Jehovan järjestö edistyy – edistytkö sinä sen mukana?

RAAMATUN kreikkalaisia kirjoituksia lukiessasi sinuun tekee varmasti syvän vaikutuksen se seikka, että kristityt suorittivat järjestyksellistä palvontaa. He olivat järjestäytyneet erityisesti saarnaamaan, levittämään Jumalan valtakunnan hyvää uutista.

Nykyajan historioitsija H. G. Wells sanoi varhaiskristittyjen joukosta: ”Sen ainoa järjestö oli saarnaajien järjestö, ja sen päätoiminta oli saarna.” Apostoli Pietari sanoikin: ”Hän [Jeesus Kristus] käski meitä saarnaamaan kansalle ja todistamaan perusteellisesti.” – Apostolien teot 10:42; Matteus 28:18, 19.

Entä sitten saarnaaminen meidän aikanamme – näinä tämän asiainjärjestelmän ”viimeisinä päivinä”? (2. Timoteukselle 3:1–5) Jeesus Kristus ennusti: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14) Ennen kuin tämän asiainjärjestelmän loppu tulee, täytyy siis suorittaa valtava maailmanlaajuinen saarnaamistyö. Mikä järjestö suorittaa sitä?

Todellisuudessa maailmassa on vain yksi kansa, joka on järjestäytynyt tätä valtakunnan saarnaamista varten. Se on Jehovan todistajat. Heidän saarnaamistoimintansa laajenee kaikkialla maailmassa, 206 maassa. Vuonna 1981 työhön osallistui 2 361 896 todistajaa. Se on yli 750 000 enemmän kuin valtakunnan julistajia oli vain kymmenen vuotta aikaisemmin!

Pysyäkseen laajenevan saarnaamistoiminnan tasalla Jehovan todistajat ovat yksistään kahden viime vuoden aikana joko pystyttäneet tai panneet alulle noin 20 uutta rakennusta, joissa painetaan raamatullista kirjallisuutta. Kasvu on nopeaa myös Jehovan todistajien kansainvälisessä päätoimistossa. Ensimmäisellä vuosisadalla Jerusalem oli paikka, josta käsin kristillistä järjestöä ohjattiin. (Apostolien teot 15:1, 2) Nykyään tällaista ohjausta annetaan kuitenkin Brooklynista New Yorkista.

Tämän vuoden maaliskuun 15. päivän iltana vihittiin käyttöön uusin Brooklynin päätoimiston rakennuksiin tehty lisärakennus. Se on Columbia Heights 25:n toimistorakennus, josta on kuva seuraavalla sivulla. Siihen kuuluu yksi uusittu ja yksi aivan uusi rakennus, jotka on liitetty yhdeksi rakennukseksi.

Yli kaksituhatta Brooklynin päätoimiston perheen jäsentä oli läsnä vihkiäisohjelmassa, joka pidettiin Beetel-kodin konventtisalissa kello 18.45. Ohjelma välitettiin kuitenkin talon sisäisen televisiojärjestelmän avulla valtakunnansaliin ja eri ruokasaleihin, niin että niihin kokoontuneet perheenjäsenet saattoivat seurata sitä. Lisäksi yli kuusisataa perheenjäsentä seurasi yhteislähetystä New Yorkin osavaltion pohjoisosassa noin 150 kilometrin päässä sijaitsevalla Vartiotornin maatilalla.

Vihkiminen kertoo kasvusta

Carey W. Barberin pitämän rukouksen jälkeen John E. Barr esitti yhteenvedon Vartiotornin viikkotutkistelusta, joka käsitteli sopivasti vihkiytymistä. Illan puheenjohtaja Milton G. Henschel kutsui sitten Grant Suiterin kertomaan Jumalan järjestössä vuosien 1919 ja 1935 välisenä aikana tapahtuneista ”historiallisista kehitysvaiheista”.

”Me emme suhtaudu näihin seikkoihin ylpeästi ottamatta Jehovaa huomioon”, veli Suiter aloitti, ”vaan päinvastoin me otamme hänet huomioon ja arvostamme sitä, mitä hän on nähnyt hyväksi käyttää näiden vuosikymmenten aikana, eli tätä perhettä.” Kun Jehovan todistajat muuttivat aikoinaan Brooklyniin vuonna 1909, haaratoimistossa oli vain noin kolmikymmenhenkinen perhe.

Suiter selitti, että vuoden 1919 lokakuussa järjestö alkoi julkaista uutta lehteä The Golden Age (Kultainen Aika), jonka nimi on nykyään Herätkää. Seuraavana vuonna pienessä Myrtle Avenuella olleessa huoneistossa päätoimiston perhe alkoi painaa raamatullista kirjallisuutta omilla painokoneillaan. Suiter mainitsi, että vuoteen 1921 mennessä perhe oli kasvanut niin, että siihen kuului 107 jäsentä. Hän kertoi heidän valmistaneen vuonna 1923 viisituhatta kirjaa päivässä.

Koska Jumalan järjestö edistyi, tarvittiin suurempia tiloja. Suiter kertoi, että sen vuoksi vuonna 1927 rakennettiin Columbia Heightsin varrelle uusi suuri asuntola päätoimiston perhettä varten, ja muutaman korttelin päähän Adams Street 117:ään pystytettiin kahdeksankerroksinen painorakennus.

Lyman A. Swingle jatkoi kertomusta ”historiallisista kehitysvaiheista”, ja hän kertoi Jehovan järjestön edistymisestä vuosien 1936 ja 1950 välisenä aikana. ”Vuonna 1936 vaino lisääntyi kaikkialla maailmassa”, hän sanoi. ”Hitlerin keskitysleirit oli rakennettu.” Sitten hän nyökkäsi kohti erästä vanhahkoa pariskuntaa ja sanoi: ”Veli Pötzinger ja hänen vaimonsa pidätettiin tuona vuonna, heidät vietiin leireihin, joissa he joutuivat olemaan yhdeksän vuotta.” Tällaisista vainoista huolimatta he ja tuhannet muut ovat edistyneet jatkuvasti Jumalan järjestön mukana.

”Ne olivat ratkaisevia vuosia”, Swingle jatkoi. ”Vuoden 1939 syyskuun 1. päivänä Hitler siirsi joukkonsa Puolaan, ja toinen maailmansota alkoi.” Vaikeudet lisääntyivät myös Yhdysvalloissa. ”Roskajoukot mellakoivat kaikkialla maassa”, hän kertoi. ”Muutamia valtakunnansalejamme poltettiin poroksi. Useita autojamme tuhottiin. . . . Kaikista ongelmista huolimatta julistajien määrä kasvoi vuoden 1940 aikana 40 prosenttia!” Hän mainitsi, että sodan aikana järjestö kasvoi kaksinkertaiseksi: valtakunnan julistajien määrä kasvoi 71 500:stä yli 141 000:een.

”Vuonna 1946”, Swingle jatkoi, ”Clevelandissa Ohiossa Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäinen sodanjälkeinen konventti, jossa oli läsnä 80 000.” Konventissa ilmoitettiin, että Columbia Heightsilla aiottiin jatkaa rakennustöitä ja että veljet voivat tukea rakennusohjelmaa lahjoituksillaan. ”Sitten me pystytimme kymmenkerroksisen rakennuksen [asuntolan lisäsiiven], ja se oli niin suuri”, Swingle sanoi, ”että me ajattelimme, ettei Brooklynissa tarvitse enää koskaan rakentaa. Samaan aikaan pystytimme yhdeksänkerroksisen lisärakennuksen Adams Street 117:n painorakennukseen. Nämä rakennukset vihittiin käyttöön vuoden 1950 alkupuolella.”

Puheensa lopuksi veli Swingle kertoi: ”Vuonna 1950 oli kahdeksanpäiväinen Yankee-stadionin ensimmäinen konventti. Veljiä tuli 67 maasta. Läsnäolijoita oli 123 707.” Se oli todella laajennuksen aikaa! ”Vuosien 1936 ja 1950 välisenä aikana julistajien määrä kasvoi 50 000:sta 373 430:een – määrä oli siis seitsemän ja puoli kertaa suurempi kuin 15 vuotta aikaisemmin!” Ketä tästä sitten sopivasti kiitetään? Lopuksi Swingle lainasi Nehemian sanoja: ”He tunsivat, että tämä työ oli suoritettu meidän Jumalamme avulla.” – Nehemia 6:15, 16.

Seuraavaksi veli Henschel itse käsitteli ”historiallisia kehitysvaiheita vuodesta 1951 vuoteen 1981”. Hän aloitti kertomuksensa sanomalla: ”Jehova on saanut tämän aikaan. Jehova antaa kasvun.” Hän lainasi apostoli Paavalin sanoja ”me olemme Jumalan työtovereita” ja kysyi: ”Eikö olekin hyvin rohkaisevaa ajatella, että me voimme tehdä Jumalan kanssa hänen työtään ja nähdä ne tulokset, jotka Jehova saa aikaan?” – 1. Korinttolaisille 3:6–9.

Henschel jatkoi: ”Ilmeisesti historialliset kehitysvaiheet osoittavat Jehovan olevan vastuussa työstä. . . . Me tarvitsimme julistajia tehdäksemme tämän hyvän uutisen tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Se on meidän tehtävämme – ’saarnata valtakunnan hyvää uutista’.” Hän kertoi sitten tavattomasta kasvusta: ”798 000 julistajaa vuonna 1958. Sitten 1 221 000 työntekijää vuonna 1968. 2 182 000 vuonna 1978 ja 2 361 000 vuonna 1981.”

”Jotta nämä yli 2 000 000 työntekijää voivat tehdä saarnaamistyötä”, Henschel sanoi, ”täytyi olla välineitä.” Ketkä valmistaisivat niitä? Päätoimiston Beetel-perheen jäsenet! Henschel sanoi: ”Vuonna 1950 perheeseen kuului 355 jäsentä.” Hän kertoi, että raamatullisen kirjallisuuden kysynnän kasvaessa kasvoi kuitenkin myös päätoimiston Beetel-perhe: sen vahvuus oli 512 vuonna 1960, 678 vuonna 1965, 1 228 vuonna 1970 ja noin 2 600 nykyään.

Kaikkien näiden työntekijöiden majoittamiseksi tarvittiin lisää asuintilaa. Henschel kuvaili laajennusta: Uusi kaksitoistakerroksinen Beetel-koti, jonka osoite oli Columbia Heights 107, vihittiin käyttöön vuoden 1960 lokakuussa. Toinen uusi Beetel-koti rakennettiin Columbia Heights 119:ään, ja se vihittiin käyttöön 2. toukokuuta 1969. Sitten ostettiin suuri Towers-hotelli vuonna 1975, ja se uusittiin noin 900 perheenjäsenen asuinrakennukseksi. Vartiotornin maatilalle rakennettiin uudet asuinrakennukset vuosina 1968, 1971 ja 1973.

Henschel kertoi niiden painorakennusten rakentamisesta ja ostamisesta, joita tarvittiin raamatullisen kirjallisuuden kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Vuonna 1956 rakennettiin kolmetoistakerroksinen rakennus, jonka osoite on Sands Street 77. Sitten vuonna 1958 ostettiin aivan vastapäätä toinen (kymmenkerroksinen) rakennus. Vuonna 1968 sen viereen rakennettiin uusi yksitoistakerroksinen painorakennus. Nämä ja Adams Street 117:ssä oleva painorakennus täyttävät neljä korttelia, ja kaikki painot on yhdistetty toisiinsa silloilla. Sitten vuoden 1969 marraskuussa ostettiin muutaman korttelin päässä olevat Squibbin rakennukset. Henschel mainitsi näiden rakennusten olevan erityisen kiinnostuksen kohteena tämän vihkiäisohjelman aikana, sillä Columbia Heights 25:n toimistorakennus kuuluu näihin rakennuksiin.

Samanaikaisesti vuonna 1963 ostetulla Vartiotornin maatilalla tehtiin uusia laajennuksia. Henschel kertoi, että vuonna 1973 sinne rakennettiin ensimmäinen paino. Sitten vuonna 1975 toinen, paljon suurempi paino, aloitti toimintansa siellä.

Veli Henschel kertoi myös muista kuluneiden 30 vuoden aikana tapahtuneista historiallisista kehitysvaiheista, muun muassa vuonna 1958 Yankee-stadionilla ja Polo Groundsilla pidetystä konventista, jossa oli 253 922 läsnäolijaa. Sitten hän esitteli seuraavan puhujan, Max H. Larsonin, ja hänen ohjelmanosansa ”Erään rakennustyön eri piirteitä.” Veli Larson näytti neljäkymmentä diakuvaa, joissa kuvattiin entisten Squibbin rakennusten joidenkin osien purkamista ja uuden toimistorakennuksen rakentamista. Katselijat näkivät, miten tämä uusi rakennus yhdistettiin entiseen tehdasrakennukseen, joka oli uusittu nykyaikaiseksi toimistorakennukseksi.

Larson selitti: ”Vuoden 1978 puolivälissä aloitettiin työt Columbia Heights 25:ssä sen muuttamiseksi varastorakennuksesta nykyaikaiseksi toimistorakennukseksi. Tähän tarvittiin 180–200 veljeä ja sisarta.” Vuoden 1979 syyskuussa edellä mainitut purkutyöt alkoivat, ja vuoden 1979 joulukuussa aloitettiin Columbia Heights 25:n uuden itäsiiven rakennustyöt.

Franz pitää vihkiäispuheen

Tämän innoittavan iltaohjelman päätteeksi veli Henschel antoi puheenvuoron Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentille, Fred W. Franzille. Veli Franz aloitti kokoajansaarnaamistyön vuonna 1914, ja hän on palvellut päätoimiston Beetel-perheen jäsenenä vuodesta 1920. Hän saattoi siis antaa ensi käden tietoja monista kiinnostavista Jehovan järjestön edistymiseen liittyvistä yksityiskohdista.

Vaikka Columbia Heights 25:n äskettäin valmistuneet tilat ovat mitä kauneimmat, veli Franz korosti sitä, että niitä ei rakennettu mitään itsekästä tarkoitusta varten. Hän kiinnitti huomion Raamatussa olevaan Markuksen 7:11–13:n kertomukseen, jossa kerrotaan miehestä, jolla oli omaisuutta mutta joka ei osoittanut sen avulla kunnioitusta vanhemmilleen kuten hänen olisi pitänyt, vaan halusi käyttää sen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa. Siksi hän sanoi sen olevan ’korban eli Jumalalle omistettu lahja’.

Veli Franz sanoi kuitenkin: ”Ne veljemme ja sisaremme, jotka työskentelevät näissä Jehovalle vihkimissämme uusissa toimistotiloissa, eivät ole hänen kaltaisiaan. Sen sijaan he käyttävät näitä uusia tiloja antaakseen parhaastaan Jehova Jumalalle. He työskentelevät ahkerasti, eivät saadakseen itsekästä nautintoa näissä erinomaisissa tiloissa oleskelemisesta, vaan saadakseen tehdyksi entistä enemmän työtä ja parantaakseen sen laatua.”

Veli Franz sanoi, että vaikka nämä uudet rakennukset ovat erinomaisia ja lujarakenteisia, niin me tarvitsemme Jehovan suojelusta, kuten Raamattu sanoo Psalmissa 127:1: ”Jos Herra [Jehova, UM] ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.” Franz selitti, että tämä pitää paikkansa myös näistä rakennuksista, sillä jos Jehova ei suojele niitä eikä siunaa meidän niissä tekemäämme työtä, niin me ponnistelemme turhaan. Hän sanoi, että Jehovan kansan historia nykyaikaan asti osoittaa kuitenkin, että Jehova siunaa ja suojelee kansaansa.

Puheensa loppupuolella veli Franz lainasi kuningas Daavidin sanoja: ”Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.” (1. Aikakirja 29:14) Franz sanoi, että koska Jehova on siis kaiken Omistaja ja koska me olemme saaneet nämä kiinteistöt häneltä, niin me vain annamme ne Jehovalle takaisin vihkimällä ne hänelle. Hän päätti sitten tämän erittäin ilahduttavan ja hengellisesti kohottavan päivän ja illan sanomalla: ”Haluan nyt ilmoittaa, että nämä uudet toimistot on vihitty kokonaan ja yksinomaan Jehova Jumalalle.”

Koko päivä hengellisiä siunauksia

Illan vihkiäisohjelma oli vain hyvin erikoisen toiminnan päivän päätös, ikään kuin jälkiruoka. Aamu alkoi kuin mikä tahansa Brooklynin päätoimiston työpäivä kello 7.00 alkaneella keskustelulla eräästä raamatunkohdasta, ja sen jälkeen nautittiin aamiainen. Mutta sitten kello 8.00 suurin osa perheestä – Beetel-kodissa ja painon rakennuksissa työskentelevät – aloittivat tutustumiskierroksen Columbia Heights 25:n toimistorakennuksessa. Toimistorakennuksissa työskentelevät menivät kuitenkin tavallisiin töihinsä. Oli painettu kaksikymmensivuinen lehtinen, jossa oli päivän ohjelma ja tutustumiskierroksen reitti. Mitä tutustumiskierroksella olleet näkivät?

He saapuivat ohjeiden mukaan Columbia Heights 25:n uuteen kauniiseen aulaan ja menivät myös samassa kolmannessa kerroksessa olevaan palvelusosastoon. Siellä oleviin kymmeneen alaosastoon tulee viikoittain noin 325 kierrosvalvojien raporttia. Toisessa kerroksessa tutustumiskierroksella olleet näkivät alueosaston ja alaosaston, jossa hoidetaan tienraivausasiat. He saivat kuulla, että 5 578 uutta tienraivaajaa sai sieltä nimityksensä vuonna 1981.

Vieraat nousivat hissillä kahdenteentoista kerrokseen ja kävivät niissä toimistotiloissa, joissa hoidetaan Seuran talousasiat. Yhdennessätoista kerroksessa he näkivät kustannuslaskentaosaston, jossa selvitetään Seuran toiminnasta, esimerkiksi kirjallisuuden tuottamisesta ja lähettämisestä, aiheutuvat kulut. Kymmenennessä kerroksessa he kävivät katsomassa johtokunnan toimistoja sekä hallintoelimen kokoushuonetta. Yhdeksännessä kerroksessa käytiin katsomassa taideosastoa, jossa oli muun muassa nähtävillä erilaisia tyylejä, joita Seuran julkaisuja kuvittavat taiteilijat käyttävät.

Seuraava kohde oli kahdeksannessa kerroksessa oleva kirjoitusosasto, jossa lehdet, kirjat ja muu Seuran kirjallisuus kirjoitetaan. Useimmat kirjoittajat eivät käytä enää kirjoituskoneita, vaan tallentavat aineiston suoraan tietokonepäätteellä. Päätteet on yhdistetty kirjoittimeen, joka kirjoittaa haluttaessa tallennetun aineiston noin 700 sanan minuuttivauhdilla. Pian näissä rakennuksissa tulee olemaan 149 erilaisissa toimistotehtävissä käytettävää päätettä ja 20 kirjoitinta.

Seuraava kiertokäynnin kohde oli seitsemännessä kerroksessa oleva valoladontaosasto. Siellä vieraille näytettiin, miten kirjoitusosastosta tullut teksti taitetaan graafisessa työasemassa lopulliseen haluttuun muotoon. Sitten lähellä olevalla graafisella osastolla he näkivät, miten kirjoitettu teksti ja kuvat siirretään erilaisin valokuvausmenetelmin filmille. Näin saadut filmit asemoidaan yhteen ja lähetetään painoon offsetpainolevyjen valmistusta varten. Tässä seitsemännessä kerroksessa perhe kävi myös espanjalaisessa osastossa ja korjauslukuosastossa. Sitten kuudennessa kerroksessa, jossa tietojenkäsittely tapahtuu, he näkivät ne suuret tietokonejärjestelmät, jotka varastoivat ja käsittelevät kaiken toimistorakennuksen päätteistä niihin tulevan tiedon.

Paljon oli jo nähty, mutta ennen Beetel-kodissa kello 11.45 nautittua itsepalvelulounasta oli vielä monenlaista nähtävää. Seuraava kiertokäynnin kohde oli siis viidennessä kerroksessa olevat kirjeenvaihto-osasto ja laskutus- ja kirjanpito-osasto. Sitten ylitettiin (sivun 24 valokuvassa näkyvä) silta, joka yhdistää Columbia Heights 25:n toimistorakennuksen ja kadun toisella puolella olevat rakennukset toisiinsa. Tässä osassa käytiin katsomassa rakennustoimistoa, Gilead-koulua, pahvilaatikkojen valmistusosastoa sekä maali- ja rakennustelineosastoa, verhoomoa, käsinsitomoa ja konehuoltamoa.

Monia kiinnostivat erityisesti äänitysstudiot, joissa konventtien näytelmät, Raamattu-kasetit ja musiikki nauhoitetaan. Mielenkiintoista oli myös nähdä kasettikopiointiosasto toiminnassa. Päivittäin tuotetaan viitisentoistatuhatta kasettia, ja vuodesta 1978 lähtien, jolloin osasto perustettiin, niitä on valmistettu yhteensä yli yhdeksän miljoonaa! Ennen lounasta piti kuitenkin käydä vielä sähkölaiteverstaalla, sokeainkirjoitusosastolla, suunnittelutoimistossa, piirustustoimistossa, konventtitoimistossa, valokuvausosastolla, henkilökuntatoimistossa, autotallissa ja postitusosastoilla.

Tämä kolme ja puoli tuntia kestänyt kiertokäynti oli todella perusteellinen ja virkistävä! Kaikki olivat sitä mieltä, että Jehovan järjestö todella edistyy. Nautittuaan aterian perhe jatkoi matkaa painorakennuksiin. Painon työntekijät aloittivat työnsä kello 12.30 näyttääkseen muille perheenjäsenille, miten raamatullisen kirjallisuuden painamisessa ja sitomisessa tarvittavia välineitä käytetään. Valtavat uudet offsetpainokoneet, joista viisi oli jo paikalla kiertokäynnin aikana ja joita saadaan tämän vuoden aikana kolme lisää, herättivät erityisesti kiinnostusta. Suurin niistä, Raamattu-painokone, on 33 metriä pitkä!

Kolme tuntia kestäneen painossa tehdyn tutustumiskierroksen jälkeen perhe suuntasi kulkunsa kotiin väsyneenä mutta innoissaan siitä ilmeisestä siunauksesta, jonka Jehova oli antanut laajennustyölle. Kello 16.00 perheen jäsenet asettuivat omille paikoilleen kuuteen ruokasaliin nauttimaan erikoisaterian. Sitten lyhyen lepotauon jälkeen kaikki tulivat seuraamaan erittäin rohkaisevaa vihkiäisohjelmaa.

Jehovan edistyvän järjestön tukeminen

Monissa muissakin maissa Jehovan kansaan kuuluvat saavat tuntea samanlaista iloa ja innostusta nähdessään todisteita siitä, että Jehova antaa siunauksensa heidän ponnistellessaan tilojensa laajentamisessa hänen valtakuntansa hyvän uutisen levittämiseksi. Maassa toisensa jälkeen on hiljattain rakennettu tai rakennetaan parhaillaan uusia haaratoimistorakennuksia.

Kaikkeen tähän maailmanlaajuiseen rakennus- ja laajennustyöhön tarvitaan tietystikin rahaa. Vaikka Jehovan todistajat eivät olekaan koskaan pyytäneet lahjoituksia, niin ne jotka ovat kiinnostuneita Jehovan valtakunnan etujen edistämisestä taloudellisesti, voivat osallistua siihen lähettämällä lahjoituksia maassaan toimivaan Vartiotorni-seuran haaratoimistoon. Suomessa nämä lahjoitukset voidaan lähettää osoitteella Jehovan todistajat, PL 68, 01301 Vantaa 30. Tällaiset lahjoitukset otetaan kiitollisina vastaan.

Jehovan kansa on saanut tehtäväkseen saarnata Jumalan valtakunnan hyvää uutista kaikessa asutussa maassa ennen kuin loppu tulee. (Matteus 24:14) Emme tiedä, missä määrin Jumalalla on vielä tarkoitus teettää tätä työtä. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että tuopa tulevaisuus tullessaan mitä tahansa, niin Jehovan järjestö edistyy noudattaessaan Hänen käskyjään.

[Kuva s. 24]

Entiset Squibbin rakennukset, jotka ovat nyt Jehovan todistajien omistuksessa. Columbia Heights 25:n toimistorakennus on oikealla

[Kuvat s. 25]

Columbia Heights 124:n Beetel-koti vuonna 1950

Adams Street 117:n painorakennus vuonna 1950

[Kuvat s. 26]

Columbia Heights 107

”Towers”-rakennus

Columbia Heights 119

[Kuvat s. 27]

Neljä korttelia täyttävät painorakennukset Brooklynissa

Vartiotornin maatila ja paino- ja asuinrakennukset

[Kuva s. 28]

Fred Franz pitämässä vihkiäispuhetta

[Kuvat s. 29]

Columbia Heights 25:n toimistorakennus, eri työvaiheita

1. Columbia Heights 25:n rakennuksen sisäänkäynti

2. Käynti hallintoelimen huoneessa

3. Tutustuminen tietokonehuoneeseen

4. Käynti presidentin toimistossa

5. Taideosaston näyttelyssä

6. Tutustuminen kirjoitusosaston tietokonepäätteeseen