Voitko sinä astua sisään avoimesta ovesta?

”Olen asettanut sinun eteesi avatun oven, jota kukaan ei voi sulkea.” – Ilm. 3:8.

1. Miksi suurenmoisia palvelemistilaisuuksia on yhä käytettävissä kristillisessä seurakunnassa?

JEESUKSEN KRISTUKSEN seuraajilleen antama käsky saarnata ja tehdä opetuslapsia on edelleen erittäin tärkeä. Tämä käy ilmi hänen vakuutuksestaan: ”Katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matt. 28:20) Niinpä nykyäänkin voidaan nauttia monista suurenmoisista palvelemistilaisuuksista, kun ”tätä valtakunnan hyvää uutista” saarnataan edelleen voimakkaasti ovelta ovelle. (Matt. 24:14) Myös koska Jehovan kristittyjen todistajien seurakunta on kasvanut kautta maailman, tarvitaan kipeästi päteviä ja halukkaita työntekijöitä vahvistamaan toisia uskovia ja suorittamaan muita tärkeitä palveluksia hengellisten etujen edistämiseksi. Lisäksi ihmisten kaikkialla tarvitsee kuulla ”hyvää uutista”, jotta he voisivat asennoitua sen puolelle tai sitä vastaan, ennen kuin Jumalan vanhurskas tuomio pannaan täytäntöön nykyiselle jumalattomalle maailmalle.

2. a) Miksi keskitetty, yhteistoiminnallinen johto on tarpeen kristillisessä seurakunnassa? b) Keiden välityksellä seurakunnan pää varasi tämän johdon ensimmäisellä vuosisadalla?

² Jotta kaikki tarpeellinen saataisiin tehdyksi järjestyksellisellä tavalla, täytyy ilmeisesti olla jokin keskitetty, yhteistoiminnallinen johto. (1. Kor. 14:33) Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla seurakunnan pää Jeesus Kristus varasi sen apostolien ja muiden Jerusalemin seurakunnan vanhinten välityksellä. Myös Paavali, jonka Herra Jeesus Kristus oli suoranaisesti valinnut kansojen apostoliksi, teki paljon seurakuntien rakentamiseksi hengellisesti. Jerusalemissa oleva vanhimmisto hyväksyi täysin sen tavan, jolla Paavali ja hänen kanssaan olleet täyttivät Jeesukselta saamansa tehtävän saarnata ja tehdä opetuslapsia. – Gal. 2:1–9.

3, 4. a) Miksi Jehovan todistajien kustannuselimen yhteydessä olevat miehet aivan oikein varaavat keskitettyä, yhteistoiminnallista apua toisille uskoville kautta maailman? b) Mikä on vanhinten päävelvollisuus, ja miten Brooklynin Beetelissä oleva hallitseva elin on täyttänyt sen?

³ Miten sitten on nykyään? Jo varhain Jehovan todistajien nykyhistoriassa vanhimman seurakunnan jäsenistä tuli myös heidän kustannuselimensä Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran jäseniä. Nykyään vilkkain toiminta keskittyy Vartiotorni-seuran päätoimistoon, joka on Brooklynissa New Yorkissa, ja siellä ”Beetelissä” asuvien joukossa on yli 250 henkilöä, jotka ovat tarmokkaasti toimineet hengellisten etujen hyväksi yli kymmenen vuotta. Monet ovat menetelleet siten paljon kauemmin. He ovat viettäneet koko ikänsä Jehova Jumalan uskollisessa palveluksessa hänen Poikansa antautuneina opetuslapsina. Tänä aikana he ovat saaneet runsaasti kokemusta kristillisessä elämässä ja toisten uskovien auttamisessa, kun näillä on ollut ongelmia. Heidän Jumalan sanan ymmärtämisensä on myös syventynyt. Näiden joukossa ovat ne antautuneet miehet, jotka muodostavat Jehovan todistajien maailmanlaajuisen seurakunnan hallitsevan elimen. Vaikka muuallakin on paljon päteviä, kokeneita veljiä, missään muussa paikassa maan päällä ei ole niin paljon vanhimpia saatavissa välittömästi neuvotteluun. Brooklynin Beetelissä on sen tähden erinomaisesti edustettuna se kristillinen tieto ja kokemus, jonka Jumalan kansan maailmanlaajuinen seurakunta on hankkinut tähän mennessä. Suuressa määrin samoin voidaan sanoa pienemmistä Beetel-perheistä, joita on Vartiotorni-seuran haaratoimistojen yhteydessä maapallon muissa osissa.

⁴ On ymmärrettävää, että kun vanhimmat muissa seurakunnissa kohtaavat hämmentäviä ongelmia, he kirjoittavat Seuralle tai sen haaratoimistoihin saadakseen raamatullista apua. Toisinaan annetuista raamatullisista vastauksista olisi suurta hyötyä kaikille seurakunnille kautta maailman. Kun näin on, niin valmistetaan kirjallista aineistoa kuten ensimmäiselläkin vuosisadalla. Sitä paitsi koska yksi vanhinten päävelvollisuuksista on opettaa, vanhinten keskuselin valvoo komiteoittensa välityksellä sellaisen tiedon valmistamista ja julkaisemista, jonka tarkoitus on varata hengellistä opetusta sekä kristillisen seurakunnan sisä- että ulkopuolella oleville kautta maailman.

5. Mitä tärkeää työtä suoritetaan Beetelissä, ja miksi jokaista siellä työskentelevää yksilöä tarvitaan?

⁵ On ilmeistä, että Brooklynissa tarvitsee olla melko suuri henkilökunta huolehtimassa kaikesta tärkeästä työstä, jotta voitaisiin varata apua ja ohjausta hengellisten etujen edistämiseksi kautta maailman samoin kuin avustustoimia tarvittaessa. Vaikka jotkut osallistuvat suoranaisesti raamatullisen tiedon valmistamiseen tai sen toiminnan ohjaamiseen, jota tarvitaan veljesseuran hyväksi, kaikki muutkin suorittavat tärkeitä palveluksia, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että tämä aineisto saavuttaa maan ääret. Monilla Beetelissä palvelevista on sen tähden sellainen asema, joka on verrattavissa Timoteuksen, Markuksen ja muiden asemaan, jotka palvelivat vanhimpia ensimmäisen vuosisadan seurakunnassa. Ilman heitä hallitsevan elimen olisi ollut hyvin vaikeata huolehtia seurakuntien hengellisistä eduista kautta maailman.

BEETEL-PALVELUS

6. a) Miksi Beetelissä tarvitaan erikoisesti nuoria miehiä? b) Mitä pitäisi odottaa sellaiselta, joka asettuu käytettäväksi Beetel-palveluksessa, kuten Timoteuksen tapaus valaisee?

⁶ Koska suuri osa siitä työstä, jota tehdään Beetelissä,a vaatii ruumiillista voimaa ja kestävyyttä, tarvitaan erityisesti nuoria miehiä. Jos olet nuori mies, oletko koskaan ajatellut asettua käytettäväksi ahkeraan työhön hengellisten veljiäsi hyväksi sekä niiden hyväksi, joista voisi tulla hengellisiä veljiäsi? Kysymys ei tietenkään ole vain siitä, että joku kykenee ja on halukas palvelemaan. Kysymykseen tulevat myös hengelliset edellytykset. Esimerkiksi Timoteuksesta luemme: Hänestä ”Lystran ja Ikonionin veljet kertoivat hyvää”. (Apt. 16:2) Timoteus oli tosiaan osoittautunut nuoreksi mieheksi, jolla oli hyvä maine sekä kotiseurakunnassaan, ilmeisesti Lystrassa, että naapuriseurakunnassa Ikonionissa. Hän on varmaankin saavuttanut sekä sanoillaan että toimillaan toisten uskovien kunnioituksen ja luottamuksen. Vaikka hän oli nuori, hän tunsi hyvin Raamatun, koska hänen äitinsä ja isoäitinsä olivat opettaneet häntä pienokaisesta asti. – 2. Tim. 3:14, 15.

7. a) Millainen kiitettävä asenne ilmeisesti oli Lystran vanhimmilla ja Eunikella, kun oli kysymys Timoteuksen palvelemisesta Paavalin kanssa? b) Ketkä nykyään voisivat hyötyä tästä esimerkistä ja miksi, kun on kysymys Beetel-palveluksesta?

⁷ Nuoret miehet, joilla on Timoteuksen pätevyys, ovat varmasti hyödyksi mille seurakunnalle tahansa. Epäilemättä Lystran veljet arvostivat hyvin paljon sitä, mitä Timoteus pystyi tekemään heidän hyväkseen. Hän on varmaankin ollut myös todellinen rohkaisun lähde äidilleen Eunikelle, varsinkin kun hänen isänsä oli epäuskoinen. Mutta kun apostoli Paavali ilmaisi haluavansa Timoteuksen mukaansa matkoilleen, niin vanhimmisto ei itsekkäästi yrittänyt pitää nuorta miestä omassa seurakunnassaan. Sen sijaan nämä vanhimmat ilmeisesti yhdessä apostolin kanssa panivat kätensä Timoteuksen päälle asettaen hänet siten erikoispalvelukseen. (Apt. 16:3; 1. Tim. 4:14; 2. Tim. 1:6) Niinpä kun pätevät nuoret miehet nykyään haluavat asettua käytettäväksi Beetel-palvelukseen, on todella kiitettävää, kun vanhimmat ja uskovat perheenjäsenet kannustavat heitä ja antavat heille kokosydämisen tukensa.

8. Miksi Timoteuksen erikoispalvelus apostoli Paavalin kanssa oli vaativaa?

⁸ Vaikka Beetelissä palveleminen tuottaa runsaan hengellisen palkan, se ei ole helppoa. Mutta ei Timoteuksenkaan tehtävä ollut helppo. Sen lisäksi että Timoteus työskenteli apostoli Paavalin ohjauksessa hengellisten etujen edistämiseksi, hän ilmeisesti myös teki työtä käsillään henkilökohtaisten tarpeittensa täyttämiseksi. (Vrt. 2. Kor. 12:14–18; 1. Tess. 2:9; 2. Tess. 3:7, 8.) Hän oli mukana vaaroissa ja vaikeuksissa, joita apostoli kuvaili toisessa Korinttolaiskirjeessään: ”Usein matkoilla, vaaroissa virtojen tähden, vaaroissa rosvojen tähden, vaaroissa oman heimoni taholta, vaaroissa kansojen taholta, vaaroissa kaupungissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valeveljien keskuudessa, vaivannäköä ja uurastusta, usein unettomia öitä, nälkää ja janoa, monesti ruoasta pidättymistä, vilua ja alastomuutta.” – 2. Kor. 11:26, 27.

9. Mikä auttoi Timoteusta pysymään erikoispalveluksessaan sen sijaan että hän olisi palannut kotiin nauttimaan vakiintuneemmasta elämästä?

⁹ Tästä kaikesta huolimatta Timoteus työskenteli yhteistoiminnassa Paavalin kanssa, ei vain lyhyttä aikaa, vaan noin viisitoista vuotta, ilmeisesti siihen asti kun apostoli kuoli marttyyrina. Mikä teki Timoteukselle mahdolliseksi pysyä tässä työssä sen sijaan että hän olisi palannut kotiseurakuntaansa viettämään vakiintuneempaa elämää? Hänen vilpitön halunsa palvella toisia siitä riippumatta, mitä se maksoi hänelle henkilökohtaisesti. Apostoli Paavali saattoi sanoa Timoteuksesta: ”Minulla ei ole ketään muuta suhtautumistavalta hänen kaltaistaan, joka todella huolehtisi teitä koskevista asioista. Kaikki toiset näet etsivät omia etujaan eivätkä Kristuksen Jeesuksen etuja. Mutta te tunnette sen todisteen, jonka hän antoi itsestään, että niin kuin lapsi isän kanssa hän palveli kuin orja minun kanssani hyvän uutisen edistämisessä.” (Fil. 2:20–22) Lisäksi Timoteus oli nöyrä ja tunnusti omat rajoituksensa. Hän ei käyttänyt hyödykseen yhteyttään Paavaliin eikä ylpeästi tehostanut arvovaltaansa. (Vrt. 1. Tim. 4:11–14; 2. Tim. 1:6, 7; 2:1.) Työskennellessään apostolin kanssa Timoteus tietysti oppi paljon ja oli lopulta pätevä kantamaan vanhimman vastuut kristillisessä seurakunnassa.

10. a) Mitkä ominaisuudet ovat välttämättömiä, jotta olisi onnellinen palvellessaan toisten hyväksi, kuten ilmenee Timoteuksen esimerkistä? b) Mitkä ovat ylpeyden, huomattavan aseman haluamisen ja itsekkyyden huonoja vaikutuksia, ja mitä pitäisi tehdä, kun huomaa näitä ei-toivottuja ominaisuuksia toisissa uskovissa?

¹⁰ Nöyryys, uhrautuvaisuuden henki ja syvä kiinnostus toisten hyvinvoinnista ovat välttämättömiä, jotta voisi palvella onnellisena Beetelissä tai missä tahansa muualla Jehovan järjestössä, niin kuin oli Timoteuksenkin ollessa kysymyksessä. Missä tahansa joku palveleekin, niin ylpeys, huomattavan aseman haluaminen ja itsekkyys eivät ainoastaan vähennä henkilökohtaista onnellisuutta, vaan myös tekevät elämän epämiellyttäväksi toisille. Koska Jumalan palvelijat ovat epätäydellisiä, heidän tarvitsee jatkuvasti taistella näitä ei-toivottuja ominaisuuksia vastaan eikä heidän pitäisi liiaksi häiriintyä, jos toiset tässä suhteessa ovat huomattavasti puutteellisia. Oikean hengen kehittäminen on aina ponnistelemisen arvoista, sillä todellinen palkka ei tule ihmisiltä vaan Jehova Jumalalta. Sitä paitsi hyvän esimerkin antamisella voi olla terveellinen, rakentava vaikutus toisiin.

PALVELEMINEN TIENRAIVAAJANA TAI AUTTAMINEN TOISELLA PAIKKAKUNNALLA

11. Mitä tilaisuuksia on avoinna saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen yhteydessä, ja minkä pitäisi olla vaikuttimena niihin tartuttaessa? (Matt. 22:37–39)

¹¹ Beetel-palvelus on tietenkin sellainen tilaisuuden ovi, joka ei avaudu kaikille Jumalan kansan seurakuntien yhteydessä oleville eri puolilla maailmaa. Mutta on olemassa muita erinomaisia tilaisuuksia, jotka ovat avoinna sen työn yhteydessä, joka täytyy tehdä. Esimerkiksi Jumalan palvelijoilla on etu omistaa kaikki mahdollinen aikansa saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen tärkeään työhön. Ajalla, jonka he voivat käyttää tähän palvelukseen, ei ole mitään rajaa. Me kaikki haluamme varmasti olla siinä kokosieluisia. Monille tämä voi merkitä sitä, että he kykenevät omistamaan noin 60 tuntia kuukaudessa tähän työhön ”osa-ajan tienraivaajina” tai noin 90 tuntia tai enemmän kuukausittain ”vakituisina tienraivaajina”. Oletko sinä astunut sisään tienraivaustoiminnan avoimesta ovesta tai suunnitteletko sitä? Kun olet tienraivaajana, niin olkoon tähän palvelukseen osallistumisesi vaikuttimena jatkuvasti rakkaus Jehova Jumalaan ja lähimmäisiisi.

12. Miten apostoli Paavalin antama esimerkki valaisee, mitä vaaditaan niiltä, jotka voivat menestyä ryhtyessään pyhään palvelukseen toisella paikkakunnalla?

¹² Niin kuin Paavali ja Barnabas alkoivat palvella Antiokian seurakunnan yhteydessä, koska siellä oli suuri tarve, niin ehkä sinullakin on mahdollisuus muuttaa jollekin muulle paikkakunnalle edistääksesi hengellisiä etuja. Jälleen nöyryys, uhrautuvaisuus ja syvä kiinnostus toisten hyvinvointia kohtaan voivat auttaa suuresti tarpeellisessa sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Niin oli apostoli Paavalin laita, joka voi sanoa itsestään: ”Vaikka olen vapaa kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien orjaksi voittaakseni sitä useampia. . . . Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille.” (1. Kor. 9:19–22) ”Olen oppinut, missä oloissa olenkin, olemaan tyytyväinen. Tiedänhän miten elää niukkuudessa, tiedänhän miten olla runsaudessa.” (Fil. 4:11, 12) Koska Paavali luotti täysin Jehovaan, hän kykeni kestämään hyvin koettelevissakin olosuhteissa.

13. Miksi lähetystyöpalvelusta harkitsevan pitäisi laskea kustannukset, ja mitä muun muassa hän voisi harkita rukoillen sen suhteen, kykeneekö hän osallistumaan tähän palvelukseen?

¹³ Nykyään palveleminen jollakin toisella alueella tai ehkä lähetystyöntekijänä jossakin toisessa osassa maailmaa vaatii tekemään uhrauksia ja olemaan halukas palvelemaan toisia. Tällaisia asioita tarvitsee harkita rukoillen etukäteen. (Vrt. Luuk. 14:28–32.) Esimerkiksi sen, jolla on ollut aina auto käytössään, pitäisi harkita, olisiko hän halukas kävelemään kilometrikaupalla epätasaisessa maastossa tai paahtavassa auringonpaisteessa tai olisiko hän halukas käyttämään täpötäysiä tai satunnaisesti kulkevia yleisiä kulkuvälineitä. Jos hän nyt kieltäytyisi sellaisesta, niin hänen voisi olla hyvin vaikeata sopeutua täysin uuteen ja outoon elinympäristöön. Samoin niiden, joiden on vaikea sopeutua erilaisiin olosuhteisiin ja ympäristöihin ja ihmisiin, joilla on erilainen menneisyys, erilaiset tavat ja elämän mittapuut, pitäisi käsittää, että heidän täytyy ponnistella asian hyväksi, jotta he voisivat olla päteviä evankelioimistyöhön ulkomaisella kentällä.

TILAISUUKSIA TOIMIA PALVELIJOINA JA VANHIMPINA

14. Mitä vaaditaan niiltä, jotka nimitetään palvelijoiksi tai vanhimmiksi seurakuntaan?

¹⁴ Toisten uskovien palveleminen palvelijoiden tai vanhinten ominaisuudessa on tilaisuuden ovi, joka on avoinna kristillisen seurakunnan miehille. Raamatussa esitetyt pätevyysvaatimukset osoittavat selvästi, että sellaisessa asemassa palvelevien täytyy olla hengellisiä ihmisiä, hyviä esimerkkejä kristillisessä elämässä, miehiä jotka nauttivat koko seurakunnan kunnioitusta ja luottamusta. (1. Tim. 3:1–10, 12, 13; Tiit. 1:5–9) Koska vanhimmilla on opetusvelvollisuus, heidän pitäisi olla myös miehiä, jotka tutkivat huolellisesti Jumalan sanaa. Miehen, joka harvoin lukee Raamattua eikä ole ehkä koskaan lukenut sitä kokonaan läpi, ei juuri voitaisi ajatella olevan pätevä opettamaan sitä toisille uskoville. – Vrt. 1. Tim. 1:6, 7; Jaak. 3:1.

15. Mikä on perusta jonkun pätevyydelle olla palvelija tai vanhin seurakunnassa, kuten ilmenee Jeesuksen sanoista Matteuksen 20:25–27:stä?

¹⁵ Raamatun mukaan seurakunnan palvelijat ja vanhimmat eivät ole arvonimeä kantava luokka, vaan he ovat veljiensä orjia. Jeesus Kristus sanoi apostoleille: ”Te tiedätte, että kansojen hallitsijat herroina niitä hallitsevat ja suuret pitävät niitä vallan alla. Näin ei ole teidän keskuudessanne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo tulla suureksi, sen täytyy olla teidän palvelijanne, ja joka tahtoo olla ensimmäinen teidän keskuudessanne, sen täytyy olla teidän orjanne.” (Matt. 20:25–27) Näin ollen perusta miehen pätevyydelle palvelijaksi, seurakuntaan tai vanhimmaksi on hänen halunsa palvella orjana veljiensä hyväksi, uhrata aikaansa ja voimiaan heidän puolestaan.

16. Mikä tekee miehestä sanan täysimmässä merkityksessä palvelijan tai vanhimman?

¹⁶ Niitä, jotka ovat sanan oikeassa merkityksessä palvelijoita ja vanhimpia, heidän veljensä pitävät nöyrinä orjina, jotka ovat halukkaita ja innokkaita antamaan itseltään kokosydämisesti heitä auttaessaan. (Apt. 20:25–35; 1. Piet. 5:2, 3) Koska he työskentelevät ahkerasti hengellisten etujen edistämiseksi, seurakunta kunnioittaa suuresti, arvostaa ja rakastaa sellaisia palvelijoita ja vanhimpia. (1. Tess. 5:12, 13; Hepr. 13:17) He ovat miehiä, jotka ovat sen luottamuksen mittaisia, joka heihin kohdistetaan heidän nimityksensä perusteella. Tämän tulisi erityisesti pitää paikkansa matkustavista vanhimmista. Seurakunnat odottavat aivan oikein heidän olevan silmiinpistävän nöyriä hengellisiä miehiä. – Vrt. Luuk. 12:48.

17. Miksi voidaan sanoa, että kunnianhimoiset, asemaa tärkeänä pitävät miehet eivät ole alkaneet tavoitella valvojan virkaa?

¹⁷ Ilmeisesti miehet, jotka haluavat huomattavaa asemaa ennemmin kuin orjan työtä, eivät ole päteviä palvelijoiksi tai vanhimmiksi. He eivät ole alkaneet ’tavoitella valvojan virkaa’. Miksi eivät? Koska he eivät todellisuudessa etsi siihen liittyvää ”hyvää työtä”. – 1. Tim. 3:1.

18. a) Mitä kaikki pyhään palvelukseen liittyvät tilaisuudet vaativat ja miksi? b) Mitä voimme odottaa, jos asetamme Jumalan meille antamat kyvyt mahdollisimman suuressa määrin käyttöön?

¹⁸ Ne tilaisuudet, jotka ovat avoinna Jeesuksen Kristuksen opetuslapsille, eivät ole sellaisia asemia, jotka tuottavat mainetta ja kunniaa ihmisten silmissä. Kaikki nämä palvelemistilaisuudet edellyttävät epäitsekästä, kokosydämistä ponnistelua, vaativaa työtä. Tämä on ymmärrettävääkin, sillä Jehova Jumala ja hänen Poikansa ovat antaneet täydellisen esimerkin työntekijöinä, joita meitä pyydetään jäljittelemään. Jeesus Kristus sanoi: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” (Joh. 5:17) Pitäköön tämä paikkansa myös meistä kaikista, kun asetamme Jumalan meille antamat kyvyt mahdollisimman suuressa määrin käytettäviksi. Siten menetellessämme elämämme on oleva täynnä iloa ja tyytyväisyyttä, kun me luottavaisesti odotamme tulevaisuudessa saavamme Jehovan siunauksen. Apostoli Paavalin heprealaisille esittämät sanat ovat erittäin rohkaisevat: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja edelleen palvelette. Mutta haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka, jottette tulisi veltoiksi, vaan olisitte niiden jäljittelijöitä, jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä.” – Hepr. 6:10–12.

[Alaviitteet]