2. Mooseksen kirja: Jehova Jumala tekee itsensä tunnetuksi

KUINKA paljon tietoa 2. Mooseksen kirja sisältääkään! Se kertoo yhden maailman vanhimpiin kuuluvan kansan synnystä ja siitä, kuinka Israel valittiin, vapautettiin Egyptin orjuudesta ja saatettiin liittoon Jehova Jumalan kanssa. Se sisältää parhaat lait, mitkä koskaan on annettu millekään kansalle, ja se kertoo hyvin monista hämmästyttävistä ihmeistä. Ja mikä tärkeintä: se paljastaa, miten tosi Jumala Jehova, Luoja, teki itsensä tunnetuksi tavalla, jolla hän ei ollut tehnyt itseään koskaan aikaisemmin tunnetuksi. Lisäksi se on täynnä profeetallisia esikuvia ja varjoja tulevista paremmista asioista.

Mutta jotkut lukijoistamme voivat kysyä, mistä voimme tietää varmasti, että 2. Mooseksen kirja on todella historiallinen ja että Mooses kirjoitti sen. Ensiksikin Raamatun muissa kirjoissa on monia, monia sellaisia mainintoja, jotka käsittelevät 2. Mooseksen kirjan tapahtumia historiallisina ja pitävät Moosesta niiden muistiinmerkitsijänä.a Lisätodisteena 2. Mooseksen kirjan luotettavuudesta on sen rehellisyys, sillä Mooses ei säästä itseään eikä kansaansa. Vielä on vanhan juutalaisen perinteen todistus, sillä sen mukaan Pentateukki, josta 2. Mooseksen kirja on osa, on oikeaperäinen ja Mooseksen kirjoittama.

Historialliselta kannalta 2. Mooseksen kirja, joka käsittää noin 145 vuotta Israelin historiaa, voidaan jakaa kolmeen osaan: israelilaisten oleskeluun Egyptissä (1:1–12:36), heidän kulkemiseensa Ramseksesta Egyptistä Siinainvuoren luo Arabiaan (12:37–18:27) ja heidän oleskeluunsa autiomaassa Siinainvuoren luona (19:1–40:38). Kunakin näinä kolmena kautena Jehova todella tekee tunnetuksi itsensä – nimensä, tarkoituksensa ja ominaisuutensa – sekä sanoin että teoin. Kaiken tämän Mooses näyttää kirjoittaneen muistiin noin vuoteen 1512 eaa. mennessä.

ISRAELILAISET EGYPTISSÄ

Kaksi ensimmäistä lukua kertovat Jaakobin jälkeläisten kokemuksista Egyptissä. He lisääntyvät siellä niin nopeasti, että faaraot tekevät heistä orjia, mutta he lisääntyvät jatkuvasti. Siksi faarao määrää kaikki poikalapset tapettaviksi. Tällaiselta kohtalolta välttyy pienokainen, jonka hänen äitinsä panee arkkuun ja päästää kellumaan Niiliin. Egyptin prinsessa löytää lapsen, ottaa hänet omakseen ja antaa hänelle nimen Mooses, joka merkitsee ’vedestä pelastettu’. Mooses kasvatetaan faaraon talossa. Neljäkymmentävuotiaana hän asettuu sorretun kansansa puolelle surmaamalla egyptiläisen, ja hänen on pakko paeta Midianiin. Siellä hän menee naimisiin ja elää paimenena toiset neljäkymmentä vuotta.

Sitten eräänä päivänä Mooses huomaa pensaan palavan, mutta tuli ei kuluta sitä, ja hän kuulee Jehovan enkelin kutsuvan häntä pensaasta. Hänelle sanotaan, että hän seisoo pyhällä maalla, ja hänelle ilmoitetaan, että hänen tehtävänsä on palata Egyptiin ja vapauttaa kansansa sorrosta. Kun Mooses kysyy, kenen hän sanoisi lähettäneen hänet, Jumala vastaa enkelinsä välityksellä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.” Tai kuten Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös sen esittää: ”Näin sinun tulee sanoa Israelin lapsille: ’MINÄ OSOITAN OLEVANI on lähettänyt minut teidän luoksenne.’” – 2. Moos. 3:14.

Mooses pyytää merkkiä osoitukseksi siitä, että Jehova on todella näyttäytynyt hänelle. Niinpä Jehova antaa hänelle kyvyn suorittaa kolme ihmettä heti paikalla. Ensimmäinen niistä on, että hän saa sauvansa muuttumaan käärmeeksi ja sitten takaisin sauvaksi; toiseksi hänen käteensä tulee lepra ja sitten hän parantaa sen. Nämä kaksi ihmettä sekä veden muuttamisen vereksi Jehova käskee Moosesta suorittamaan kansansa vanhinten edessä. Mutta Mooses on erittäin arka, ja siksi Jehova käskee hänen veljensä Aaronin puhumaan hänen puolestaan.

Viides ja kuudes luku kertovat Mooseksen ja Aaronin menemisestä faaraon eteen ja siitä, että he pyysivät israelilaisille lupaa uhrata Jehovalle autiomaassa. Mutta faarao kysyy halveksivasti ja uhmaavasti: ”Kuka on Herra [Jehova, UM], jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel?” Solvauksen lisäksi faarao vielä lisää israelilaisorjien taakkoja. Niinpä Jehova vakuuttaa Moosekselle, että Hän saa voimallaan faaraon muuttamaan mielensä, niin että tämä antaa israelilaisten mennä, ja sanoo edelleen: ”Minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ’Jumalana Kaikkivaltiaana’, mutta nimelläni ’Herra’ [Jehova, UM] en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.” He olivat tosin kuulleet nimen Jehova, mutta nyt Jehova aikoi tehdä itselleen nimen tavalla, jolla hän ei ollut tehnyt sitä koskaan aikaisemmin: ”Te tulette tietämään, että minä olen Herra [Jehova, UM].”b – 2. Moos. 5:2; 6:3, 7.

Sitten kerrotaan Mooseksen faaraon edessä suorittamista useista ihmeteoista, ja joitakin niistä faaraon taikurit näyttivät jäljittelevän. Jotta faarao olisi tullut tuntemaan Jehovan, Moosekselle annetaan kyky suorittaa lisää ihmeitä, jotka ovat vitsauksia Egyptille – veden muuttaminen vereksi, sammakko-, sääski- ja paarmavitsaus, karjarutto ja paiseet ihmisiin ja eläimiin. Kuudennen vitsauksen jälkeen faaraolle sanotaan: ”Juuri sitä varten minä [Jehova] olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” (2. Moos. 9:16) Näiden sanojen mukaisesti Jehova tekee itsensä tunnetuksi edelleen lähettämällä raesateen ja tulta, tuhoisan heinäsirkkavitsauksen ja niin synkän kolme päivää kestävän pimeyden, että sen voi tuntea. Voimakkaana osoituksena siitä, että Jehova lähetti nämä vitsaukset, on se, että ne eivät vaikuttaneet Israeliin neljännestä vitsauksesta lähtien. Kaikki tämä ja muutakin käsitellään luvuissa 7–10.

Kymmenettä vitsausta odotettaessa Jehova käskee viettämään ”pääsiäistä”. Israelilaisten täytyy hankkia karitsa tai vohla jokaista huonekuntaa kohti niisanin 10. päivänä, tappaa se niisanin 14. päivänä, pirskottaa sen verta talonsa ovien pieliin ja kamanoihin, paahtaa se ja syödä se auringonlaskun jälkeen kitkerien yrttien ja happamattoman leivän kera, samalla kun kaikki perheenjäsenet pysyvät talossaan. Puolenyön tienoilla Jehovan enkeli käy läpi maan ja surmaa kaikki Egyptin esikoiset faaraon esikoisesta alhaisimman kuormajuhdan esikoiseen saakka. – 2. Moos. 11:1–12:36.

RAMSEKSESTA SIINAINVUORELLE

Kun Jehova tekee itsensä tunnetuksi tällä tavalla, niin faarao antaa israelilaisten mennä. Ensin he tapaavat Ramseksessa. Mutta faarao katuu pian menettelyään ja lähtee sotavoimiensa kanssa kiivaaseen takaa-ajoon israelilaisten tuomiseksi takaisin. Varatakseen pakotien israelilaisille, jotka näyttävät joutuvan saarroksiin, Jehova tekee itsensä tunnetuksi heille avaamalla laajan käytävän Punaiseenmereen. Faarao ja hänen armeijansa ajavat israelilaisia takaa avattuun käytävään. Mutta kun israelilaiset ovat turvallisesti toisella rannalla, Jehova panee meren sulkemaan sisäänsä faaraon ja hänen armeijansa, jolloin he kaikki hukkuvat. Mikä suuri riemu israelilaisille, mutta mikä tapa tulla tuntemaan Jehova egyptiläisille! – 2. Moos. 12:37–15:21.

Siitä lähtien aina Arabiassa olevalle Siinainvuorelle saakka israelilaiset oppivat tuntemaan Jehovan yhä paremmin. Hän muuttaa karvaan veden makeaksi, varaa lihaa lähettämällä viiriäisparven ja antaa taivaalta maukasta viljan kaltaista syötävää, jota kutsutaan ”mannaksi”. – 2. Moos. 15:22–18:27.

SIINAINVUOREN JUURELLA

Kolmannessa kuussa Egyptistä lähdön jälkeen israelilaiset leiriytyvät Siinainvuoren juurelle. 2. Mooseksen kirjan jäljellä olevat luvut käsittelevät tapahtumia, jotka sattuivat seuraavien yhdeksän kuukauden aikana. Sekä puhutun sanan että yliluonnollisten ilmiöiden välityksellä he oppivat tuntemaan yhä paremmin Jumalaansa Jehovaa, varsinkin hänen majesteettisuuttaan, kunnioitettavuuttaan, viisauttaan, oikeudenmukaisuuttaan, rakkauttaan ja voimaansa.

Siellä he tekevät liiton Jehovan kanssa, ja hän antaa heille lakinsa, joista pääasiallisimmat ovat kymmenen käskyä eli dekalogi. Ne ovat olleet monien kulttuurikansojen lakien perustana nykyaikana. Israelilaisilla ei saanut olla mitään kilpailevia jumalia Jehovan edessä; he eivät saaneet palvoa mitään kuvia; he eivät saaneet käyttää Jehovan nimeä turhaan; heidän tuli pitää viikon seitsemäs päivä sapatti pyhänä; heidän piti kunnioittaa vanhempiaan; ja heitä kiellettiin murhaamasta, tekemästä aviorikosta, varastamasta, antamasta väärää todistusta ja kadehtimasta mitään lähimmäiselleen kuuluvaa. – 2. Moos. 19:1–24:18.

Mooses on neljäkymmentä päivää ylhäällä vuorella saamassa ohjeita Jehovan palvontatavasta ja siirrettävän temppelin eli tabernaakkelin rakentamisesta. (2. Moos. 25:1–31:18) Pitkästyneinä odottamaan hänen paluutaan israelilaiset tekevät kultaisen vasikan ja palvovat sitä. Kun Mooses tulee alas vuorelta ja näkee sen, hän suuttuu niin, että murskaa palasiksi ne kaksi taulua, jotka sisältävät kymmenen käskyä. Kun epäjumalanpalvojat ovat saaneet rangaistuksensa, Mooses nousee uudelleen vuorelle ja saa uudet kaksi taulua.

Tällä kertaa Mooses saa nähdä Jumalan kirkkauden ja kuulee äänen julistavan: ”Jehova, Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihaan ja yltäkylläinen rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa, . . . antaa anteeksi erheen ja rikkomuksen ja synnin, mutta ei suinkaan suo vapautusta rangaistuksesta.” Tällä julistuksella Jehova auttoi jälleen Moosesta ja hänen kansaansa tuntemaan Jumalansa paremmin. – 2. Moos. 34:6, 7, UM.

Kun Mooses palaa jälleen israelilaisten luo, tabernaakkelin eli palvontateltan rakennustyö lähtee käyntiin. Kun ensimmäinen vuosi Egyptistä lähdön jälkeen alkaa olla lopullaan, israelilaiset ovat saaneet teltan ja kaikki siihen määrätyt kalusteet valmiiksi. Kun se on pystytetty ja täysin varustettu, Jehova Jumala tekee jälleen nimensä suureksi täyttämällä ja peittämällä tabernaakkelin kirkkaudellaan.

2. Mooseksen kirja kertoo tosiaankin ajasta, jolloin israelilaiset samoin kuin heidän vihollisensakin tulivat tuntemaan Jehovan paremmin kuin he olivat tunteneet häntä koskaan aikaisemmin, niin kuin hän oli luvannut. Mekin voimme oppia tuntemaan tosi Jumalan Jehovan paremmin ikuiseksi hyödyksemme, kun hankimme tietoa näistä asioista, panemme ne sydämellemme ja toimimme niiden mukaan.

[Alaviitteet]