1925 – sata vuotta sitten

ODOTUKSET KORKEALLA

Monet raamatuntutkijat ajattelivat, että vuonna 1925 maasta tulisi paratiisi. Veli Albert Schroeder, joka palveli myöhemmin hallintoelimessä, kertoi: ”Ajateltiin, että Kristuksen voideltujen seuraajien jäännös menisi silloin taivaaseen ollakseen osa valtakunnasta ja että sellaiset vanhan ajan uskolliset miehet kuin Abraham, Daavid ja muut heräisivät ruhtinaiksi muodostaakseen hallituksen maata varten osana Jumalan valtakunnasta.” Kun tällaiset odotukset eivät vuoden kuluessa toteutuneet, jotkut olivat ymmärrettävästi pettyneitä (Sananl. 13:12).

Takaiskut eivät kuitenkaan pysäyttäneet useimpia raamatuntutkijoita. He jatkoivat saarnaamistyötä tarmokkaasti ja ymmärsivät entistä selvemmin, että heidän tehtävänsä on todistaa Jehovasta. Totuutta onnistuttiin levittämään laajalle alueelle esimerkiksi radioaaltoja pitkin.

RADIOTOIMINTA LAAJENEE

Koska edellisvuonna rakennettu WBBR-radioasema oli ollut jymymenestys, raamatuntutkijat päättivät rakentaa toisen tehokkaan radioaseman lähelle Chicagoa. Aseman nimi oli WORD. Veli Ralph Leffler oli radioinsinööri, ja hän oli mukana tämän aseman rakentamisessa. Hän muisteli: ”Kylminä talvi-iltoina WORDin lähetyksiä kuunneltiin pitkin maita ja mantuja.” Esimerkiksi yhtä ensimmäisistä lähetyksistä seurasi perhe, joka asui yli 5 000 kilometrin päässä Pilot Stationissa Alaskassa. He lähettivät radioaseman väelle kirjeen, jossa he kiittivät rohkaisevasta hengellisestä ohjelmasta.

Englanninkielisessä Vartiotornissa 1. joulukuuta 1925 (suom. 1. helmikuuta 1926) kerrottiin radioaseman menestyksestä: ”WORD-asema – – on yksi Yhdysvaltain pääasemia ja työskentelee 5,000 vatin voimalla. Lähetykset tältä asemalta ovat kuuluneet mainiosti sekä Atlantinmeren että Tyynenmeren rannoille, Kuubaan – – ja Alaskan pohjoisimpaan osaan. Monet, jotka eivät ole sitä ennen kuulleet totuudesta mitään, ovat kiinnostuneet kuulemastaan tämän aseman kautta.”

Samaan aikaan raamatuntutkijat laajensivat radiotoimintaa myös Kanadassa. Vuonna 1924 veljet olivat rakentaneet radioaseman nimeltä CHUC Saskatooniin Saskatchewaniin. Se oli yksi Kanadan ensimmäisistä hengellistä ohjelmaa lähettävistä radioasemista. Vuonna 1925 tilat kävivät pieneksi, ja asema täytyi siirtää. Niinpä Vartiotorni-seura hankki CHUCin omistukseensa ja osti entisen teatterirakennuksen nimeltä Regent Building ja kunnosti sen. Sitten CHUCin studiot siirrettiin sinne.

Radioaseman ansiosta monet kuulivat totuudesta ensimmäistä kertaa Saskatchewanin syrjäseuduilla. Rouva Graham, joka asui eräässä kaukaisessa kylässä, kuuli yhden lähetyksen ja pyysi kirjeitse raamatullisia julkaisuja. Veli George Naish muisteli: ”Tuon naisen avunpyyntö tuntui niin selvältä ja voimakkaalta, että lähetimme hänelle koko sarjan Raamatun tutkielmia.” Ei aikaakaan, kun rouva Graham jo levitti hyvää uutista vieläkin kauemmaksi.

HENGELLISIÄ VALONVÄLÄHDYKSIÄ

Vartiotornissa 1. maaliskuuta 1925 (suom. 1. heinäkuuta 1925) julkaistiin käänteentekevä kirjoitus ”Kansan synty”. Mitä uutta siinä oli? Raamatuntutkijat olivat jo jonkin aikaa ymmärtäneet, että Saatanalla on oma järjestö, johon kuuluvat taivaassa pahat henkiolennot ja maan päällä väärät uskonnot, kaupalliset järjestelmät ja poliittiset vallat. Tuossa kirjoituksessa ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” perusteli, miksi voidaan sanoa, että myös Jehovalla on oma järjestö, joka on täysin erillään Saatanan maailmasta ja vastustaa sitä (Matt. 24:45). Lisäksi selitettiin, että Jumalan valtakunta oli perustettu vuonna 1914 ja että taivaassa syttyneen sodan seurauksena Saatana ja demonit oli tuona vuonna karkotettu taivaasta ja heitetty maan läheisyyteen (Ilm. 12:7–9).

Joidenkin oli vaikea hyväksyä näitä uusia näkemyksiä. Kirjoituksessa otettiin se huomioon ja sanottiin: ”Jos on olemassa Vartio-Tornin lukijoita, jotka eivät voi olla yhtä mieltä tämän esityksen kanssa, niin kehoitetaan sellaisia hiljaisessa luottamuksessa odottamaan Herraa ja edelleen säilyttämään sydämensä puhtaana.”

Tom Eyre, joka palveli kolporteeraajana (nykyään tienraivaaja) Britanniassa, kertoi, miten useimmat raamatuntutkijat kuitenkin suhtautuivat kirjoitukseen: ”Veljet olivat hyvin innoissaan siitä, että Ilmestyksen lukua 12 ymmärrettiin paremmin. Kun meille selvisi, että valtakunta oli alkanut hallita taivaassa, halusimme palavan innokkaasti kertoa siitä kaikille. Saimme uutta puhtia palvelukseen ja aloimme nähdä, että Jehova oli johdattamassa kansaansa kohti jotain suurta.”

JEHOVASTA TÄYTYY TODISTAA

Nykyään meille on todella tuttua se, mitä sanotaan Jesajan 43:10:ssä: ”’Te olette minun todistajiani’, julistaa Jehova, ’palvelijani, jonka olen valinnut.’” Ennen vuotta 1925 tästä aiheesta oli kuitenkin puhuttu hyvin vähän julkaisuissamme. Siihen oli tulossa muutos. Vuoden 1925 aikana Jesajan 43:10, 12:ta käsiteltiin 11:ssä eri Vartiotornin numerossa.

Elokuun lopussa raamatuntutkijat pitivät konventin Indianapolisissa. Konventin ohjelmalehtiseen oli painettu tervetuliaisviesti, jossa Joseph Rutherford sanoi: ”Olemme tulleet tähän konventtiin saamaan voimaa Herralta, jotta voisimme antaa todistusta hänestä osoittaen suurempaa intoa ja tarmoa kuin tähän asti.” Konventti kesti kahdeksan päivää, ja kuulijoita kannustettiin todistamaan Jehovasta aina kun siihen tulisi sopiva tilaisuus.

Lauantaina 29. elokuuta veli Rutherford piti puheen, jonka teema oli ”Kutsu toimintaan”. Hän alleviivasi Jehovasta todistamisen tärkeyttä: ”Jehova sanoo kansalleen – –: ’Te olette minun todistajiani – – ja minä olen Jumala.’ Sitten seuraa suora käsky, jossa ei ole tippaakaan epävarmuutta: ’Kohottakaa merkki kansoille.’ Kukapa muu maan päällä pystyisi kohottamaan merkin kansoille kuin Herran oma kansa, jolla on hänen henkensä ja joka todistaa hänestä.” (Jes. 43:12; 62:10.)

Veli Rutherfordin puheen jälkeen läsnäolijat hyväksyivät yksimielisesti päätöksen nimeltä ”Toivon sanoma”, jonka mukaan Jumalan valtakunta on ihmiskunnan ainoa toivo ”rauhasta, vauraudesta, terveydestä, elämästä, vapaudesta ja iankaikkisesta onnesta”. Tämä päätös käännettiin myöhemmin monille kielille, ja siitä tehtiin kenttätyötä varten traktaatti, jota levitettiin kaiken kaikkiaan noin 40 miljoonaa kappaletta.

Kului vielä useita vuosia ennen kuin raamatuntutkijat ottivat virallisesti käyttöön nimen Jehovan todistajat. He ymmärsivät kuitenkin koko ajan selvemmin, että heillä oli vastuu todistaa Jehovasta.

KIINNOSTUNEIDEN LUO PALATAAN UUDELLEEN

Kun raamatuntutkijoiden määrä kasvoi eri puolilla maailmaa, heitä kannustettiin käymään uudestaan niiden luona, jotka olivat olleet kiinnostuneita hyvästä uutisesta. Sen jälkeen kun oli järjestetty kampanja, jossa levitettiin traktaattia Toivon sanoma, Kiertokirjeessäa neuvottiin: ”Tehkää uusi käynti niihin koteihin, joihin jäi traktaatti Toivon sanoma, mutta joihin kenttätyöntekijät eivät levittäneet kirjallisuutta.”

Tammikuun 1925 englanninkielisessä Kiertokirjeessä kerrottiin erään raamatuntutkijan kokemus Planosta Texasista: ”Yllätyksenä on meille tullut se, että useaan kertaan läpi koluttu alue on monesti hedelmällisempää kuin täysin koskematon seutu. Eräskin pikkukylä alueellamme on käyty viiteen kertaan viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. – – Hiljattain sisar Hendrix ja äitini kävivät siellä uudelleen ja möivät enemmän kirjoja kuin koskaan ennen.”

Eräs kolporteeraaja Panamasta kirjoitti: ”Monet niistä, jotka ajoivat minut matkoihini ensimmäisellä kerralla, muuttivat asennettaan, kun menin käymään toisen tai kolmannen kerran. Tänä vuonna olen pitkälti keskittynyt käymään niiden luona, jotka on tavattu joskus aiemmin. Osa siitä seuranneista kokemuksista on ollut riemastuttavia.”

KATSE ETEENPÄIN

Veli Rutherford lähetti kaikille kolporteeraajille vuosikirjeen, jossa hän summasi, mitä vuoden mittaan oli saatu aikaan, ja kertoi, millaista työtä oli vielä edessä. Kirjeessä sanottiin: ”Kuluneen vuoden aikana on teillä ollut etu lohduttaa monia surevia. Tämä työ on täyttänyt sydämenne ilolla – –. Edessä oleva vuosi avaa paljonkin mahdollisuuksia olla Jumalan ja hänen valtakuntansa todistaja ja kohottaa merkki kansoille. – – Antakaamme edelleen äänemme kuulua ja laulakaamme yhdessä ylistystä Jumalallemme ja Kuninkaallemme.”

Vuosi 1925 oli tulossa loppuunsa, ja veljet suunnittelivat kovaa vauhtia Brooklynin Betelin tilojen laajentamista. Seuraavana vuonna alkaisi siihen mennessä suurin rakennusprojekti järjestön historiassa.