Vaella uskon avulla!

”Me olemme – – aina rohkealla mielellä ja tiedämme, että niin kauan kuin meillä on kotimme tässä ruumiissa, olemme poissa Herran luota, sillä me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” – 2. KORINTTOLAISILLE 5:6, 7.

1. Mainitse joitakin siunauksia, joista nautimme ihmissilmän ansiosta.

SILMÄ on yksi ihmisruumiin ihmeellisyyksistä. Tämän hämmästyttävän valokuvausmekanismin avulla pystymme sekä väistämään esteitä että myös omaksumaan vaikutelmia, joista useat vaikuttavat suhteisiimme toisiin. On ilmeistä, että silmän Suunnittelijan tarkoitus ei ollut, että me haparoisimme pimeässä ympäri planeettakotiamme. Hänen tarkoituksensa oli se, että me näkisimme hänen suurenmoiset luomistekonsa ja nauttisimme niistä: ihmisistä ja eläimistä, vuorista ja joista, järvistä ja meristä, kukista ja muista kasveista, taivaasta ja auringonlaskun loistavista värisävyistä. Arvostavat katselijat voivat huudahtaa psalmistan tavoin: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Psalmit 104:24.

2. Miksi näkemisen avulla vaeltaminen ei riitä, ja mitä Paavali sanoi tästä?

² Vaikka kirjaimellinen näkö onkin suurenmoinen, niin vain sen avulla vaeltaminen on hyvin vaarallista. Jotta voisimme nauttia Jumalan suosiosta, meidän täytyy vaeltaa uskossa ihmissilmän Suunnittelijaan. Meidän täytyy etsiä hänen ohjaustaan voidaksemme tehdä sitä, mikä on hyvää. Kirjoittaessaan voidelluille kristityille tovereilleen apostoli Paavali sanoi sopivasti: ”Me olemme – – aina rohkealla mielellä ja tiedämme, että niin kauan kuin meillä on kotimme tässä ruumiissa, olemme poissa Herran luota, sillä me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla. Mutta me olemme rohkealla mielellä ja haluamme kernaasti ennemmin muuttaa pois ruumiista ja tehdä kotimme Herran luokse [kuolemalla ja tulemalla herätetyiksi taivaalliseen elämään]. Siksi me myös asetamme tavoitteeksemme, että olipa kotimme hänen luonaan tai olimmepa poissa hänen luotaan, olisimme hänelle otollisia. Sillä meidän kaikkien täytyy tulla ilmeisiksi Kristuksen tuomarinistuimen edessä, jotta kukin saisi palkkansa siitä, mitä ruumiin välityksellä on tehty, sen mukaan mitä hän on harjoittanut, olkoonpa se hyvää tai inhottavaa.” – 2. Korinttolaisille 5:6–10.

3. Mitä kaikkien Jehovan vihkiytyneiden palvelijoiden tulisi haluta tehdä, ja mitkä kysymykset ansaitsevat tarkastelumme?

³ Kaikki Jehovan vihkiytyneet palvelijat haluavat tehdä sitä, mikä on hyvää, kuuluvatpa he voideltuun jäännökseen tai lisääntyvään ”suureen joukkoon”, jolla on toivo saada elää maan päällä. (Ilmestys 7:9) Mutta miksi voidaan sanoa, että ’näkemisen avulla vaeltaminen’ on niin vaarallista? Ja mitä ’uskon avulla vaeltaminen’ merkitsee?

’Näkemisen avulla vaeltamisen’ vaaroja

4. a) Miksi kaikkea ei voi arvioida sen ulkonaisen arvon perusteella? b) Miten silmän Tekijä katsoo asioita?

⁴ Jos arvioimme kaiken sen ulkonaisen arvon perusteella ja luotamme vain siihen minkä näemme silmillämme, olemme vaarassa joutua petetyiksi omaksi vahingoksemme. Esimerkiksi kävellessään hiekkaisella alueella ihminen voi yhtäkkiä havaita vajoavansa lentohiekkaan. Tai joku, joka osoittautuu ’sudeksi lampaan vaatteissa’, voi ystävällisellä ulkoisella olemuksellaan saada henkilön hellittämään valppaudestaan. (Matteus 7:15) Meidän täytyy siis olla varuillamme. Silmän Tekijä ei toimi pelkästään ulkonäön perusteella. Hän sanoi profeetta Samuelille: ”Ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.” (1. Samuelin kirja 16:7) Silmän Tekijä havaitsee tosiaan sisimmät ajatukset ja aikomukset, ja hänen arvionsa kenestä tai mistä tahansa on aina täsmällinen. (Vrt. Heprealaisille 4:12.) Koska hän näkee täydellisesti kaiken niin ulkoa kuin sisältäkin, hän on tosiaan Kaikkinäkevä.

5. Miksi on elintärkeää, että meitä varoitetaan ennalta ’näkemisen avulla vaeltamisen’ vaaroista?

⁵ Mutta koska me olemme vain ihmisiä, me emme voi havaita selvästi, mitä on toisen ihmisen sydämessä. Jumalan antamine kykyinemmekin me olemme epätäydellisiä ja voimme usein joutua petetyiksi. Itse asiassa oma sydämemmekin voi johtaa meidät harhaan, sillä ”petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen”. (Jeremia 17:9) On siis elintärkeää, että meitä etukäteen varoitetaan ’näkemisen avulla vaeltamisen’ vaaroista. Onko Jehova täyttänyt tämän kipeän tarpeen? On tosiaan! Hän on kirjoituttanut opiksemme kertomuksen joistakin huomattavista tapauksista, jotka osoittavat pelkän näkemisen avulla vaeltamisen vaarat. – Roomalaisille 15:4.

6. Miten ’näkemisen avulla vaeltaminen’ vaikutti israelilaisiin?

⁶ Jumalan muinaisen kansan, israelilaisten, kokemukset ovat hyvin valaisevia. Vaikka tuo suuresti suosittu kansa saattoi saada Jehovan erehtymätöntä opastusta, niin suuri joukko epäuskoisia israelilaisia vaelsi uppiniskaisesti ”omien neuvojensa mukaan”. (Psalmit 81:13) ’Vaeltaessaan näkemisen avulla’ he kääntyivät palvomaan luonnolliselle silmälle näkyviä epäjumalia. Antaessaan ulkoisen vaikutelman ohjata itseään he vapisivat pelosta vihollistensa suunnattomien määrien vuoksi. Lisäksi koska israelilaiset ’vaelsivat näkemisen eivätkä uskon avulla’, he asettivat myös kyseenalaiseksi Jumalan heille antaman johtajan, Mooseksen, aseman ja valittivat osaansa elämässään. (Vrt. Juudas 16.) Lisäksi monet heistä ilmeisesti kadehtivat ympäröivien kansojen näennäistä vapautta ja menestystä jättäen huomioon ottamatta sen tosiasian, että nuo kansat olivat hyvin rappeutuneita ja demonien vaikutuksen alaisia. – 3. Mooseksen kirja 18:1–3, 30.

7. Mitä tapahtui niille israelilaisille, jotka hylkäsivät Jumalan opastuksen?

⁷ Mitä tapahtui niille israelilaisille, jotka kulkivat itsepintaisesti omaa tietään hyläten Jumalan opastuksen? He joutuivat Jehovan epäsuosioon, ja hän otti heiltä pois suojeluksensa, niin että heidän vihollisensa voittivat heidät! Luvatussa maassakin israelilaiset joutuivat usein armottomien vihollistensa orjiksi. (Tuomarien kirja 2:17–23) Toisin kuin Mooses, joka kieltäytyi nauttimasta Egyptin hallitsevan luokan maailmallisista mukavuuksista, Israelin kansa etsi ”tilapäistä nautintoa synnistä” eikä vaeltanut jatkuvasti ”kuin nähden Hänet, joka on näkymätön”. Siltä puuttui uskoa. Ja muista, että ”ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä [Jumalaa] hyvin”. – Heprealaisille 3:16–19; 11:6, 24–27.

8. Miksi Jehovan nykyisten palvelijoitten tulisi ottaa varteen muinaisen Israelin kokemusten antamat varoitukset?

⁸ Jehovan nykyiset palvelijat voivat ottaa varteen menneiden tapahtumien antamat varoitukset. Meilläkin on vaara heikentyä uskossa tai jopa menettää uskomme. Eikö ole totta, että se miltä asiat näyttävät ulkonaisesti, voi väärällä tavalla vaikuttaa meihin, ja näin me alamme jälleen ’vaeltaa näkemisen avulla’? Näin on, ja siksi Jehova on huomaavaisesti antanut opastusta niille, jotka haluavat palvella häntä uskossa. Hän käytti israelilaisia ja menettelytapojaan heidän suhteensa havaintoesimerkkeinä myöhemmille sukupolville, myös meidän sukupolvellemme. (1. Korinttolaisille 10:11) Näin täsmällinen tieto, luja toivo ja kestävyys vahvistavat meitä.

9. Miten voisimme suhtautua joihinkin toimiin ja teokraattisiin järjestelyihin, jos ’vaeltaisimme näkemisen avulla’?

⁹ Ilman tätä rakkaudellisen Luojamme varmaa johtoa meillä olisi vaara asettaa kyseenalaiseksi Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, asema ja unohtaa, että Jumala ja Kristus ohjaavat tosi kristittyjä nykyään. (Vrt. 1. Korinttolaisille 11:3; Efesolaisille 5:24.) Me voisimme ajatella Jehovan todistajien järjestön olevan peräisin vain ihmisistä ja saattaisimme siten ajatella voivamme vapaasti tehdä siten kuin näyttää omissa silmissämme oikealta. (Vrt. Tuomarien kirja 21:25.) Lisäksi voisimme tehdä saman virheen kuin jotkut, jotka näyttävät ajattelevan, että heidän toimintatapansa on aivan hyväksyttävää, kunhan se ei vaivaa heidän omaatuntoaan. Toiset saattaisivat alkaa ajatella, että teokraattinen järjestö on olemassa heidän mukavuudekseen ja että kaikki sen vaatimukset tulisi tehdä helpoiksi eikä heiltä tulisi vaatia mitään uhrauksia. Toinen vaara voisi olla sellaisen ajatuksen helliminen, että seurakunnan järjestelyt tulisi sovittaa meidän tahtomme, ei Jumalan tahdon, mukaan. Esimerkkimme Jeesus Kristus teki kuitenkin aina taivaallisen Isänsä tahdon iloiten. – Psalmit 40:9; Heprealaisille 10:5–10.

10. Miten Jumalan johdon sivuuttaminen tai väheksyminen saattaisi vaikuttaa asenteeseemme kenttäpalvelukseen ja muihin teokraattisiin toimintoihin?

¹⁰ Jumalan johdon sivuuttaminen tai väheksyminen saattaisi saada jotkut ajattelemaan, että kokouksiamme tulisi lyhentää, konventtipaikkojen ei pitäisi olla niin kaukana ja tutkisteluaineiston tulisi olla aina yksinkertaista, se ei saisi koskaan sisältää ”vahvaa ruokaa”. (Heprealaisille 5:12) Maissa, joissa kristittyjen elämä on rauhallista ja turvallista, jotkut saattavat pitää Valtakunnan siunauksia itsestään selvinä ja ajatella, ettei pyhään palvelukseen tulisi sisältyä mitään ponnisteluja. Jos kehitämme sellaisia asenteita, meistä voisi tulla jopa ”nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia”, sellaisia jotka mahdollisesti varaavat lähes jokaisen viikonlopun rentoutumiseen, sen sijaan että käyttäisivät tuota aikaa kenttäpalvelukseen ja muihin teokraattisiin toimiin, jotka osoittavat kokosydämistä antaumusta Jehovalle. (2. Timoteukselle 3:1, 4) Voisimmeko siinä tilanteessa sanoa rehellisesti, että me tosiaan ”vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla”?

11. Millainen vaikutus itsemme hemmottelemisella saattaisi olla, ja mitä meidän sen sijaan on tarpeellista tehdä?

¹¹ On myös olemassa itsemme hemmottelemisen vaara. On helppo uskotella itsellemme, että lievä päänsärky tai jokin samanlainen ongelma on pahempi kuin se todellisuudessa onkaan. Epätäydellinen lihamme voi saada meidät käyttämään tätä tekosyynä, jonka vuoksi emme voisi täyttää velvollisuuttamme, esimerkiksi esittää puhetta teokraattisessa palveluskoulussa. Mutta onko mahdollista, ettei edes mieleemme tulisi antaa samanlaisen huonovointisuuden estää meitä osallistumasta johonkin rentoutumismuotoon? Meidän tulisi tietenkin käyttää tervettä järkeä eikä väheksyä vakavia oireita. On kuitenkin tarpeellista ponnistella tarmokkaasti. (Luukas 13:24) Ja varmasti uskon tulisi vaikuttaa huomattavalla tavalla ratkaisuihimme, niin että me emme ’vaella ainoastaan näkemisen avulla’, pelkästään oman päämme mukaan. – Roomalaisille 12:1–3.

12. Millaisessa taistelussa me olemme, ja millaista asennetta se vaatii meiltä?

¹² Älä koskaan unohda, että me taistelemme pahoja henkivoimia vastaan. (Efesolaisille 6:11–18) Päävihollisemme Saatana Panettelija voi kohdistaa meihin suunnattoman paineen käyttämällä aseitaan, joiden tarkoituksena on tuhota uskomme Jehovaan. Saatana vetoaa ihmisissä joka ainoaan itsekkääseen taipumukseen, eikä hän jätä käyttämättä ainoatakaan suostuttelutapaa, joka voisi horjuttaa ajatuksiamme. Jos me olemme Jumalan ”vaimon” eli taivaallisen järjestön ”siemenen” ”jäljellä olevien” yhteydessä, olemme sodassa. Siitä ei voi olla lomaa, ennen kuin Jehova, joka voimistaa meitä kestämään Saatanan hyökkäykset, saattaa Panettelijan koko järjestön loppuunsa. (Ilmestys 12:16, 17; 1. Pietari 5:6–11) Pitäisikö meidän siis nyt olla rohkeita ja tuntea tilanteen kiireellisyys? Varmasti pitäisi! – Psalmit 31:25.

Mitä ’uskon avulla vaeltaminen’ merkitsee

13. Mitä ’uskon avulla vaeltaminen’ merkitsee?

¹³ ’Uskon avulla vaeltaminen’ merkitsee eteenpäin kulkemista läpi vaikeiden olosuhteiden samalla uskoen Jumalaan, hänen kykyynsä ohjata askeleitamme ja hänen halukkuuteensa viedä meidät turvaan. (Psalmit 22:4–6; Heprealaisille 11:6) Se merkitsee sitä, ettei anna pelkän ulkonaisen vaikutelman tai yksistään oman inhimillisen järkeilynsä ohjata itseään. Usko saa meidät vaeltamaan Jehovan viitoittamaan suuntaan huolimatta siitä, kuinka vaikea tuo tie saattaa olla. Jos me ’vaellamme uskon avulla’, olemme Daavidin kaltaisia, joka sanoi Jumalasta: ”Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.” (Psalmit 16:11) Lisäksi jos sallimme Jehovan ohjata askeleitamme, hän suo meille mielen rauhan ja auttaa meitä voittamaan, taistelemmepa kuinka suurta ylivoimaa vastaan tahansa. (Johannes 16:33; Filippiläisille 4:6, 7) ’Uskon avulla vaeltaminen’ saattaa meidät muun muassa säännöllisesti hengellisten veljiemme ja sisartemme yhteyteen yksimielistä Raamatun tutkimista ja rukoilemista varten. – Heprealaisille 10:24, 25.

14, 15. a) Miten Jeesus suhtautui politiikkaan sekaantumiseen, rikkauksiin ja maineeseen? b) Miten Jeesus suhtautui Jumalan opastukseen, kuten Raamattu ilmaisee?

¹⁴ ’Uskon avulla vaeltaminen’ tekee meistä itse asiassa myös menneinä aikoina eläneiden Jehovan uskollisten palvelijoiden tovereita. Heistä tärkein oli Jeesus Kristus, ”uskomme Pääedustaja ja Täydellistäjä”. Mitä toteamme pyrkiessämme ’seuraamaan tarkoin hänen askeleitaan’? – Heprealaisille 12:1–3; 1. Pietari 2:21.

¹⁵ Jeesus pysyi erossa maailmallisesta politiikasta eikä hän koskaan tavoitellut rikkauksia ja mainetta kuten monet muut. Sen sijaan hän osoitti, että hänen Valtakuntansa ”ei ole osa tästä maailmasta”; hän ei myöskään ollut vähääkään materialisti, sillä hänellä ei ollut paikkaa, ”mihin päänsä kallistaisi”. (Johannes 6:14, 15; 18:36; Luukas 9:57, 58) Vaikka Jeesuksella oli täydellinen mieli, hän ei toiminut riippumattomasti, vaan odotti taivaalliselta Isältään opastusta. – Johannes 8:28, 29.

16. Mitä voidaan sanoa Jehovan todistajien asenteesta Jeesuksen esimerkin valossa?

¹⁶ Mitä voidaan sanoa nykyisistä Jehovan todistajista Jeesuksen esimerkin huomioon ottaen? Jumalan taivaallisen valtakunnan kannattajina me kunnioitamme hallitsevia ”esivaltoja”, mutta säilytämme puolueettomuuden poliittisissa asioissa. (Roomalaisille 13:1–7; Matteus 6:9, 10; Johannes 17:16) Sen sijaan että tavoittelisimme tämän maailman rikkauksia ja mainetta, me ’etsimme ensin Jumalan valtakuntaa’ luottaen siihen, että Jehova huolehtii elämän välttämättömyyksistä. (Matteus 6:24–34; Psalmit 37:25) Jeesuksen esimerkkiä noudattaen me ’emme nojaudu omaan ymmärrykseemme’, vaan otamme kiitollisina vastaan rakkaudellisen Jumalamme opastuksen. (Sananlaskut 3:5, 6) Tämä kaikki varmasti auttaa meitä ’vaeltamaan uskon avulla’.

Koetuksia ja siunauksia

17. Mitä Jehovan palvelijoitten täytyy kestää ’vaeltaessaan uskon avulla’? Esitä tästä esimerkki.

¹⁷ Monissa maissa Jehovan todistaja -toveriemme täytyy ’uskon avulla vaeltaessaan’ kestää poikkeuksellista epämukavuutta ja ahdistusta, jopa julmaa vainoa. Uskon koetuksia on tietysti monenlaisia. Ajattele esimerkiksi erään iäkkään ecuadorilaisen veljen vaikeuksia ja uskollista palvelusta. Hän tuli kosketukseen totuuden kanssa 80-vuotiaana ja opetteli sen jälkeen lukemaan ja kirjoittamaan. Kaksi vuotta myöhemmin hänet kastettiin. Koska hän asui viidakossa, hänen täytyi valtakunnansaliin päästäkseen kävellä kolme tuntia. Hänen vastustavalla vaimollaan oli tapana piilottaa hänen vaatteensa ja rahansa lannistaakseen häntä menemästä kristillisiin kokouksiin. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan saaneet tätä uskollista veljeä antamaan periksi. Hän palveli osa-ajan tienraivaajana joka kuukausi kymmenen vuoden ajan ja saarnasi monissa kylissä, vaikka nuo kyläläiset kohtelivat usein häntä huonosti. Mutta kun jotkut tienraivaajat ja lähetystyöntekijät myöhemmin todistivat noilla alueilla, monet tulivat heidän luokseen ja pyysivät raamatuntutkistelua. Tämän innokkaan veljen ahkerasta työstä oli siis paljon hyviä tuloksia. Hän kuoli syöpään 92-vuotiaana, mutta hän käytti palvelukseen 40 tuntia tuossa kuussa, jonka kuluessa hän kuoli.

18. a) Mitä meidän täytyy tehdä saadaksemme osaksemme Jumalan suosion? b) Mikä palkinto odottaa meitä, jos ’vaellamme jatkuvasti uskon emmekä näkemisen avulla’?

¹⁸ Meidänkin täytyy olla kestäviä ongelmista ja vaikeuksista huolimatta. (Matteus 24:13) Saadaksemme osaksemme Jumalan suosion meidän on tärkeää soveltaa Jumalan neuvoja, luottaa häneen ja pysyä erossa maailmasta, sen asenteista ja sen menettelytavoista. (Psalmit 37:5; 1. Korinttolaisille 2:12; Jaakob 1:27) Pyrkikäämme siis jäljittelemään Esimerkkiämme Jeesusta Kristusta. Olkaamme uhrautuvaisia ja halukkaita ponnistelemaan Jehovan kunniakkaassa palveluksessa. Jos menettelemme siten, voimme odottaa luottavaisina niiden suurenmoisten lupausten täyttymystä, jotka taivaallinen Isämme on antanut uskollisille palvojilleen. Ja mihin ylenpalttisiin siunauksiin se johtaakaan hänen luvatussa uudessa järjestyksessään! Ennen kaikkea suurin palkinto siitä, että ’vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla’, on se, että saamme osallistua Jehovan kaikkeudensuvereenisuuden kunniaan saattamiseen.

Muistatko?

◻ Mitkä ovat joitakin ’näkemisen avulla vaeltamisen’ vaaroja?

◻ Minkä varoituksen israelilaisten kokemukset antavat nykyisille Jehovan palvelijoille?

◻ Mitä meidän tulee tehdä sen sijaan että hemmottelisimme itseämme?

◻ Minkä tekemistä ’uskon avulla vaeltaminen’ merkitsee?

[Kuvat s. 12]

Lähdetkö sinä perheesi kanssa usein lomailemaan silloin, kun muut Jehovan todistajat osallistuvat teokraattisiin toimiin?

[Kuva s. 14]

Jeesus Kristus antoi meille parhaan esimerkin. Vaellammeko ”uskon avulla” kuten hän?