Vaella luottaen Jehovan johtoon

”Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua.” – 5. MOOSEKSEN KIRJA 31:6.

1. Miten Jehova osoittautui israelilaisille verrattomaksi johtajaksi?

JEHOVA osoittautui verrattomaksi johtajaksi, kun hän toi israelilaiset pois Egyptin orjuudesta. Hän ei ainoastaan johdattanut heitä erämaan läpi, vaan hän myös toimitti heille syötävää ja juotavaa ja antoi heille virheettömiä ohjeita. Siksi Nehemian ajan leeviläiset saattoivat sanoa: ”Sinä [Jehova Jumala] suuressa laupeudessasi et – – hyljännyt heitä erämaassa. Pilvenpatsas ei väistynyt heidän luotansa päivällä, johtamasta heitä tiellä, eikä tulenpatsas yöllä, valaisemasta heille tietä, jota heidän oli kuljettava. Hyvän Henkesi sinä annoit heitä opettamaan, mannaasi et kieltänyt heidän suustansa, ja vettä sinä annoit heille heidän janoonsa. Neljäkymmentä vuotta sinä elätit heitä erämaassa, niin ettei heiltä mitään puuttunut, eivät heidän vaatteensa kuluneet, eivätkä heidän jalkansa ajettuneet.” – Nehemia 9:19–21.

2. Miksi Mooses saattoi kehottaa israelilaisia olemaan ”lujat ja rohkeat”?

² Antamalla kuritusta isällistä huomaavaisuutta osoittaen jumalallinen Opettaja opetti israelilaisille, mitä merkitsi olla oikeudenmukainen ja vanhurskas. Kaikki mitä hän teki oli heidän parhaiden etujensa mukaista. Silloinkin kun he nurisivat ja kapinoivat, hän oli pitkämielinen eikä hylännyt heitä. Varsinkin silloin kun ylivoimaiset vihollissotajoukot olivat heitä vastassa, Jehova osoitti olevansa taitava johtaja ja aiheutti tuhoa hyökkääjien riveissä. Mooses sanoi totuuden rohkaistessaan israelilaisia seuraavin sanoin: ”Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua.” (5. Mooseksen kirja 31:1, 6) Jumala ’kävisi’ heidän kanssaan, jos he osoittaisivat uskoa. Miten suuresti se kannustaakaan meitä vaeltamaan luottaen Jehovan johtoon!

Varoituksia menneisyydestä

3. Miten Israelin kansa osoitti kiittämättömyyttä ja luottamuksen puutetta Jehovaa kohtaan pian sen jälkeen, kun se oli vapautettu Egyptin orjuudesta?

³ Israelilaisten kokemukset sisältävät kuitenkin myös varoituksia meille. Vaikka he olivat olleet vapaita Egyptin orjuudesta vain vähän aikaa, he tekivät yhä uudelleen syntiä näkymätöntä Johtajaansa vastaan. Mooseksen ollessa Siinainvuorella saamassa lakia, he osoittivat kiittämättömyyttä kaikkea sitä kohtaan, mitä Jumala oli tehnyt heidän hyväkseen. He taivuttivat Aaronin tekemään kultaisen vasikan ja palvoivat sitä tilaisuudessa, jota Aaron sanoi ”Herran [Jehovan, UM] juhlaksi”. (2. Mooseksen kirja 32:1–6) Kanaanin maata tutkimaan lähetetyistä 12 vakoilijasta 10 osoittautui uskottomiksi; vain Joosua ja Kaaleb kehottivat kansaa menemään maahan ja ottamaan se haltuunsa. Israel ei kuitenkaan toiminut uskossa Jumalaan, ja siksi hän määräsi, että kaikki ”kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat” miehet Leevin sukukuntaa ja uskollista Kaalebia ja Joosuaa lukuun ottamatta kuolisivat 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana. (4. Mooseksen kirja 13:1–14:38; 5. Mooseksen kirja 1:19–40) Varmasti kaiken tämän pitäisi varoittaa meitä ilmaisemasta samanlaista kiittämättömyyttä ja luottamuksen puutetta Jehovan johtoa kohtaan!

4. Miten Israelin historia osoittaa, että Juudaa, Jerusalemia ja temppeliä vuonna 607 eaa. kohdannut onnettomuus oli ansaittu?

⁴ Vaikka israelilaiset vaelsivat erämaassa 40 vuotta, Jehova ei hylännyt heitä. Hän oli edelleen mukana heidän taisteluissaan. Mooseksen ja Joosuan kuoleman jälkeen Jumala herätti tuomareita vapauttamaan kansansa sortavien vihollisten käsistä. Siihen aikaan Israelin kansa kuitenkin teki sitä, mikä oli oikein sen omissa silmissä, ja laitonta väkivaltaa, moraalittomuutta ja epäjumalanpalvelusta alkoi esiintyä runsaasti. (Tuomarien kirja 17:6–19:30) Myöhemmin kun Israel halusi ihmiskuninkaan ollakseen ympärillä olevien kansojen kaltainen, Jehova suostui sen pyyntöön, mutta varoitti sitä seurauksista. (1. Samuelin kirja 8:10–18) Mutta ei edes Daavidin kuningashuone tyydyttänyt ihmisiä, ja kymmenen sukukuntaa kapinoi Rehabeamin päivinä. (1. Kuningasten kirja 11:26–12:19) Ajatus siitä, että Jumala johtaisi kansaa, hämärtyi hämärtymistään enemmistön mielissä. Jerusalemin ja sen temppelin tuho sekä Juudan valtakunnan kukistuminen babylonialaisten käsissä vuonna 607 eaa. olivat hyvin ansaittuja tuomioita kansalle, joka ei ollut vaeltanut luottaen Jehovan johtoon. Se on vakava varoitus meille!

Jehova johtaa uutta kansaa

5. Minkä Jehova antoi Jeesuksessa, ja mitä Jeesus tekisi?

⁵ Vanhan ajan israelilaisten tavoin Jehovan myöhemmin eläneet palvelijat vaelsivat muuttuvissa olosuhteissa, mutta hän johti heitä uskollisesti. Kun Jeesus Nasaretilainen alistui vesikasteeseen vuonna 29, Jumala antoi hänessä Moosesta suuremman Profeetan ja Johtajan. Hän johdattaisi Messiaana ihmiset pois tästä Saatanan vallassa olevasta pahasta maailmasta. (Matteus 3:13–17; Daniel 9:25; 5. Mooseksen kirja 18:18, 19; Apostolien teot 3:19–23; 1. Johannes 5:19) Mutta ketkä ihmiset? Ne juutalaiset ja muut, jotka ilmaisisivat uskoa suuren taivaallisen Johtajan, Jehova Jumalan, antamaa Messiasta kohtaan!

6. a) Mikä teki Jeesuksen seuraajat kykeneviksi saarnaamaan ja huolehtimaan kasvavasta järjestöstä? b) Miksi myöhemmin näytti siltä, että Raamatun totuuden valo oli sammunut?

⁶ Jeesus opetti seuraajilleen Jumalan suurenmoisia totuuksia ja antoi heille tarpeellisia ohjeita heidän palvelustaan varten. (Luukas 10:1–16) Kun siis Kristus päätti palveluksensa ja tarjoutui uhriksi syntisen ihmiskunnan puolesta, hän jätti jälkeensä seuraajia, jotka oli valmennettu jatkamaan saarnaamistyötä ja hoitamaan häneen uskovien kasvavan järjestön asioita. Apostolien aikana vastustus oli kiivasta. Jehovan käsi oli kuitenkin hänen kansansa kanssa, ja uskovien määrässä tapahtunut suurenmoinen lisäys oli vastapainona sen vaikeuksille. (Apostolien teot 5:41, 42; 8:4–8; 11:19–21) Kun Jeesuksen apostolit ja heidän läheiset työtoverinsa olivat kuolleet, Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvat joutuivat julmien ja ylpeitten pappien ja kuninkaitten hallitusvallan alaisuuteen. (Apostolien teot 20:28–30) Koska tällainen tilanne jatkui noin 1 500 vuotta, näytti siltä kuin Raamatun totuuden valo olisi sammunut.

7. Milloin ja miten Jehova ilmaisi jälleen olevansa johdossa, ja mitä hän paljasti nykyisille palvelijoilleen?

⁷ Mutta sitten kuului kuin ’huutavan äänenä erämaasta’ ilmoitus, että ’Valtakunta on käsillä!’ (Vrt. Jesaja 40:3–5; Luukas 3:3–6; Matteus 10:7.) 1800-luvun lopulla Jehova ilmaisi jälleen olevansa johdossa ja alkoi kutsua aitoja palvojiaan pois tästä pahasta maailmasta ja sen babylonilaisista uskonnollisista järjestelmistä. (Ilmestys 18:1–5) Kirjoitetun Sanansa ja pyhän hengen välityksellä Jumala paljasti nykyisille palvelijoilleen, että vuosi 1914 merkitsi pakanakansojen keskeytymättömän hallinnon loppua ja myös kirkastetun Jeesuksen Kristuksen, Jumalan koko ihmiskunnalle valitseman Kuninkaan, valtaistuimelle astumista taivaassa. – Luukas 21:24; ks. vuoden 1975 Jehovan todistajain vuosikirja (engl.), s. 34–37.

8. a) Mitä järjestettiin sen jälkeen? b) Ketkä ovat liittyneet Jeesuksen voideltuihin seuraajiin, ja miten Jumalan ja Kristuksen johto ovat tulleet ilmeiseksi?

⁸ Sen jälkeen järjestettiin uusi, hengellisen Israelin jäännöksestä koostuva kansa, ja se sai lisää valistusta Jumalan tarkoituksista ja se valmennettiin täysin määrin palvelukseen. Myöhemmin näihin Kristuksen voideltuihin seuraajiin liittyi suuri joukko uskovia, joilla on maalliset toiveet. Nyt kaikki nämä Jehovan todistajat julistavat yhdessä iloiten hänen nimeään ja Valtakuntaansa maan ääriin saakka. (Jesaja 66:7, 8; Galatalaisille 6:16; Ilmestys 7:4, 9, 10) Jehovan ja hänen Kuningas-Poikansa johto ovat olleet hyvin ilmeisiä Jehovan todistajien järjestyksellisessä toiminnassa, varsinkin siinä, että miljoonat vilpitönsydämiset ihmiset ovat ilmaisseet vastakaikua ja heistä on tullut Valtakunnan hallitusvallan uskollisia kannattajia. Kuulutko sinä tähän onnelliseen joukkoon, joka vaeltaa luottaen Jehovan johtoon. – Miika 4:1, 2, 5.

9. Mikä maailmanlaajuinen seura on tullut olemassaoloon, ja miten se suhtautuu Jumalan johtoon ja teokraattiseen hallitusvaltaan?

⁹ Jeesuksen seuraajien piti lopulta olla hänen todistajiaan ”maan ääriin asti”. (Apostolien teot 1:6–8; Markus 13:10) Sen mukaisesti Jehovan todistajat julistavat nykyään Valtakunnan hyvää uutista ympäri maailman, ja ne, jotka on ’asetettu ehdolle ikuiseen elämään’, omaksuvat totuuden iloisin sydämin. Heistä tulee osa sellaisten hengellisten veljien ja sisarten maailmanlaajuista seuraa, jotka ovat iloiten hyväksyneet Jumalan johdon ja alistuneet teokraattisen hallitusvallan alaisuuteen. (Apostolien teot 13:48; 1. Pietari 2:17) Luotatko sinä heidän tavoin täysin siihen, että Jehova Jumala ja hänen Kuningas-Poikansa Jeesus Kristus johtavat tätä Valtakunnan julistajien järjestöä.

Varo menettämästä luottamustasi

10. Minkä varoituksen vuoksi jokaisen kristityn tulisi tutkia itseään hyvin huolellisesti?

¹⁰ Voivatko ihmiset, jotka ovat saaneet kaikki Jehovan johtoasemasta koituvat siunaukset osakseen, langeta siihen ansaan, että he menettäisivät uskonsa ja luottamuksensa häneen? Voivat, sillä meitä varoitetaan: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teissä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä, vaan kehottakaa jatkuvasti toisianne joka päivä, niin kauan kuin sitä voidaan kutsua ’täksi päiväksi’, ettei kukaan teistä paatuisi synnin petollisesta voimasta.” (Heprealaisille 3:12, 13) Jokaisen kristityn tulisi sen vuoksi tutkia itseään hyvin huolellisesti.

11. a) Millä tavoin ihmisen omatunto voi paatua? b) Mitä tapahtui joillekuille ensimmäisellä vuosisadalla?

¹¹ Ihmisen omatunto voi paatua siinä määrin, ettei hän näe mitään väärää toimintatavassa, joka ei ole sopusoinnussa kristillisyyden hengen kanssa ja joka ilmaisee uskon ja luottamuksen puutetta Jehovaa kohtaan. Jotkut voisivat langeta esimerkiksi siihen ansaan, että asettavat aineelliset pyrkimykset ja lihalliset nautinnot yhtä tärkeiksi tai jopa tärkeämmiksi kuin Jumalan palvelemisensa. Toiset voivat tulla moraalittomiksi tai puhua väheksyen seurakunnan vastuullisista miehistä. Ensimmäisellä vuosisadalla seurakuntaan pujahtaneet ”jumalattomat” ’saastuttivat lihan ja hylkäsivät herrauden ja pilkkasivat kunniakkaita’, jotka kantoivat vastuun seurakunnassa. (Juudas 4–8, 16) Nuo valekristityt olivat menettäneet tosi uskon Jehovaan ja hänen johtoonsa. Älköön meille koskaan tapahtuko niin!

12. a) Minkä riippumaton ja kapinallinen henki jättää huomioon ottamatta? b) Mikä vastakohta vallitsi Koorahin ja Daavidin välillä?

¹² Usein ’herrauden hylkäämiseen’ liittyy riippumaton ja kapinallinen henki, joka jättää huomioon ottamatta sen tosiasian, että Jehova johtaa järjestöään. Tällä hengellä oli surulliset seuraukset Koorahille ja muille, jotka asettivat kyseenalaisiksi Jumalan Moosekselle ja Aaronille antaman vallan. (4. Mooseksen kirja 16:1–35) Mutta millaisen vastakohdan havaitsemmekaan Daavidissa! Daavid tyytyi odottamaan, että Jumala korjaa vääryydet, eikä hän halunnut surmata pahaa vihollistaan kuningas Saulia, koska tämä oli ”Herran [Jehovan, UM] voideltu”. (1. Samuelin kirja 24:2–7) Jumala nimitti Mooseksen, Aaronin, Saulin, Daavidin, Jeesuksen Kristuksen ja muut tehtäväänsä. Samoin Jumalan järjestössä olevat nimitetään nykyään palvelustehtäviinsä sopusoinnussa Raamatun vaatimusten kanssa ja Jehovan pyhän hengen johdolla. – 1. Timoteukselle 3:1–13; Tiitukselle 1:5–9; Apostolien teot 20:28.

13. a) Miksi meidän tulisi olla kiitollisia Jehovan johtoasemasta? b) Keiden tavoin meidän tulisi vaeltaa, ja millainen asenteemme tulisi olla?

¹³ Koska ’miehen vallassa ei ole, kuinka hän askeleensa ohjaa’, meidän tulisi olla kiitollisia siitä, että Jehova johtaa meitä. (Jeremia 10:23) Aabraham ja hänen uskollinen vaimonsa Saara tottelivat Jumalaa ja ilmaisivat toiminnassaan uskoa. Booas ja Ruut mukautuivat Jumalan järjestelyihin. Niin, ja monet muut uskolliset miehet ja naiset noudattivat iloiten Jehovan ohjausta. (Heprealaisille 11:4–38; Ruut 3:1–4:17) Meidän tulisi siis aikaisemmin eläneiden Jumalan palvelijoiden tavoin karttaa riippumatonta henkeä, olla iloiten yhteistoiminnassa Jumalan teokraattisen järjestön kanssa ja vaeltaa luottaen täysin Jehovan johtoon.

Heitä luottavaisesti ”murheesi Herran huomaan”

14. Mikä voi auttaa meitä varomaan kapinallista henkeä?

¹⁴ Mikä voi auttaa meitä Jehovan uskollisia todistajia varomaan kapinallista henkeä? Meidän tulee ensinnäkin ymmärtää, että on väärin olla kapinallinen ja jättää julkeasti huomioon ottamatta Jumalan johto. (Nehemia 9:16, 28–31; Sananlaskut 11:2) Me voimme rukoilla taivaallista Isäämme Daavidin tavoin, joka anoi: ”Varjele palvelijasi julkeilta, älä anna heidän minua hallita. Niin minä pysyn nuhteetonna ja olen paljosta synnistä puhdas.” (Psalmit 19:14) On myös hyödyllistä muistella, kuinka paljon Jehova on rakastanut meitä. Tämän pitäisi lisätä meidän rakkauttamme häntä kohtaan ja saada meidät hyväksymään hänen johtonsa kaikkina aikoina. – Johannes 3:16; Luukas 10:27.

15. Mitä menettelyä suositellaan, jos jostakusta veljestä tuntuu, ettei häntä ole nimitetty avustavaksi palvelijaksi tai valvojaksi, koska vanhimmilla on jotain häntä vastaan?

¹⁵ Meidän ei tule unohtaa sitä tosiasiaa, että Jumala johtaa järjestöään, vaikka vaeltaminen Jehovan johtoon luottaen ei ehkä ole aina helppoa. Olettakaamme esimerkiksi, että joku veli uskoo, ettei häntä ole nimitetty avustavaksi palvelijaksi tai valvojaksi, koska vanhimmilla on jotain häntä vastaan. Sen sijaan että hän menettelisi tavalla, joka voisi häiritä seurakunnan rauhaa, hänen tulisi muistaa, että Jehova johtaa teokraattista järjestöä. Siksi tuo veli voi pyrkiä löytämään selityksen tähän asiaan nöyrällä ja rauhaisalla tavalla. (Heprealaisille 12:14) Kuinka viisasta hänen olisikaan sitten myöntää mahdolliset heikkoudet, joihin hänen huomionsa kiinnitetään, ja pyrkiä rukoillen edistymään! Sen jälkeen hän voi jättää asiat Jumalan käsiin noudattaen seuraavia sanoja: ”Heitä murheesi Herran [Jehovan, UM] huomaan.” (Psalmit 55:23) Kun me aikanaan täytämme hengelliset edellytykset, Jehova antaa varmasti meille runsaasti tehtävää hänen palveluksessaan. – Vrt. 1. Korinttolaisille 15:58.

16. Mihin menettelyyn meidän ei tulisi ryhtyä, vaikka olisimmekin kärsineet todellista vääryyttä seurakunnan sisäpuolella, ja miksi ei?

¹⁶ Vaikka olisimmekin kärsineet todellista vääryyttä jonkun veljen tai sisaren taholta, niin antaisiko se meille perustellun syyn katkaista yhteytemme seurakuntaan? Olisiko meillä silloin syy lakata suorittamasta pyhää palvelusta Jehovalle? Ei, sillä sellainen menettely olisi uskottomuutta Jumalaa kohtaan ja kiittämättömyyttä hänen johtonsa suhteen. Se osoittaisi myös sen, ettemme rakasta eri puolilla maailmaa olevia uskovia tovereitamme. (Matteus 22:36–40; 1. Johannes 4:7, 8) Lisäksi jos rikkoisimme nuhteettomuutemme Jehovaa kohtaan, se antaisi Saatanalle perusteen herjata Jumalaa – ja sitä me emme varmastikaan halua! – Sananlaskut 27:11.

17. a) Minkä tulisi auttaa meitä säilyttämään luottamuksemme siihen, että Jehova johtaa järjestöään? b) Mitä ne tulevat kokemaan, jotka vaeltavat jatkuvasti luottaen Jehovan johtoon?

¹⁷ ’Kiittäkäämme siis Jehovaa älkäämmekä koskaan unohtako, mitä hyvää Hän, joka kruunaa elämämme armolla ja laupeudella, on tehnyt.’ (Psalmit 103:2–4) Jos me aina muistamme rakkaudellista Jumalaamme ja toimimme sopusoinnussa hänen Sanansa kanssa, me säilytämme lujan luottamuksen hänen pettämättömään johtoonsa. (Sananlaskut 22:19) Se joka kääntyy pois Jehovasta ja hänen järjestöstään, ylenkatsoo ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” johdon ja luottaa vain omaan Raamatun lukemiseensa ja tulkintaansa, on kuin yksinäinen puu poudan polttamassa maassa. Sitä vastoin ihminen, joka luottaa suureen Johtajaamme, Jehovaan, ”on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta”. Lisäksi ”ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä” Jumalan kunniaksi. (Matteus 24:45–47; Jeremia 17:8) Sinä voit kokea tällaisia siunauksia, jos päätät vaeltaa jatkuvasti luottaen Jehovan johtoon.

Osaatko vastata?

◻ Millä tavoin Jehova osoittautui israelilaisille verrattomaksi johtajaksi?

◻ Mitä varoituksia saamme muinaisen Israelin suhtautumisesta Jumalan johtoon?

◻ Keitä Jehova johtaa nykyään?

◻ Mikä voi auttaa meitä varomaan luottamuksen menettämistä Jehovan johtoa kohtaan?

◻ Miten meidän tulisi suhtautua Jehovan johtoon, vaikka kärsisimmekin jotakin vääryyttä seurakunnan sisäpuolella?

[Kuva s. 17]

Onnettomuus kohtasi vuonna 607 eaa. niitä, jotka eivät vaeltaneet luottaen Jehovan johtoon. Kuinka viisasta onkaan noudattaa tuota varoitusta!

[Kuva s. 19]

Aabraham, Saara, Daavid, Jeesus ja muut vaelsivat luottaen Jehovan johtoon. Vaellatko sinäkin siten?