Keskiviikko, 15. huhtikuuta
Rakastakaa toisianne. (Joh. 15:12)
Jehovan palvelijat auttavat toisiaan mielellään (2. Kor. 8:4). Joskus se kuitenkin vaatii erityistä rohkeutta. Jos esimerkiksi syttyy sota, ystävät tarvitsevat usein rohkaisua ja käytännön apua. Lisäksi heitä täytyy ehkä auttaa hengellisen ravinnon saamisessa. Koska vanhimmat rakastavat Jehovan lampaita, he ovat valmiita vaarantamaan oman turvallisuutensa huolehtiakseen näistä. Uhkaavissa tilanteissa meidän on erityisen tärkeää pysyä yhtenäisinä ja toimia haaratoimistosta tulevien ohjeiden mukaan. (Hepr. 13:17.) Vanhinten täytyy säännöllisesti käydä läpi katastrofeihin valmistautumista ja reagoimista koskevia järjestön ohjeita ja miettiä, ovatko seurakunnan järjestelyt ajan tasalla (1. Kor. 14:33, 40). Ole rohkea mutta varovainen (Sananl. 22:3). Yritä ajatella järkevästi äläkä ota tarpeettomia riskejä. Luota Jehovaan. Hänen tuellaan voit auttaa veljiä ja sisaria vaaroista huolimatta. w24.07 4 kpl 8; 5 kpl 11
Torstai, 16. huhtikuuta
Ahdingossani huusin avuksi Jehovaa, – – ja avunhuutoni kantautui hänen korviinsa. (Ps. 18:6)
Daavid tunsi Jehovan ja luotti häneen. Kun Saul ja muut viholliset ajoivat häntä takaa, hän rukoili Jehovalta apua. Vastaukseksi Daavidin rukoukseen Jehova pelasti hänet, ja se sai Daavidin sanomaan: ”Jehova elää!” (Ps. 18:46.) Näillä sanoilla hän ei tarkoittanut vain sitä, että Jehova on olemassa. Erään selitysteoksen mukaan hän ilmaisi luottavansa siihen, että Jehova on ”elävä jumala, joka toimii jatkuvasti palvelijoidensa hyväksi”. Daavidin omat kokemukset siis todistivat, että Jehova on elävä Jumala (Ps. 18:28, 29, 49). Varmuus siitä, että Jehova on elävä Jumala, auttaa meitä palvelemaan häntä innokkaasti. Saamme voimaa kestää vaikeat hetket ja motivaatiota olla ahkeria hänen työssään. Myös päätöksemme pysyä hänen lähellään lujittuu. w24.06 20–21 kpl:t 3–4
Perjantai, 17. huhtikuuta
Älkää antako kenenkään johtaa teitä harhaan. (2. Tess. 2:3)
Mitä opimme siitä, mitä Paavali kirjoitti tessalonikalaisille? Meidän pitää olla varovaisia, kun kuulemme erikoisia huhuja Jehovan todistajista tai jotain sellaista, mikä ei ole linjassa Raamatun opetusten kanssa. Entisessä Neuvostoliitossa vastustajat jakoivat veljille kirjettä, joka näytti olevan päätoimistosta. Se sai jotkut veljet muodostamaan oman erillisen järjestön. Uskolliset veljet eivät kuitenkaan olleet huijattavissa, vaikka kirje näytti aidolta. He tajusivat, että kirjeen sisältö ei sopinut yhteen sen kanssa, mitä heille oli opetettu. Nykyään vastustajat käyttävät joskus internetiä ja sosiaalista mediaa, kun he yrittävät herättää epäilyksiä ja aiheuttaa ristiriitoja välillemme. Älä ”menetä herkästi harkintakykyäsi” vaan mieti, pitääkö kuulemasi tai lukemasi yhtä totuuden kanssa. Se on suojaksi. (2. Tess. 2:2; 1. Joh. 4:1.) w24.07 12 kpl:t 14–15