Tulenkestävien ainesten tarve
1. Milloin kristillinen seurakunta perustettiin ja mille perustukselle, ja miten Pietarin puhe osoitti sen?
AINOA hyväksytty perustus ”Jumalan rakennukselle” on hänen Poikansa Jeesus Kristus. Tosi kristillinen seurakunta – ei kristikunta – laskettiin tälle perustukselle 19 vuosisataa sitten helluntaina siivan-kuun 6. päivänä vuonna 33 Jerusalemissa. Palvellen ’Jumalan työtoverina’ apostoli Pietari teki rohkeasti tiettäväksi Jumalan perustuksen Jumalan rakennukselle ja lopetti juutalaisille pitämänsä merkittävän puheen seuraavin sanoin: ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte [paaluunnaulitsitte, Um].”
2. Mihin perustukseen Pietari viittasi neuvoessaan omantunnonpiston saaneita juutalaisia, ja missä Jumalan rakennuksen jäsenet ovat tänä avaruusaikana?
2 Kun omantunnonpiston saaneet juutalaiset sitten kysyivät, mitä heidän piti tehdä Jumalan varauksen mukaan, Pietari yhä tähdensi Jumalan yhtä perustusta neuvomalla heitä: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” (Apt. 2:1–38) Tämä silloin laskettu perustus on kestänyt vuosisatojen rajumyrskyt. Nykyään tänä materialistisena, modernistisena, tieteen palvonnan ja ydinaseiden avaruusaikakautena Jumalan rakennuksen jäsenet ovat hievahtamatta paikoillaan samalla katoamattomalla perustuksella.
3, 4. a) Mikä uhri meidän täytyy hyväksyä pelastuksemme perustukseksi ja miksi? b) Riittääkö rakennettaessa, että hänelle rakennetaan ainoastaan lunastusuhrina, ja mitä Pietarin helluntaina pitämä puhe osoitti?
3 Rakentaminen Perustukselle, joka on Jeesus Kristus, merkitsee enemmän kuin rakentamista hänelle pitäen häntä syntiemme lunastusuhrina. Hänen ihmisuhrinsa on tosin perusta pelastuksellemme iankaikkiseen elämään. Meidän täytyy hyväksyä Jeesuksen sanat niiden täsmällisessä merkityksessä: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” (Matt. 20:28) Meidän täytyy hyväksyä apostoli Paavalin sanat niiden täsmällisessä merkityksessä: ”Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä [vastaaviksi, Um] lunnaiksi kaikkien edestä.” (1. Tim. 2:3–6) Mutta meidän täytyy hyväksyä hänet muuksikin kuin Lunastajaksemme.
4 Meidän täytyy panna uskomme ja toivomme häneen kuolleista herätettynä Jeesuksena Kristuksena, joka on korotettu taivaan kirkkauteen. Sellaisena Pietari saarnasi häntä juutalaisille helluntaipäivänä. Hän esitti hänet kuolleista herätettynä Jeesuksena, jonka Jumala oli korottanut oikealle puolelleen ja josta hän oli tehnyt muinaisen Saalemin kuninkaan ja korkeimman Jumalan papin Melkisedekin esikuvaaman Kuningas-Papin.
5. Mitä Ps. 110:4:n sovellutusta Pietarin Ps. 110:1:n sovellutus vaatii, ja missä ominaisuudessa meidän siis täytyy ottaa Jeesus vastaan?
5 Jeesus nousi siis taivaaseen kuningas Daavidin kirjoittaman Ps. 110:1:n täyttymykseksi. Niinpä Pietari kerrottuaan Jeesuksen korottamisesta Jumalan oikealle puolelle viittaa Ps. 110:1:een ja sanoo: ”Ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’” Ps. 110:4 puhuu siis Jumalan oikealla puolella taivaassa olevalle korotetulle Herralle Jeesukselle Kristukselle seuraavasti: ”Herra on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’.” Tämä tosiasia vahvistetaan myöhemmin toistuvasti heprealaisille kristityille osoitetuissa henkeytetyissä kirjoituksissa. (Apt. 2:32–35; Hepr. 1:1–4, 13; 5:5–10; 6:19–7:22; 10:12, 13) Kristittyinä meidän täytyy hyväksyä Jeesus tässä virallisessa asemassa.
6. a) Miten olosuhteet Jumalaan ja hänen Kristukseensa katsoen ovat tähän mennessä muuttuneet Pietarin puheessa kuvailluista? b) Miten pakanakansat ovat kohdelleet Kristusta, mutta miten meidän täytyy nyt hyväksyä hänet?
6 Mutta sen jälkeen kun apostoli Pietari piti puheensa helluntaina, olosuhteet ovat suuresti muuttuneet sekä Jumalaan että hänen Kristukseensa katsoen. Vain kymmenen päivää ennen Pietarin puhetta Jeesus oli noussut taivaaseen istuutuakseen Jumalan oikealle puolelle, ja vain 638 vuotta pakanain aikojen 2 520 vuodesta oli kulunut. Mutta nyt nuo pakanain ajat ovat päättyneet. Ne päättyivät syksyllä vuonna 1914. Jeesuksen odotusaika Jumalan oikealla puolella lakkasi. Silloin Jumala toi hänet esiin valtaistuimelle nousseena, kruunattuna Kuninkaana, täysin valtuutettuna aloittamaan hallitsemisen vihollistensa keskellä. Jumala ojensi silloin virkaan asetetun Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen valtikan taivaallisesta Siionista ja käski hänen toimia kukistajana vihollistensa keskellä. Siitä lähtien hän on hallinnut. Ihmiset, pakanakansat, hylkäsivät hänet ja pitivät parempana Kansainliittoaan ja sen seuraajaa Yhdistyneitä Kansakuntia, mutta meidän on nyt tunnustettava hänet Jumalan hallitsevaksi Kuninkaaksi! Jos me uskomme häneen taivaalliseen Siioniin laskettuna ”kalliina kulmakivenä, lujasti perustettuna”, maailman olosuhteet eivät saa meitä milloinkaan kauhun valtaan emmekä me milloinkaan pety. – Jes. 28:16; 1. Piet. 2:6–8.
7. Miten kristikunta on muodollisesti tunnustanut Kristuksen lunastusuhrina, mutta miten se kohtelee häntä hänen nykyisessä ominaisuudessaan?
7 Kristikunta ja sen sadat miljoonat katoliset, ortodoksiset ja protestanttiset jäsenet näyttävät pitävän arvossa uhrattua Kristusta. Se panee kaikkialle näytteille krusifiksejä, jotka esittävät Kristusta ristille naulittuna. Kirkontorneissaan heillä on ristejä edustamassa sitä välinettä, millä Kristus saatettiin kuolemaan. Kristikunta pitää joka päivä uskonnollisia messuja, viettää kerran vuodessa pitkääperjantaita ja joka viikko tai joka kuukausi Herran ehtoollista. Se kunnioittaa Jeesusta muodollisesti lunastusuhrina, mutta kompastuu Jumalan oikealla puolella hallitsevaan Kuninkaaseen. Yli puolet kristikuntaan kuuluvista palvoo Vatikaanivaltion hallitsijaa hallitsevana ”Kristuksen sijaisena”. Samaan aikaan kaikki kristikuntaan kuuluvat (961 112 000) hylkäävät hallitsevan taivaallisen Kristuksen ja omaksuvat kuninkaan sijasta keisarin, maapallon poliittiset ainekset Yhdistyneet Kansakunnat mukaan luettuna; jopa Vatikaanivaltiokin kannattaa tätä järjestöä.
8. Miten ihmiset yrittävät vähentää Jeesuksen Kristuksen merkitystä nykyään, ja mistä odottamattomasta suunnasta tämä hyökkäys häntä vastaan tule?
8 Nykyään, tänä modernistisen ajattelun aikana, ihmiset yrittävät riistää Jeesukselta Kristukselta jopa Jumalan Pojan aseman ja ihmiskunnan pelastamiseksi koituvan lunastusuhrin arvon. Tämä uusi Jeesukseen Kristukseen kohdistettu hyökkäys tulee odottamattomalta taholta, nimittäin virkaan asetettujen protestanttisten pappien riveistä, jotka ovat opiskelleet yliopistojen teologisissa tiedekunnissa mutta yrittävät esittää ”teologiaa ilman Jumalaa” ja uskonnollista filosofiaa, jonka mukaan ”Jumala on kuollut”. Erään tietosanakirjan vuosikirjassa (1966 Edition Britannica Book of the Year) julkaistussa kirjoituksessa sanotaan (sivulla 671):
9. Miten näennäisesti ”syventynyt kiintymys Jeesuksen persoonaan” on seurannut tätä Jumalaan omatun perinnäisen uskon hylkäämistä, ja mitä kristittynä oleminen sen mukaan merkitsee?
9 ”Mitä tämän radikaalisen teologian esittäjät ehdottavat Jumala-ajatuksen korvikkeeksi, ja miksi he yhä käyttävät (tai pitäisikö heidän yhä käyttää) nimeä ’teologi’? Saattaa näyttää paradoksaaliselta, mutta perinteellisen teismin hylkäämistä on seurannut syventynyt kiintymys Jeesuksen persoonaan. Hän on [saksalaisen pastorin] Bonhoefferin erään toisen lausunnon mukaan ’ihminen toisten hyväksi’, joka kuolemaansa asti lähimmäistensä hyvinvoinnin edistämiseen täysin antautuneena teki mahdolliseksi heille – ja mahdolliseksi meille nykyään – rohkean ja toiveikkaan elämän. Kristittynä oleminen ei merkitse uskontunnustuksen lausumista tai kirkon jumalanpalvelusmenoon osallistumista, vaan ihmisenä olemista myös toisten hyväksi ja elämänsä pyhittämistä heidän palvelemiseensa, mikä johtaa sen aidon vapaan ihmisyyden löytämiseen ja ilmaisemiseen, joka ilmeni Jeesuksen Kristuksen elämässä ja kuolemassa.”
10. Onko tämä se Kristus, jonka Paavali aikanaan laski perustukseksi, ja miten Paavali siinä suhteessa esitti Kristuksen Kol. 2:2–10:ssä?
10 Apostoli Paavali ei laskenut aikanaan perustukseksi tällaista jumalankielteistä ihmisystävällistä Kristusta. Kysymys siitä, kuka ja mikä Jeesus Kristus on, ei ole mikään salaisuus rehellisille Raamatun tutkijoille nykyään. Se, kuka Kristus olisi, oli kauan ”Jumalan salaisuus”, mutta apostoli Paavali jatkaa sanoen paljastetusta Kristuksesta: ”Jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla. . . . Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää.” – Kol. 2:2–10.
11. Ketkä kristityt nykyään tunnustavat tämän Raamatun Kristuksen Perustukseksi, ja mistä henkilö, joka ryhtyy tutkimaan Raamattua heidän kanssaan, voi sen tähden olla varma?
11 Tämä on Raamatun Kristus, jonka nykyajan Jehovan todistajat tunnustavat Jehova Jumalan varaamaksi Perustukseksi. Se on ainoa Perustus, jolle Jehovan todistajat ”Jumalan työtovereina” voivat rakentaa ja jolle he rakentavat. Jokainen Jumalaa etsivä, joka tulee Jehovan todistajien yhteyteen nykyään ja ryhtyy tutkimaan Pyhää Raamattua heidän kanssaan, voi olla täysin varma yhdestä asiasta, nimittäin siitä, että häntä ei johdeta pois Kristuksesta kristikunnan uskonnollisiin filosofioihin, vaan että häntä rakennetaan uskollisella tavalla hengellisesti ainoalle olemassa olevalle raamatulliselle perustukselle, mikä on Jeesus Kristus, Jehova Jumalan Poika.
KUINKA ME RAKENNAMME?
12. Vaikka olemme oikealla Perustuksella, niin minkä palovaroituksen Paavali antaa meille 1. Kor. 3:12, 13:ssa?
12 Me olemme nyt ehdottoman varmoja siitä, että olemme oikealla perustuksella. Mutta kuinka meidät sitten tulee rakentaa tälle Perustukselle? Apostoli Paavali esittää tässä yhteydessä varoituksen sanoen ”Jumalan työtovereille”: ”Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.” – 1. Kor. 3:12, 13.
13. Mitkä kysymykset heräävät sen suhteen, mitä rakennetaan, kun joku tarkkailee, kuinka hän rakentaa oikealle Perustukselle?
13 Tästä syystä Paavali sanoi aikaisemmin: ”Katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.” (1. Kor. 3:10) Mutta mitä Jumalan työtoveri rakentaa tälle yhdelle perustukselle, Jeesukselle Kristukselle? Onko se oppirakennelma, raamatullisista opetuksista koostuva rakennus? Ja voidaanko joitakin näistä opeista verrata kultaan, hopeaan, jalokiviin, puuhun, heiniin ja olkiin niiden uskonnollisen arvon tai tärkeyden mukaan? Ja onko se sellainen oppirakennelma, minkä ihminen rakentaa itsessään henkilökohtaisen Raamatun tutkimisensa avulla, oppimalla ymmärtämään Raamatun opetusta ja sitten uskomalla siihen? Ja meidän oppirakennelmammeko ainesten kestävyys koetellaan tulella? Puhuuko apostoli Paavali siitä, että ihminen opettaisi itseään tiedossa, ymmärryksessä ja uskossa?
14, 15. Mistä rakentamisesta Paavalin kielenkäyttö osoittaa hänen puhuvan, ja miten tekstiyhteys todistaa tämän?
14 Katsohan asiaa uudelleen! Lue Paavalin sanat vielä kerran! Hän ei puhu oppirakennelman rakentamisesta eikä hyvin laaditun uskontunnustuksen tai uskonkappaleiden kokoelman kehittämisestä. Hän puhuu ihmisten rakentamisesta. Hän sanoo: ”Te olette . . . Jumalan rakennus.” (1. Kor. 3:9) Tämä rakennus esikuvattiin niillä temppeleillä, jotka juutalaiset rakensivat Jumalan palvontaa varten Jerusalemiin. Tätä ajatusta johdonmukaisesti seuraten apostoli Paavali sanoo edelleen:
15 ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia [joka temppeli, Um] te olette.” – 1. Kor. 3:16, 17.
16. Mistä muodostuva temppeli tämä siis on, ja mille sekä mitä tarkoitusta varten se on rakennettu?
16 Tämä elävien persoonien muodostama temppeli, tämä hengellinen temppeli, rakennetaan Jeesuksen Kristuksen ollessa tärkeä pääperustus. Apostoli Paavali sanoo Ef. 2:19–22:ssa: ”Te olette . . . apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa [Jehovalle, Um]; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.”
17. Luommeko me ”Jumalan työtovereina”, vai miten me rakennamme Perustukselle?
17 ”Jumalan työtovereina” me emme luo ihmisiä, joita ei ollut olemassa ennen, vaan me teemme tietynlaisia henkilöitä ihmisistä, jotka jo ovat olemassa ihmisinä. Millaisia henkilöitä me Jumalan avulla teemme ihmisistä? Me teemme heistä Kristuksen opetuslapsia; me teemme kristittyjä sanan todellisessa merkityksessä; me rakennamme toisissa kristillisiä persoonallisuuksia. Niin meidän pitäisi tehdä, jos me rakennamme kalliille Perustukselle, jonka Jehova Jumala on laskenut taivaalliseen Siioniin, nimittäin Jeesukselle Kristukselle. Me haluamme tuottaa tosi kristittyjä; muutoin meidän rakennustyömme on turhaa.
18. Miten Jeesus vehnä- ja rikkaruohovertauksessaan kuvasi huolellisuuden tarpeen, ja miten me siis voisimme työskennellä rikkaruohojen istuttajan kanssa?
18 Vertauksessaan vehnästä ja rikkaruohoista (eli nisusta ja lusteesta) Jeesus osoitti, että olisi oleva paljon nimikristittyjä. Kasvun alkaessa aito ja jäljitelmä näyttäisivät ulkonaisesti aivan samanlaisilta, joten ne voitaisiin helposti sekoittaa toisiinsa. Niinpä kun maanviljelijän palvelijat halusivat kitkeä pois ne, mitkä näyttivät heistä rikkaruohoilta kasvun ollessa alussa, maatilan omistaja kielsi sen tästä syystä: ”Ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.” (Matt. 13:29, 30) Jeesus selitti, että ”hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan [paholaisen, Um] lapset”. (Matt. 13:38) Paavalin varoituksen mukaan meidän on siis katsottava, kuinka me rakennamme Perustukselle Jeesukselle Kristukselle. Jos rakennamme nimikristittyjä, kuvaannollisia rikkaruohoja, niin me työskentelemme rikkaruohojen istuttajan Saatanan kanssa.
19. Mitkä kysymykset heräävät sen suhteen, mitä me rakennamme, ja minkä aineksien valinnan me voimme tehdä lopputuloksen ratkaisemiseksi?
19 Kestävätkö senlaatuiset kristityt, joita me rakennamme, tulisen päivän? Vai katoaako kaikki työmme savuna ilmaan? Kaikki riippuu siitä, mitä me rakennamme kristittyihin, joita teemme. Meidän täytyy rakentaa tulenkestävistä, syttymättömistä aineksista, niin sanoaksemme. Me voimme rakennustyössämme käyttää aineksia, joita voidaan verrata kultaan, hopeaan, jalokiviin, puuhun, heiniin tai olkiin. Jos me rakennamme puuta, heiniä tai olkia vastaavista aineksista, niin voimme tietysti odottaa tulen tuhoavan rakennuksemme. Kulta, hopea ja jalokivet eivät syty palamaan. Niiden voidaan odottaa kestävän tulikokeessa.
20. Millä tavalla kristikunta on tehnyt nimikristittyjä yli 1 600 vuotta, ja minkä kysymyksen se herättää?
20 Kristikunta on väittänyt 1 600 vuotta Kristuksen olevan Perustuksensa ja tuottanut tuhansia miljoonia kristityiksi tunnustautuvia, ja nykyään heitä on yli 961 miljoonaa jäljellä. Aikaisempina vuosisatoina se on pakottanut heidät uskonnolliseen järjestöönsä miekan terällä. Se on kastanut heidät kirkkojärjestelmäänsä muutaman päivän vanhoina lapsina. Se on omaksunut pakanoiden uskonnollisen filosofian ja tavat, jotta näiden olisi ollut helpompi liittyä kirkkojärjestelmään. Se on sallinut uskonnollisen laumansa pysyä osana tästä poliittisesta, kaupallisesta, sosiaalisesta ja militaristisesta maailmasta ja on samalla suonut heille hyväksytyn aseman kirkkojärjestelmässä. Millaisia kristittyjä se on tuottanut?
21. Milloin vastaus tähän kysymykseen annetaan täysin, ja mitä kristikunnalle ja sen laumalle tapahtuu?
21 Ellei vastaus ole vielä käynyt ilmeiseksi kristikunnan yksityisistä kirkossakävijöistä, se käy pian ilmeiseksi lähestyvänä tulisena päivänä, mikä tulee juuri ennen maailman Harmagedonia. Silloin kristikunta kokonaisuudessaan paljastuu epäkristilliseksi. Silloin kristikunta paljastetaan todellisuudessa hallitsevaksi osaksi Suuresta Babylonista, väärän babylonilaisen uskonnon maailmanmahdista. Silloin käy ilmi, että se on rakentanut vain nimikristittyjä ja käyttänyt helposti syttyviä keinoja ja välineitä, kuten puuta, heiniä ja olkia. Hengellisen elonkorjuun huippukohta tulee, ja kuvaannolliset rikkaruohot erotellaan tyystin tosi kristityistä ja poltetaan, kirjaimellisesti tuhotaan, kuten on kuvattu vertauksessa vehnästä ja rikkaruohoista (nisusta ja lusteesta). (Matt. 13:36–42) Silloin koko Suuri Babylon, epäkristillinen kristikunta mukaan luettuna, tuhoutuu ikuisiksi ajoiksi. – Ilm. 18:1–19:3.
KULTA, HOPEA, JALOKIVET
22 Miten olemme rakentaneet kullasta, hopeasta ja jalokivistä, jos rakennamme syttymättömistä aineksista, ja miten Ps. 19 ilmaisee tämän?
22 Olemmeko siis rakentaneet Kristuksen opetuslapsia kuvaannollisesta kullasta, hopeasta ja jalokivistä? Kyllä olemme, jos olemme juurruttaneet näiden käännynnäisten mieleen Jumalan kirjoitetun sanan lait, käskyt ja periaatteet. Kyllä, jos olemme teroittaneet heidän mieleensä puhdasta, rauhaisaa ”ylhäältä tulevaa viisautta”. (Jaak. 3:17) Ps. 19:8–12:sta luemme: ”Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka.”
23. Mihin apostoli Pietari vertaa uskon ominaisuutta, jota ihmisessä täytyy rakentaa?
23 Lisäksi apostoli Pietari kirjoittaa uskon, vakaumuksen sekä Jumalaan ja Kristukseen luottamisen laadusta: ”Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” – 1. Piet. 1:6, 7.
24. Miten Jeesus osoitti Laodikean seurakunnalle, että on saatavissa hengellistä kultaa?
24 Kirkastettu Jeesus Kristus mainitsi Laodikean seurakunnalle kullan ja sanoi: ”Sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit.” – Ilm. 3:14–18.
25. Miten Sananlaskut puhuu kullasta, hopeasta ja kalleuksista, joita voidaan käyttää syttymättöminä aineksina?
25 Vanhan ajan viisas mies henkeytettiin kirjoittamaan viisauden, arvostelukyvyn, ymmärryksen ja ajattelukyvyn kestävästä kalleudesta: ”Jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen. Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito. Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus.” (Sananl. 2:4–7) ”Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa.” – Sananl. 3:13–15.
26. Mitä syttymättömistä aineksista rakentaminen siis merkitsee niiden opetuslasten ollessa kysymyksessä, joita teemme?
26 Varmistautuaksemme siitä, että rakennustyömme on kestävää ja että saamme sille Jumalan hyväksymyksen, meidän täytyy rakentaa aineksista, joita henkeytetty Raamattu vertaa kultaan, hopeaan, helmiin ja jalokiviin. Se merkitsee sitä, että meidän täytyy kasvattaa ja valmentaa ihmisiä, joista me pyrimme tekemään Kristuksen opetuslapsia, meidän täytyy opettaa heille taivaallisen viisauden jumalisia ominaisuuksia, hengellistä havaintokykyä, nuhteettomuuden arvostusta, antaumusta Raamatun periaatteille, kunnioitusta Jehova Jumalan lakeja, käskyjä, määräyksiä, muistutuksia ja oikeudenpäätöksiä kohtaan, uskoa hänen kirjoitettuun Sanaansa. Jumalan kansan teokraattisesta järjestöstä kiinni pitämistä, rakkautta Jumalan ”lampaisiin”, jotka ovat Hyvän Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, huollossa, murtumatonta kiintymystä Jumalan messiaaniseen valtakuntaan ja pelotonta halukkuutta todistaa siitä. Me olemme ”Jumalan työtovereita”, ja siksi meidän täytyy rakentaa Kristuksen opetuslapsissa uutta Jeesuksen Kristuksen kaltaista persoonallisuutta. Ef. 4:20–24 (Um) sanoo:
27. Mitä Ef. 4:20–24 sanoo tästä ”uudesta persoonallisuudesta”?
27 ”Mutta te ette oppineet tuntemaan Kristusta sellaisena, edellyttäen todella, että te kuulitte häntä ja että teitä opetettiin hänen välityksellään, niin kuin totuus on Jeesuksessa, että teidän tulee panna pois vanha persoonallisuus, mikä mukautuu entiseen käyttäytymistapaanne ja turmeltuu petollisten halujensa mukaan; mutta että teidän tulee uudistua mieleenne vaikuttavassa voimassa ja pukea päällenne uusi persoonallisuus, mikä luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa.”
28. Mitä meidän täytyy tehdä vanhalle persoonallisuudelle, ja minkä toimenpiteen täytyy seurata tätä?
28 Samanlaiset ohjeet annetaan Kol. 3:9–12, 14:ssä (Um): ”Älkää valehdelko toisillenne. Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka loi sen, missä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, muukalaista, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki ja kaikissa. Pukeutukaa siis Jumalan valitsemina, pyhinä ja rakastettuina sääliväisyyden hellään kiintymykseen, ystävällisyyteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen. Mutta kaikkien näiden lisäksi pukeutukaa rakkauteen, sillä se on ykseyden täydellinen side.”
29. Mikä ominaisuus tällaisilla aineksilla osoittautuu olevan tulikokeen päivänä, ja minkälaatuisia opetuslapsia me koetamme rakentaa Matt. 28:19, 20:tä noudattaen?
29 Tällaiset rakennusainekset, jotka on liitetty kristilliseen persoonallisuuteen, ovat syttymättömiä aineksia. Ne osoittautuvat tulenkestäviksi, tulkoonpa ihmisen kristillisyyden aitouden tutkimus ja koetus minä päivänä tahansa. Tällainen kristitty läpäisee minkä tahansa tulisen ajan yhä kristittynä, kun taas pelkkä kristityksi tunnustautuva muuttuu tuhkaksi ja osoittautuu jäljittelijäksi, teeskentelijäksi. Jeesuksen käskyä totellen me yritämme tuottaa tällaisia kristittyjä, Kristuksen opetuslapsia: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä asiainjärjestelmän loppuun saakka.” – Matt. 28:19, 20, Um.
30. a) Kun lähestymme Suuren Babylonin hävityspäivää, niin mitkä kysymykset heräävät rakennustyömme suhteen? b) Mitä emme halua silloin kärsiä, vaan mitä haluamme saada?
30 Minkälaatuista työtä meidän rakennustyömme on? Minkälaatuiseksi se osoittautuu nyt, kun vääryyksien paljastuminen, modernistinen ajattelu, kansalliskiihkon järjettömyys ja Jumalan lakien syrjäyttäminen panevat jokaisen kristillisyyden aitouden ja kestävyyden koetukselle? Minkälaatuiseksi meidän rakennustyömme osoittautuu sinä lähestyvänä päivänä, jona Jehova Jumala tuhoaa Suuren Babylonin ja sen mukana jokaisen nimikristityn? Me emme halua tulen kuluttavan kaikkea kristillisen rakennustyömme tuotetta. Me haluamme mieluummin saada palkinnon pysyvistä, tulenkestävistä, syttymättömistä aineksista valmistetusta oikealaatuisesta työstä. 1. Kor. 3:14, 15 (Um) sanoo: ”Jos jonkun työ, jonka hän sille on rakentanut, jää jäljelle, niin hän saa palkan; jos jonkun työ palaa, niin hän kärsii menetyksen, mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin, jos niin käy, ikään kuin tulen läpi.”
”PELASTUU . . . IKÄÄN KUIN TULEN LÄPI”
31. Miksi Paavali kirjoitti rakentajana kaksi kirjettään Korinton seurakunnalle, ja minkä palkan hän halusi saada 1. Tessalonikalaiskirjeensä mukaan?
31 Apostoli Paavali ei halunnut kärsiä tulen aiheuttamaa menetystä. Sen tähden hän kirjoitti Korinton seurakuntaa ajatellen kaksi kirjettään korinttolaisille. Hän sanoi heille, että hän halusi asettaa heidät ”Kristuksen eteen puhtaana neitsyenä”. (2. Kor. 11:2) Sen tähden Paavali kirjoitti Tessalonikan vainotuille kristityille ja sanoi: ”Teistä tuli meidän seuraajiamme ja Herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla Pyhässä Hengessä, niin että te olette tulleet esikuviksi kaikille uskoville Makedoniassa ja Akaiassa. Sillä kuka on meidän toivomme tai ilomme tai meidän kerskauksemme kruunu? Ettekö myös te, meidän Herramme Jeesuksen edessä hänen tulemuksessaan? Sillä te olette meidän kunniamme ja meidän ilomme.” (1. Tess. 1:6, 7; 2:19, 20) Mikä palkinto Paavalille esittää heidät työnsä tuloksena!
32, 33. a) Pelastuuko sellainen rakentaja itse, joka kärsii menetyksen tulessa? b) Mitä hänen veljiensä, ”Jumalan työtoverien”, on tehtävä hänen tempaamisekseen pois tulesta?
32 Jos rakentaja on rakentanut Kristukselle Perustuksena tulenaroista aineksista, niin läpäiseekö hän itse tulen ja pelastuuko hän? Mahdollisesti ei! Hän itse voi tuhoutua tulessa! Jos hän kuitenkin pelastuu iankaikkiseen elämään, niin se tapahtuu siksi, että hän itse on läpäissyt tulen, joka tuhosi hänen oman rakennustyönsä, mitä hän on tehnyt toisissa ihmisissä. Saadakseen itse pelastuksen osoittauduttuaan huonoksi rakentajaksi hänen täytyy liittää itseensä rakennusaineksia, kristillisiä ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä viimein tulenkestävän. Hänen kristittyjen veljiensä täytyy temmata hänet tuhoavasta tulesta puuttumalla asiaan rakkaudellisesti ja ajoissa.
33 Eräs nykyaikainen englanninkielinen raamatunkäännös (Mo) esittää 1. Kor. 3:15:n seuraavasti: ”Jos ihmisen työ palaa, hän on joutunut häviölle – ja vaikka hän itse pelastuukin, hänet temmataan suoraan liekeistä.” Jos hän haluaa pysyä yhdellä tosi Perustuksella, Jeesuksella Kristuksella, hänen veljiensä on ”Jumalan työtovereina” rakennettava häntä uudelleen, rakennettava häneen syttymättömiä, tulenkestäviä kristillisiä ominaisuuksia. Siksi Juud. 22, 23 sanoo:
34. Miten Juud. 22, 23 puhuu samankaltaisesta pelastustoiminnasta?
34 ”Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.”
35. a) Mihin menettelyyn turvaaminen pelastuksen saamiseksi on liian vaarallista? b) Voiko kukaan välttyä joutumasta tulikokeeseen, ja miten kristillisyyttä todella rakastavat haluavat läpäistä tulen?
35 Kukaan meistä kristityiksi tunnustautuvista ei voi välttyä joutumasta ratkaisevan koetuksen tuleen. Jokainen tosi kristillisyyttä rakastava haluaa läpäistä tämän tulen koetelluin kristillisin ominaisuuksin Jumalan, suuren Rakentajan, kunniaksi, jonka työtovereita me olemme. On liian vaarallista luottaa huolettomasti siihen, että iankaikkisesta tuhosta lopulta kuitenkin jotenkuten pelastuu, vaikka menettäisikin toimintansa tuloksen. Kuka Jumalan palveluksessa todella elämää rakastava haluaa pelastua tuholta siten, että hänet temmattaisiin tulesta? Jumalan vilpittömät, viisaat työtoverit eivät halua osoittautua huonoiksi rakentajiksi ja kärsiä tulen aiheuttamaa vahinkoa. He arvostavat sitä iloista palkintoa, mikä Jumalalla on varattuna kaikille uskollisille työtovereilleen. Sitä he haluavat ja sen hyväksi he työskentelevät!
36. Mitä rakennustyötä meidän tulee arvostaa henkilökohtaista hyötyä silmällä pitäen, ja mihin toimenpiteisiin meidän tulee ryhtyä sen suhteen, millä tavalla ja millaisin tuloksin?
36 Arvostakaamme siis kaikkea sitä kristillistä rakennustyötä, mitä Jumalan rakentava teokraattinen järjestö suorittaa meissä jokaisessa. Tehkäämme samaan aikaan Jumalan hyväksymää työtä yhteistoiminnassa hänen järjestönsä kanssa jatkamalla rakentamista yhdelle oikealle perustukselle, Jeesukselle Kristukselle, ja rakentamalla syttymättömistä, tulenkestävistä aineksista, hengellisestä kullasta, hopeasta ja jalokivistä. Se johtaa meidät itsemme iankaikkiseen elämään ja myös toiset, joita me rakennamme.