LAMPPUPIHDIT

Kultainen työkalu, jota käytettiin Israelin tabernaakkelissa ja temppelissä lampunjalan haaroissa olevien lamppujen yhteydessä (2Mo 25:37, 38; 37:23; 4Mo 4:9; 1Ku 7:48, 49; 2Ai 4:19–21). Hepreassa lamppupihdeistä käytetään duaalia mel·qa·ḥaʹjim. Se tulee juuresta, joka merkitsee ’ottaa’. Duaalimuoto viittaa mahdollisesti kaksiosaiseen välineeseen. Niinpä Jesajan 6:6:ssa mel·qa·ḥaʹjim tarkoittaa ”pihtejä”, joilla yksi serafeista otti alttarilta hehkuvan hiilen.

Temppelissä käytettyjen ”lamppupihtien” ja ”sammuttimien” välillä tehtiin ero (1Ku 7:49, 50; 2Ai 4:21, 22). Vaikka Raamatussa ei kuvaillakaan näitä välineitä sen tarkemmin, lamppupihdeillä on ehkä pidelty palaneita lampunsydämiä, kun taas sammuttimet ovat voineet olla saksimaisia välineitä, joilla sydämien palaneet osat leikattiin irti. Tabernaakkelissa nämä poistetut osat siirrettiin lamppupihdeillä tuliastioihin, joissa niitä ilmeisesti säilytettiin siihen asti kun ne heitettiin pois (2Mo 37:23).