen kielellä, jota harvat ymmärtävät.

Vaikutusvaltaiset vastustajat yrittivät kaikin keinoin pysäyttää Bedellin. Historioitsijoiden mukaan jotkut heistä pitivät iirin käyttöä ”valtiolle vaarallisena”, toiset ”hallituksen etujen vastaisena”. Joidenkin mielestä oli Englannin etujen mukaista pitää irlantilaiset tietämättömyydessä. Oli jopa säädetty lakeja, jotka vaativat irlantilaisia luopumaan omasta kielestään ja tavoistaan. Heidän tuli opetella englannin kieli ja noudattaa englantilaisia tapoja ja tottumuksia.

BEDELLIN RAAMATUNKÄÄNNÖSHANKE

Jyrkät mielipiteet eivät pysäyttäneet Bedelliä. 1630-luvun alussa hän alkoi kääntää hiljattain julkaistua englanninkielistä Raamattua (vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä) iirin kielelle. Hän halusi valmistaa Raamatun, jota mahdollisimman monet voisivat ymmärtää. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että köyhät eivät voisi löytää tietä ikuiseen elämään niin kauan kuin Raamattu olisi heidän ulottumattomissaan (Johannes 17:3).

Bedell ei ollut ensimmäinen, joka ajatteli näin. Noin 30 vuotta aiemmin eräs toinen piispa, William Daniel, oli havainnut, miten vaikea ihmisten oli ymmärtää Raamatun opetuksia, kun ne esitettiin ”verhottuna tuntemattomaan kieleen”. Daniel oli kääntänyt Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset iiriksi. Bedell otti tehtäväkseen kääntää heprealaiset kirjoitukset. Niin kutsuttu Bedellin Raamattu sisältää sekä Bedellin että Danielin käännöksen. Tämä ensimmäinen iirinkielinen koko Raamattu oli ainoa raamatunkäännös tuolla kielellä seuraavat 300 vuotta.

Bedell, joka oli pätevä heprean kielen tutkija, käytti käännöstyössä apunaan kahta iiriä äidinkielenään puhuvaa miestä. Työn edetessä Bedell tarkasti ja viimeisteli huolellisesti jokaisen jakeen yhden tai kahden luotettavan avustajan kanssa. He vertasivat englannin kielestä kääntämäänsä tekstiä sveitsiläisen teologin Giovanni Diodatin italiankieliseen käännökseen sekä kreikkalaiseen Septuagintaan ja erääseen arvokkaaseen vanhaan Raamatun hepreankieliseen käsikirjoitukseen.

Käännösryhmä seurasi Kuningas Jaakon käännöksen laatineiden kääntäjien mallia – kääntäjien, joista monet Bedell saattoi tuntea – ja sisällytti Jumalan nimen useisiin kohtiin Raamatussaan. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa Jumalan nimi käännettiin vastineella Iehovah. Bedellin alkuperäistä käsikirjoitusta säilytetään Marshin kirjastossa Dublinissa. (Ks. tekstiruutu ”Bedell ja hänen työnsä saavat tunnustusta”.)

RAAMATTU JULKAISTAAN LOPULTA

Bedell sai työnsä valmiiksi noin vuonna 1640. Hän ei kuitenkaan voinut julkaista sitä heti. Yksi syy siihen oli hellittämätön vastustus, jota hän edelleen kohtasi. Arvostelijat mustamaalasivat Bedellin ensisijaista kääntäjää ja yrittivät siten saattaa käännöksen huonoon valoon. He jopa pidätyttivät ja vangituttivat hänet. Kaiken lisäksi Bedell havaitsi olevansa keskellä katkeraa ja veristä Englannin vastaista kapinaa, joka puhkesi vuonna 1641. Paikalliset irlantilaiset näkivät Bedellin aidon kiinnostuksen heitä kohtaan, ja he suojelivat häntä jonkin aikaa huolimatta hänen englantilaisesta syntyperästään. Lopulta kapinallissotilaat kuitenkin vangitsivat hänet. Vankeusajan kurjat olot epäilemättä heikensivät häntä, ja vuonna 1642 hän kuoli. Bedell ei koskaan nähnyt Raamattunsa julkaisemista.

Bedellin työ oli vähällä tuhoutua täysin, kun hänen kotinsa ryöstettiin ja tuhottiin. Onneksi hänen läheinen ystävänsä onnistui pelastamaan kaiken käännetyn materiaalin. Aikanaan Narcissus Marsh, josta tuli myöhemmin Armaghin arkkipiispa ja Irlannin kirkon priimas, sai tuon aineiston käsiinsä. Saatuaan taloudellista tukea tiedemies Robert Boylelta Marsh julkaisi rohkeasti Bedellin Raamatun vuonna 1685.

PIENI MUTTA MERKITTÄVÄ ASKEL

Bedellin Raamattu ei saanut maailmanlaajuista tunnustusta. Silti se oli merkittävä askel kohti Raamatun parempaa ymmärtämistä, mistä erityisesti iirinkieliset hyötyivät – eivät ainoastaan Irlannissa vaan myös Skotlannissa ja monissa muissa paikoissa. He saattoivat nyt tyydyttää hengellisen tarpeensa lukemalla Jumalan sanaa äidinkielellään (Matteus 5:3, 6).

Bedellin Raamattu on auttanut totuutta rakastavia tällä tavoin meidän aikaamme asti. Eräs iirin kieltä puhuva, joka sai suhteellisen äskettäin tietää, mitä Raamattu todella opettaa, sanoi: ”Kun luimme Bedellin Raamattua, kuulimme Raamatun sanat omalla äidinkielellämme. Juuri sen ansiosta minä ja perheeni saatoimme oppia Raamatun suurenmoisia totuuksia.”