Lukijoiden kysymyksiä
◼ Kun kerran Daniel sanoi, ettei hän ottaisi vastaan lahjoja, jotka kuningas Belsassar lupasi antaa seinällä olevan kirjoituksen selittäjälle, miksi hänen kuitenkin myöhemmin kerrotaan käyttäneen näitä vaatteita ja kultakäätyjä?
Juuri ennen kuin meedialaiset ja persialaiset valloittivat Babylonin, kuningas Belsassar ja hänen hoviväkensä pitivät parhaillaan pitoja. Juhlan kuluessa hän otti Jehovan temppelistä peräisin olevat astiat ja hän ja hänen hoviväkensä joivat niistä viiniä, ylistäen samalla Babylonian jumalia. Juhlat keskeytyivät kuitenkin äkisti, kun yliluonnollinen käsi kirjoitti outoja sanoja seinälle. – Daniel 5:1–5.
Babylonin viisaat miehet ja tähdistäennustajat eivät pystyneet selittämään kirjoitusta, vaikka Belsassar lupasi antaa kultakäädyt ja huomattavan aseman valtakunnassa kenelle tahansa, joka pystyisi lukemaan ja selittämään omituisen kirjoituksen. – Daniel 5:7–9.
Kun Daniel-niminen heprealainen tuotiin lopulta sisään, kuningas esitti uudelleen tarjouksensa: Daniel puettaisiin purppuraan, hänen kaulaansa ripustettaisiin kultakäädyt ja hänestä tehtäisiin yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä. Profeetta vastasi kunnioittavasti: ”Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.” – Daniel 5:17.
Niinpä Danielia ei tarvinnut lahjoa tai palkata esittämään selitystä. Kuningas voisi pitää itse lahjansa tai antaa ne jollekulle toiselle. Daniel esittäisi selityksen – ei korvausta vastaan – vaan siksi, että tosi Jumala Jehova, jonka uhkaava tuomio oli kohtaamaisillaan Babylonia, oli valtuuttanut hänet tekemään niin.
Kun Daniel oli lupauksensa mukaan lukenut ja selittänyt sanat, kuningas määräsi, että palkkio joka tapauksessa annettaisiin Danielille, kuten voimme lukea Danielin 5:29:stä. Daniel ei itse pukenut vaatteita ylleen eikä ripustanut käätyjä kaulaansa. Ne pantiin hänelle ehdottoman yksinvaltiaan kuningas Belsassarin käskystä. Mutta tämä ei ole ristiriidassa Danielin 5:17:n kanssa, jossa profeetta ilmaisi selvästi, ettei hänellä ollut itsekästä vaikutinta.
Jeesus sanoi myöhemmin, että ”joka ottaa vastaan profeetan, koska hän on profeetta, saa profeetan palkan”. (Matteus 10:41) Tämä tuskin soveltui Belsassariin, koska hän ei kohdellut Danielia ystävällisesti tai kunnioittavasti sen vuoksi, että hän olisi arvostanut tätä uskollista miestä tosi Jumalan profeettana. Kuningas Belsassar oli halukas antamaan samat lahjat kenelle tahansa, joka pystyi ratkaisemaan kirjoituksen arvoituksen, jopa jollekin pakanalliselle tähdistäennustajalle. Kuningas sai asianmukaisen palkan, joka oli sopusoinnussa seinällä olleen profeetallisen kirjoituksen kanssa: ”Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas, ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan.” – Daniel 5:30, 31.