Alaviite

b Vanhan testamentin selityksessään (Commentary on the Old Testament) Keil ja Delitzsch mainitsevat, että henkilö olisi syyllinen erheeseen tai syntiin, jos hän ”tiesi toisen rikoksesta, oli joko nähnyt sen tai jollain muulla tavoin saanut varmasti tietää siitä, ja oli siksi pätevä esiintymään todistajana oikeudessa osoittaakseen rikollisen syylliseksi, ei tehnyt niin, eikä rikoksen julkisessa tutkimustilaisuudessa ilmaissut, mitä hän oli nähnyt tai kuullut, kuullessaan tuomarin juhlallisen kehotuksen, jolla kaikkia sellaisia läsnäolijoita, jotka tiesivät jotakin asiasta, kehotettiin astumaan esiin todistajina”.