Näkymiä Luvatusta maasta
Hän huolehti Israelista Siinain erämaassa
KUVITTELE miljoonien ihmisten – miesten, naisten ja lasten – kulkevan ”suureen ja hirmuiseen, myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien ja kuivien, vedettömien maiden erämaahan”!
Nämä Jumalan sanat mainitaan 5. Mooseksen kirjan 8:15:ssä, ja ne kohdistavat huomion siihen, miten pelottavalta israelilaisten edessä häämöttänyt matka on saattanut vaikuttaa heidän poistuessaan Egyptistä ja kulkiessaan Siinain erämaahan. Pelottava ongelma oli muun muassa: kuka järjestäisi tarpeeksi ruokaa ja vettä?
Israelilaiset olivat olleet orjuudessa taakse jääneellä Niilin suistoalueella, mutta tuolloin he eivät olleet kärsineet puutetta. Ikivanhojen hautojen seinämaalauksissa kuvataan monenlaisia viinirypäleitä, meloneja ja muita viljelyskasveja samoin kuin kaloja ja siipikarjaa, joiden avulla olisi voinut saada aikaan vaihtelevan ruokavalion. Näin ollen erämaassa kaivaten esitetty valitus oli hyvin täsmällinen: ”Voi jospa meillä olisi lihaa syödäksemme! Me muistelemme kaloja, joita söimme Egyptissä ilmaiseksi, kurkkuja, melooneja, ruoholaukkaa, sipulia ja kynsilaukkaa.” (4. Mooseksen kirja 11:4, 5; 20:5.)
Vasta sen jälkeen kun israelilaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren, heille valkeni, millainen Siinai todella oli. He eivät alkaneet kulkea pohjoiseen menevää suosittua kauppareittiä, vaan kääntyivät sen kolmiomaisen niemimaan kärkeä kohti, jolla he nyt olivat. Kun he olivat edenneet erämaassa noin 80 kilometriä, heidän vedenpuutteensa vaikutti kriittiseltä. He eivät voineet juoda löytämäänsä vettä, sillä se oli karvasta ja siinä oli mahdollisesti sairauksia. He huusivat: ”Mitä me juomme?” Jumala puuttui asiaan ja muutti veden makeaksi. (2. Mooseksen kirja 15:22–25.)
Pane merkille tämän aukeaman yläosassa oleva kamelikaravaania esittävä kuva. Voit ymmärtää, että se, miten israelilaiset voisivat jatkaa matkaansa erämaassa kohti Siinain vuorta, oli pulmallinen kysymys. Miten he löytäisivät vastaisuudessa riittävästi vettä – ja ruokaa – itselleen sekä lampaille ja raavaille, jotka heidän täytyi elättää? (2. Mooseksen kirja 12:38.)
He jatkoivat matkaansa kohti etelää ja löysivät pian virkistävää vettä ja ruokaa Eelimistä (2. Mooseksen kirja 15:27). Se ei ollut kuitenkaan heidän päämääränsä. He kulkivat kohti Siinaita, ”Jumalan vuorta” (2. Mooseksen kirja 3:1; 18:5; 19:2; 24:12–18). Eelimistä sinne oli kuljettava 120 kilometrin matka kalliosten ja hedelmättömien seutujen poikki.
Kun tämä valtava joukko eteni kohti Siinain vuorta, se tuli lähelle suurta Feiran keidasta ja todennäköisesti pysähtyi siellä. Pieni osa siitä voidaan nähdä viereisellä? sivulla olevassa kuvassa.a Se kulkee erästä tässä erämaassa olevaa solaa pitkin Punaisellamerellä sijaitsevaa Suezinlahtea kohti. Sieltä he saattoivat saada todellista virkistystä!
Vaikka Siinain erämaata saattoi yleisesti ottaen kuvailla ”suureksi ja hirmuiseksi”, Feiran keitaalla israelilaiset saattoivat nauttia suurikokoisten palmujen ja muiden puiden varjosta. He saivat keitaalta runsaasti makeita taateleita, joita he saattoivat syödä heti paikalla ja ottaa mukaansa matkalle.
Kaikki tämä oli sen ansiota, että pohjavesi nousi maan pintaan Feirassa. Kuvittele miltä sinusta tuntuisi, jos olisit kuivassa erämaassa ja yllättäen löytäisit raikasta vettä juotavaksi! Tämä valaisee sitä, että jopa Siinain erämaassa on paikkoja, joista voi löytää vettä. Toisinaan kaivo täytyy kaivaa melko syvälle. Siinä tapauksessa tämän elintärkeän nesteen ylös nostaminen saavin tai ruukun avulla vaatii todellisia ponnisteluja, varsinkin jos juotettavana on eläinlauma. Vielä nykyäänkin Siinain beduiinit hakeutuvat kaivojen luo, joista he voivat nostaan vettä itselleen ja kameleilleen. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 24:11–20; 26:18–22.)
Israelilaisilla oli tosiaan vettä ja ruokaa, vaikka he joissakin tilanteissa nurisivatkin, koska puute näytti heistä voittamattomalta ongelmalta. Joskus Jumala järjesti vettä ja ruokaa ihmeen avulla (2. Mooseksen kirja 16:11–18, 31; 17:2–6). Toisinaan hän näyttää ohjanneen heidät ”levähdyspaikkaan”, jossa heidän todelliset tarpeensa voitiin tyydyttää luonnonvarojen avulla (4. Mooseksen kirja 10:33–36). Koko ajan hän piti heidän silmiensä edessä sen runsauden, joka odotti uskollisia Luvatussa maassa (5. Mooseksen kirja 11:10–15).
[Alaviitteet]
a Valokuva on suuremmassa koossa vuoden 1992 Jehovan todistajien kalenterissa.
[Kuvan lähdemerkintä s. 24]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.
[Kuvan lähdemerkintä s. 24]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.
[Kuvan lähdemerkintä s. 24, 25]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.
[Kuvan lähdemerkintä s. 25]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.