Rakkauden ylevin muoto

USEIMMISSA kohdissa, joissa sana ”rakkaus” esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eli Uudessa testamentissa, se on käännetty kreikan sanasta a·gaʹpē.

Hakuteoksessa Raamatun ymmärtämisen opasa selitetään sanan a·gaʹpē merkityksestä: ”[Se] ei ole tunteellisuutta, joka perustuu pelkästään henkilökohtaiseen kiintymykseen, kuten yleensä ajatellaan, vaan se on moraalista tai sosiaalista rakkautta, joka perustuu tahdon harkittuun myöntymiseen periaatteen, velvollisuuden ja soveliaisuuden vuoksi ja joka pyrkii vilpittömästi etsimään toisen etua sen mukaan, mikä on oikein. A·gaʹpē (rakkaus) ylittää henkilökohtaiset vihollisuudet eikä anna niiden koskaan saada ihmistä hylkäämään oikeita periaatteita tai maksamaan samalla mitalla takaisin.”

A·gaʹpē-rakkauteen voi sisältyä myös syvä tunne. ”Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus [a·gaʹpē] toisianne kohtaan”, kehotti apostoli Pietari (1. Pietarin kirje 4:8). Näin ollen voidaan sanoa, että a·gaʹpē-rakkauteen liittyy sekä sydän että mieli. Mikset tarkastelisi joitakin raamatunkohtia, jotka kertovat tämän ylevän rakkauden muodon voimasta ja laaja-alaisuudesta? Seuraavat kohdat voivat olla avuksi: Matteus 5:43–47; Johannes 15:12, 13; Roomalaisille 13:8–10; Efesolaisille 5:2, 25, 28; 1. Johanneksen kirje 3:15–18; 4:16–21.

[Alaviite]