Porttien arvoitus

MONISTA ihmisistä on kiehtovaa ratkoa jotain arvoitusta – kertomusta, jossa on jokin pulma, johtolankoja joita voidaan tulkita monella eri tavalla, ja yllätyksellinen päätös, ehkäpä aarteen löytäminen. Jos sinä olet sellainen ihminen, sinua varmasti kiinnostaa ’Porttien arvoitus’.

Tämä arvoitus alkoi tulla esiin Megiddossa, strategisesti tärkeässä kaupungissa, joka hallitsi kauppa- ja sotilasteitä muinaisessa Lähi-idässä. Arkeologit kaivoivat esiin mahtavan puolustusportin rauniot, jotka todisteiden mukaan olivat selvästi kuningas Salomon ajalta. Millainen tuo portti oli? Siitä alkoivat johtolangat.

Katsohan oikealla olevaa muinaisen Megiddon pienoismallia ja etenkin kehystettyä porttialuetta. Muinainen matkamies tai hyökkäävä armeija, joka nousi varustettuun kaupunkiin johtavaa tietä, tuli ensin ulkoportille. Sen sisäpuolella oli aukio eli piha. Siinä hyökkääjät olivat täysin suojattomina edetessään ja kääntyessään vasemmalle kohti pääporttia, joka on arvoituksemme keskeisenä kohteena.

Lujat tornit reunustivat porttia. Porttirakennelmaa ei pystytetty muualta kerätyistä kivistä tai tiilistä, vaan koko portti rakennettiin huolellisesti hakatuista kuutiomaisista kivenjärkäleistä, jotka olivat tyypillisiä Salomon aikakaudelle. Mutta portin sisäpuolella käytettiin aivan erityistä rakennustyyliä. Pitkän porttikäytävän sivuilla oli jykeviä pilastereita eli muurattuja ulkonemia. Ne muodostivat kuusi sivukammiota, joihin vartijat saattoivat asettua asemiin. (Vrt. Hesekiel 40:6, 10, 20, 21, 28, 29.) Tavallisesti sotavaunut tai kauppiaiden ryhmä saattaisi kulkea läpi helposti, mutta tilanne olisi toinen hyökkääjille, joiden onnistui murtautua raskaiden portinpuoliskojen läpi. Nuo muuratut ulkonemat pakottaisivat hyökkääjät kapeaan väylään, kujanjuoksuun oikealla ja vasemmalla puolella sivukammioissa odottelevan aseväen, Megiddon armeijan parhaimmiston, välitse.

Nyt arvoitus siirtyy Galileanmeren pohjoispuolelle, muinaisen Haasorin rauniokummulle, missä professori John Garstang suoritti kaivauksia vuonna 1928. Israelilainen arkeologi Yigael Yadin kohdisti huomionsa tähän valtavaan rauniokumpuun vuonna 1955. Hänellä oli mielessään Raamatun lausunto, joka kuuluu: ”Näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa Herran temppeliä – – ja Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.” (1. Kuningasten kirja 9:15) Tuntui johdonmukaiselta, että Salomon insinöörit olisivat noudattaneet yhtä yleissuunnitelmaa rakentaessaan muiden varustamiensa kaupunkien samanlaisia linnoituksia. Oliko sellaisia Salomon rakennuttamia portteja Haasorissa?

Kun Yadinin työntekijöiden kaivaustyöt edistyivät, he löysivät kasemattimuurin, kaksoismuurin jonka kahden muuririvin välissä on huoneita. Sitten alkoi tulla näkyviin muureihin liittyvä suuri rakennelma. Yadin sanoo: ”Tajusimme heti, että olimme löytäneet portin – –. Lisäksi kävi pian ilmi, että portin pohjapiirros – portti käsittää kuusi sivukammiota ja kaksi tornia – sekä mitat vastasivat [monia vuosia] aiemmin Megiddosta löydetyn portin mittoja – –. Jännitys lisääntyi leirissämme – –. Hahmottelimme Megiddon portin pohjapiirroksen maahan ja merkitsimme vaarnoilla kulmat ja seinät. Opastimme sitten työmiehiämme kaivamaan merkkien mukaan ja lupasimme, että ’tässä tulee vastaan seinä’ tai ’tuolta löytyy kammio’. Kun ’ennustuksemme’ osoittautuivat oikeiksi, meidän arvovaltamme kohosi suunnattomasti – –. Kun luimme [heille] Raamatun jakeen, joka kertoo Salomon rakennustöistä Haasorissa, Megiddossa ja Geserissä, niin meidän arvovaltamme laski huomattavasti, mutta Raamatun arvo nousi huimaavasti!” – Hazor: The Rediscovery of a Great Citadel of the Bible.

Näytti siltä, että porttien arvoitus ratkesi täsmälleen siten kuin Raamatun esittämien johtolankojen perusteella oletettiinkin. Mutta kuinka sitten oli etelässä sijaitsevan Geserin laita? Yadin tiesi, että irlantilainen arkeologi R. A. S. Macalister, joka oli tehnyt siellä kaivauksia vuosien 1902 ja 1909 välisenä aikana, ei ollut löytänyt mitään, mikä olisi osoitettu Salomon rakentamaksi. Olisiko tärkeitä johtolankoja ehkä jäänyt huomaamatta siinä, mitä Yadinkin kutsui ”Geserin arvoitukseksi”?

Hän kertoo: ”Haasorin löydöt ja 1. Kuningasten kirjan kuuluisa kohta saivat minut tarkastelemaan Macalisterin raporttia uusin silmin portin löytämisen toivossa. On helppo kuvitella, miten yllättynyt ja äärettömän innostunut olin, kun – – löysin piirroksen – –, jonka nimenä oli ’Geserin makkabealaislinnan pohjapiirros’.” Macalister ajoitti tuon ”linnan” rauniot juutalaisten makkabealaisten kapinan aikaan (toiselle vuosisadalle eaa.). Mutta Yadin ajatteli voivansa nähdä tässä vanhassa piirroksessa ’kasemattimuurin, ulomman porttihuoneen ja, mikä vieläkin tärkeämpää, sen mikä näytti kaupunginportin puoliskolta, joka oli aivan samanlainen kuin Megiddosta ja Haasorista löydetyt’. Yadin julkaisi artikkelin näistä johtolangoista. Myöhemmin tri William G. Dever suoritti kaivauksia Geserissä. Millaisin tuloksin? Dever kirjoitti innostuneena: ”Salomo tosiaankin rakensi Geserin uudestaan!” Tai kuten Yadin asian ilmaisee: ”Totta tosiaan, Deverin ryhmä ei löytänyt ainoastaan portin toista puoliskoa, vaan stratigrafia [kerrostumaoppi] ja keramiikka osoittivat lopullisesti, että tuo kompleksi oli rakennettu Salomon aikoina.”

Arvoitus oli siis ratkennut. Yadin huomautti The Biblical Archaeologist -lehdessä (Volume XXXIII, 1970, 3): ”Kuningasten kirjasta otetun lyhyen raamatunkohdan avulla löydettiin ja ajoitettiin kolmessa kaupungissa sijaitsevat, pohjapiirrokseltaan yhtäläiset Salomon linnoitukset.” ”Näyttää tosiaankin siltä, ettei arkeologian historiassa ole vastaavaa esimerkkiä, jossa yksi raamatunkohta olisi ollut yhtä suureksi avuksi useiden tärkeimpien rauniokumpujen rakennusten tunnistamisessa ja ajoittamisessa – – kuin 1. Kuningasten kirjan 9:15 oli.”

[Kuvat s. 25]

1. Kuningasten kirjan 9:15:n perusteella arkeologit löysivät Haasorista samankokoisen ja -muotoisen portin kuin Megiddosta

[Kuvat s. 26]

Ilmakuva Geserin portista. Piirros osoittaa, mikä osa kaivettiin esiin ensin (paksu viiva) ja mikä osa löydettiin noin 60 vuotta myöhemmin (katkoviiva)

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuvan lähdemerkintä s. 24]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.