Miten pitää yllä ystävyyssuhteita seurakunnassa?

1. Mistä voi saada hyviä ystäviä?

”ELÄMÄ on paljon mukavampaa, jos saa hyvän ystävän. Ja Jehova tietää, mistä voi löytää ystävistä parhaat.” Näin sanotaan alkuperäislaulussa ”Tosi ystävyyttä”. Eikö olekin mahtavaa, että voimme saada seurakunnasta läheisiä ystäviä? (Ps. 119:63.) Me Jehovan palvelijat olemme perhe, jota yhdistää rakkaus.

2. Millaiset välit meillä pitäisi olla veljiin ja sisariin?

² Veljet ja sisaret ovat meille enemmän kuin hyvänpäiväntuttuja. Meillä voi olla heidän kanssaan syvällisiä ja merkityksellisiä ystävyyssuhteita. Siihen on hyvät lähtökohdat, koska meillä on paljon yhteistä. Me kaikki rakastamme Jehovaa ja Jeesusta. (Joh. 13:35.) Ystävystyminen veljien ja sisarten kanssa ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan meidän täytyy tehdä oma osamme. Ja koska olemme epätäydellisiä, ystävyyssuhteissa on myös haasteensa.

3. Miksi ystävyyssuhteiden ylläpitäminen voi olla vaikeaa?

³ On ihan normaalia, että jotkut veljet ja sisaret tuntuvat läheisemmiltä kuin toiset. Se saattaa johtua siitä, että pidämme samoista asioista tai meillä on samanlainen ajatuksenjuoksu. Kaikkien ystävien kanssa ei ehkä kuitenkaan ole yhtä helppoa säilyttää hyviä välejä. Erimielisyydet saattavat etäännyttää meitä toisistamme. Meillä voi olla jonkun kanssa niin suuret persoonallisuuserot, ettemme oikein tule toimeen. Tai ehkä ystävä sairastuu tai hänellä on niin kovat henkiset paineet, että se luo omat haasteensa ystävyydelle. Tässä artikkelissa katsotaan, millaista apua Jeesuksen esimerkistä on meille tällaisissa tilanteissa. Mutta mietitään ensin, millaisia ominaisuuksia kannattaa kehittää, jotta välit ystäviin pysyisivät läheisinä.

YSTÄVYYDEN KANNALTA TÄRKEITÄ OMINAISUUKSIA

4. Mikä lähentää meitä veljiin ja sisariin?

⁴ Ystävyyssuhteet pysyvät paremmassa kunnossa, kun keskitymme toisten hyviin puoliin. Opimme tuntemaan veljien ja sisarten vahvuudet viettämällä heidän kanssaan aikaa. Ystävien näkeminen oli Paavalille tärkeää. Hän kirjoitti tessalonikalaisille: ”Teimme kaikkemme tavataksemme teidät kasvotusten.” (1. Tess. 2:17.) Keskustelut, jotka käydään kasvotusten, ovat korvaamaton tapa pitää ystävyyssuhteet läheisinä. Jutteluun on paljon hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi kentällä, kokouksissa ja konventeissa. Vaikka ajan viettäminen yhdessä on tärkeää, se ei kuitenkaan vielä vastaa kaikkiin haasteisiin, joita ystävyyssuhteissa voi olla.

5. Mikä auttaa, jos ystävyys on koetuksella? Havainnollista. (Kolossalaisille 3:12.)

⁵ Myös hengelliset ominaisuudet ovat ystävyyden kannalta tosi tärkeitä. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:12.) Nöyryys, kärsivällisyys, huomaavaisuus ja myötätunto auttavat selvittämään monta hankalaa tilannetta. Samaan tapaan kuin öljy voitelee auton moottoria, hengelliset ominaisuudet vähentävät kitkaa ihmissuhteissa. Pureudutaan nyt kolmeen ystävyyttä rasittavaan haasteeseen, jotka mainittiin aiemmin. Tulemme huomaamaan, että Jeesuksen malli nöyryydestä, kärsivällisyydestä, huomaavaisuudesta ja myötätunnosta voi opettaa meitä olemaan parempia ystäviä.

ERIMIELISYYDET

6. Miten erimielisyydet voivat vaikuttaa ystävyyteen?

⁶ Miksi haaste? Yleensä erimielisyyksien taustalla on se, että kumpikin osapuoli ajattelee olevansa oikeassa ja pitää siitä kiinni. Kuvitellaan, että kahdella veljellä on erilaiset näkemykset siitä, miten kenttäryhmän toimintaa pitäisi organisoida. Kummankin mielestä asia kannattaa ehdottomasti hoitaa hänen tavallaan. Silloin on vaara, että tilanne kärjistyy ja vaikuttaa heidän väleihinsä. Ylpeys voisi estää heitä sopimasta asiaa. Kenties heidän välilleen kehittyy ajan kanssa katkeruutta. Voisi käydä niin, että he ottavat toisiinsa etäisyyttä ja lopulta ystävyys katkeaa kokonaan. Ja kaikki lähti liikkeelle mitättömän pienestä asiasta.

7. Mitä Jeesus opetti nöyryydestä?

⁷ Jeesus oli nöyrä. Hän opetti, että tarvitaan nöyryyttä, jos haluaa ratkaista erimielisyydet. Opetuslapset olivat jo hyvän aikaa riidelleet siitä, kuka heistä oli tärkein. Tämä ajattelumalli oli heissä todella tiukassa, mutta Jeesus auttoi heitä ymmärtämään, että toisia täytyy pitää itseä parempina. (Matt. 20:25–28.) Sen lisäksi että Jeesus opetti opetuslapsiaan olemaan nöyriä, hän näytti siitä itse hyvää mallia. Vielä kuolemaansa edeltävänä iltana hän pesi nöyrästi heidän jalkansa, vaikka se oli yleensä palvelijoiden tehtävä. (Joh. 13:3–5, 12–16.) Jos opetuslapset yrittäisivät saada samanlaisen asenteen kuin hänellä oli, he voisivat tulevaisuudessa pysyä läheisinä. Kun he pitäisivät muita itseään parempina, heidän olisi helpompi joustaa silloinkin, kun he olisivat asioista ihan eri mieltä.

8. Miten nöyryys auttaa, jos olemme eri mieltä ystävän kanssa? (Kolossalaisille 3:13.) (Ks. myös kuvat.)

⁸ Miten nöyryys auttaa meitä? Kun olemme nöyriä, emme takerru pieniin erimielisyyksiin ja meidän on helpompi antaa ystävillemme anteeksi. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:13.) Nöyrä ihminen ei vastaa vihaisesti, vaikka häntä ärsyttää (Ps. 4:4). Jos ystävä sanoo jotain tylyä, on hyvä muistaa, että me kaikki joudumme joskus katumaan sanomisiamme (Saarn. 7:21, 22). Kysy itseltäsi, kumpi sinulle on tärkeämpää: se, että olet oikeassa, vai se, että ystävyys säilyy? Olisiko sinun mahdollista joustaa ja myöntyä toisen mielipiteeseen? Älä jää vatvomaan asiaa sen kummemmin äläkä nosta sitä esiin keskustelussa myöhemmin.

9. Mitä apua nöyryydestä on silloin kun erimielisyydet eivät selviä saman tien? (Sananlaskut 17:9.)

⁹ Nöyryydestä on apua siinäkin tapauksessa, että erimielisyydet eivät selviä saman tien. Älä lähde väittelemään siitä, kuka on oikeassa ja millä perusteella. (Lue Sananlaskujen 17:9; 1. Kor. 6:7.) Sen sijaan tavoitteena pitäisi olla ystävyyden säilyminen. Monet ovat onnistuneet tässä, kun he ovat kertoneet, että haluavat saada taas välit kuntoon. (Ps. 34:14.) Voisit ehkä sanoa, että ystävyytenne on sinulle tärkeä ja että olisi kiva jutella siitä, mitä on tapahtunut. Myönnä, että et ole itse toiminut kaikessa oikein ja se on voinut loukata toista, ja pyydä häneltä anteeksi. Jos toinenkin tekee niin, ole heti valmis antamaan anteeksi äläkä tee asiasta suurta numeroa (Luuk. 17:3, 4). Tärkeintä ei ole se, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vaan se, että erimielisyydet saadaan selvitettyä ja ystävyytenne säilyy (Sananl. 18:24).

PERSOONALLISUUSEROT

10. Mikä voi asettaa omat haasteensa ystävyydelle?

¹⁰ Miksi haaste? Joskus voi tuntua vaikealta pitää lähellä sellaisia ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Joillain voi olla tapoja, jotka ärsyttävät meitä. Jotkut saattavat mielestämme käyttäytyä kummallisesti sosiaalisissa tilanteissa, ja syynä voi olla se, millaisia asioita he ovat aiemmin kokeneet. Toisten käyttäytymismalleihin vaikuttaa kulttuuri, jossa on tapana olla pidättyväinen tai toisaalta hyvin eläväinen. Tai sitten teillä on vain päinvastaiset luonteet – toinen on ujo ja toinen ulospäin suuntautunut.

11. Miten Jeesus suhtautui erilaisiin persoonallisuuksiin?

¹¹ Jeesus oli kärsivällinen. Hän halusi olla niidenkin ystävä, joilla oli erilainen luonne kuin hänellä. Esimerkiksi Jaakobilla ja Johanneksella oli taipumusta kunnianhimoon. He pyysivät Jeesukselta korkeaa asemaa valtakunnassa. (Mark. 10:35–37.) Toisaalta Jeesus oli jättänyt oman korkean asemansa taivaassa ja tullut maan päälle palvelemaan muita (Fil. 2:5–8). Heillä oli suorastaan päinvastaiset asenteet. Siitä huolimatta Jeesus oli kärsivällinen Jaakobia, Johannesta ja muitakin kohtaan.

12. Mikä auttoi Jeesusta suhtautumaan kärsivällisesti ystäviinsä?

¹² Jeesus oli realistinen odotuksissaan. Hän tiesi, että Jaakobin ja Johanneksen lisäksi muillakin opetuslapsilla oli haasteita kilpailuhengen kanssa. (Mark. 9:34.) Juutalaisessa kulttuurissa kunnia ja asema olivat kaikki kaikessa, ja Jeesus oli itsekin kasvanut tällaisten asenteiden keskellä. Niinpä hän pystyi ymmärtämään opetuslasten ajattelutapaa ja olemaan kärsivällinen heitä kohtaan. Ylpeys ja kunnianhimo olivat kehittyneet monien vuosien kuluessa, joten niiden voittamiseenkin tarvittiin aikaa. (Mark. 10:42–45.)

13. Miksi kärsivällisyys kannattaa ihmissuhteissa? (Efesolaisille 4:2.)

¹³ Miten kärsivällisyys auttaa meitä? Yritä parhaasi mukaan sietää toisissa persoonallisuuden piirteitä, jotka koet ärsyttävinä. (Sananl. 14:29.) Ne eivät välttämättä ole vikoja vaan vain osa toisen luonnetta. Meistä tuntuu varmasti kivalta, kun meidät hyväksytään sellaisina kuin olemme. (Lue Efesolaiskirjeen 4:2.) Meidänkään ei pitäisi odottaa ystävältä liikoja vaan antaa hänen olla oma itsensä. Esimerkiksi hiljaiselta ja ujolta ihmiseltä pelkästään toisten kanssa jutteleminen voi vaatia todella paljon. Toisaalta jotkut ovat puheliaita ja räiskyviä, ja meidän pitäisi yrittää ymmärtää heitäkin. Kaikista ei tietenkään voi tulla parhaita kavereita, mutta kannattaa muistaa, että myös aivan erilaiset persoonat voivat tulla hyvin juttuun keskenään.

14. Mitä muuta hyötyä kärsivällisyydestä on?

¹⁴ Kärsivällisyydestä on hyötyä siinäkin, että meidän on helpompi keskittyä toisten vahvuuksiin. Silloin emme pidä erilaisuutta esteenä ystävyydelle. Esimerkiksi vaikka Jaakob ja Johannes halusivat itselleen huomattavan aseman, heidän asenteestaan näkyi, että valtakunta oli heille todellinen. Jeesus huomasi heidän vahvan uskonsa ja arvosti sitä. Kun keskityt ystävien hyviin puoliin, toimit samalla tavalla kuin Jehova ja Jeesus.

15. Miksi kannattaa rukoilla, jos erilaisuus ärsyttää?

¹⁵ Kun persoonallisuuserot aiheuttavat haasteita ystävyydessä, rukoileminen on korvaamaton apu. Yritä ennakoida tilanteet, joissa luultavasti ärsyyntyisit, ja rukoile jo etukäteen, että pystyisit pysymään rauhallisena. Koska Jehova on luonut meidät, hän ymmärtää, miksi luonne-erot voivat tuntua meistä joskus hankalalta. Hän siis tietää hyvin myös sen, miten hän voi auttaa sinua kestämään erilaisuutta. Ja jos kärsivällisyytesi meinaa loppua, pyydä Jehovalta pyhää henkeä niin että voisit pitää omat reaktiosi hallinnassa (Luuk. 11:13; Gal. 5:22, 23).

RASKAAT ELÄMÄNTILANTEET

16. Mitä voi tapahtua, jos ystävällämme on vaikea aika elämässä?

¹⁶ Miksi haaste? Jos veljillä ja sisarilla on terveysongelmia tai heillä on henkisesti raskasta, he voivat käyttäytyä tavalla, jota meidän on vaikea ymmärtää. He saattavat eristäytyä, ärsyyntyä helposti tai reagoida muuten yllättävällä tavalla. Ehkä he sanovat tai tekevät jotain, mikä loukkaa meitä (Job 6:2, 3). Koska emme voi tietää, mitä kaikkea ystävät käyvät elämässään läpi, saatamme odottaa heiltä jotain, mihin he eivät sillä hetkellä pysty.

17. Mitä opit siitä, miten Jeesus kohteli Bartimaiosta?

¹⁷ Jeesus oli huomaavainen ja myötätuntoinen. Hän kohteli huomaavaisesti ja myötätuntoisesti niitäkin, joita hän ei tuntenut ennestään. Kerran hän auttoi sokeaa miestä nimeltä Bartimaios. Kun Bartimaios huomasi, että Jeesus oli kulkemassa ohi, hän alkoi huutaa kovaa, jotta saisi tämän huomion. Jotkut ihmisjoukosta käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän halusi epätoivoisesti parantua, joten hän huusi entistä kovempaa. Todennäköisesti Bartimaioksen käytös oli joidenkin mielestä kiusallista ja ärsyttävää. Jeesus kuitenkin tunsi erittäin voimakasta myötätuntoa häntä kohtaan ja Raamatun mukaan liikuttui säälistä. (Matt. 20:34; Mark. 10:46–52.) Hän puhui Bartimaiokselle kauniisti ja kiitti tätä vahvasta uskosta. Sitten hän palautti Bartimaioksen näön.

18. Mitä voi tehdä, jos ystävällä on vaikeaa? (1. Tessalonikalaisille 5:14.)

¹⁸ Miten huomaavaisuus ja myötätunto auttavat meitä? Näitä ominaisuuksia tarvitaan, jotta voi olla niiden tukena, joilla on haasteita fyysisen terveyden tai mielenterveyden kanssa. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:14.) Tosi ystävä tulee avuksi varsinkin elämän synkimpinä hetkinä (Sananl. 17:17). Myötätunto saa tosi ystävän toimimaan. Hän on läsnä, puhuu rohkaisevasti ja on valmis tekemään jotain konkreettista.

19. Miten voi ilmaista myötätuntoa ja huomaavaisuutta? (Ks. myös kuvat.)

¹⁹ Mistä huomaavaisuus ja myötätunto voivat esimerkiksi näkyä? Et tietenkään voi poistaa toisen tuskaa, mutta voit myötäelää ja yrittää parhaasi mukaan ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. (Matt. 7:12; 1. Piet. 3:8.) Anna toisen kertoa ajatuksiaan rauhassa ja kuuntele tarkkaan. Jos aika on oikea, yritä keksiä jotain lohduttavaa sanottavaa (Sananl. 12:25). Älä tee oletuksia toisen tilanteesta (Sananl. 18:13). Yritä olla kärsivällinen toista kohtaan ja realistinen siinä, mitä odotat häneltä (Ef. 4:32).

20. Millainen ystävä haluat olla?

²⁰ Eikö olekin ihanaa, että meillä on hyviä ystäviä Jehovan järjestössä? Me kaikki olemme kuitenkin epätäydellisiä, emmekä aina osaa toimia niin kuin haluaisimme. Meillä voi olla ikäviä kokemuksia, jotka vaikuttavat meihin edelleen. Siksi arvostamme erityisesti sitä, että veljet ja sisaret ovat nöyriä, kärsivällisiä, huomaavaisia ja myötätuntoisia ja haluavat pysyä rinnallamme. Yritetään mekin olla samanlaisia ystäviä toisille!