Tarkkailemme maailmaa
Maanjäristyksiä mahdoton ennustaa
Tiedemiehet ajattelivat monia vuosia, että maanjäristykset pitäisi voida ennustaa. He tarkkailivat pohjaveden korkeuden muutoksia, maankuoren hiuksenhienoja liikkeitä, kaivoista vapautuvan radonkaasun määrää ja muita enteitä. ”Monet maan johtavista seismologeista ovat nykyään sitä mieltä, että maanjäristykset ovat luonnostaan mahdottomia ennustaa”, todetaan The New York Times -lehden eräässä artikkelissa. ”He sanovat, että keinojen etsintä ihmisten varoittamiseksi päiviä, tunteja tai minuutteja ennen maanjäristystä näyttää olevan hyödytöntä. – – Vaikka viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jotkin järistykset antavat itsestään etukäteen merkkejä, jotka liittyvät maankuoren siirroksiin, nuo merkit ovat kuitenkin niin pieniä, heikkoja ja näkymättömissä, että niiden havaitseminen voi olla käytännössä mahdotonta.” Jotkut vaativat nyt hallitusta ottamaan pois maanjäristystutkimukseen myönnetyt varat ja käyttämään ne maanjäristyksestä aiheutuvien onnettomuuksien vähentämiseen. Tiedemiehet ovat kuitenkin yksimielisiä tarpeesta saada lisää tietoa siitä, miten maa liikkuu ja miten rakennukset käyttäytyvät maanjäristyksissä.
Miten selviytyä hengissä kylmään veteen putoamisesta
Tiedemiehet, jotka tutkivat sitä, miksi jäiseen veteen putoavat ihmiset kuolevat hyvin nopeasti, ovat todenneet, että ruumiin luonnollinen reaktio kylmän aiheuttamaan sokkiin, on hyperventilaatio eli voimistunut hengitys. ”Äkillinen sisäänhengitys saa aikaan sen, että ihminen vetää vettä henkeensä – ja hukkuu”, todetaan New Scientist -lehdessä. Hyperventilaatiota ei voi estää. Eloon jääminen vaatii siis sitä, että pitää pään veden pinnalla, kunnes hengenhaukkomisreaktio laantuu, mikä tapahtuu yleensä parissa kolmessa minuutissa.
Urheilu ja pitkäikäisyys
Saksalaiset käyttävät vuodessa urheiluun Suomen rahana yli 100 miljardia markkaa eli runsaat 1200 markkaa henkeä kohti. Nassauische Neue Presse -lehdessä kerrotaan, että tämä raha käytetään ”vaatteisiin, varusteisiin, valmennukseen, urheilukenttien vuokriin ja kerhomaksuihin”. Yli kolme miljoonaa ihmistä käy harjoittelemassa kuntosaleissa, ja miljoonat muut hölkkäävät. Elävätkö innokkaat urheilun harrastajat kenties pitempään tai laadukkaampaa elämää kuin kotona pysyttelevät? Eivät välttämättä. Kirjassa Physiologie des Menschen (Ihmisen fysiologia) todetaan: ”Sellainen yleistys, että urheilu on paras lääke, ei suinkaan pidä paikkaansa.” Miksi? Koska joka vuosi yli 1,5 miljoonaa saksalaista käy lääkärissä sellaisten urheiluvammojen vuoksi, joita he ovat saaneet virkistäytyessään viikonloppuina tai lomilla. Kirjassa todetaan, että liikunta ja urheilu ovat hyväksi terveydelle vain ”siinä tapauksessa, että hyvinvoinnin lisääntymistä eivät heikennä onnettomuudet tai krooniset urheiluvammat”.
Ei velvollisuutta kertoa totuutta
Viimeaikaiset Yhdysvalloissa käydyt oikeudenkäynnit ovat herättäneet kautta maailman julkista huomiota ja tyrmistyttäneet katsojia. ”Vaikka syyttäjillä on velvollisuus esittää totuus, puolustusasianajajat toimivat erilaisten päämäärien hyväksi”, sanoo The New York Times -lehti. ”Puolustusasianajajan tehtävä on saada aikaan se, että asiakas vapautetaan syytteestä, valamiehistö saatetaan kykenemättömäksi tekemään päätöstä (kylvämällä järkeenkäyviä epäilyjä jopa vain yhden ainoan valamiehen mieleen) tai asiakkaalle langetetaan tuomio vain vähäpätöisimmistä syytteistä.” ”Heillä ei ole velvollisuutta vakuuttaa, että syyttömäksi julistaminen on oikea päätös”, sanoo Stephen Gillers, joka toimii juridisen etiikan opettajana New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. ”Sanomme valamiehille, että oikeudenkäynti on totuuden etsintää, emmekä koskaan sano heille, että puolustusasianajajat ovat velvollisia harhauttamaan heitä.” Kun ”asianajajat kohtaavat tosiasioita, jotka paljastavat asiakkaan selvästi syylliseksi, heidän täytyy usein keksiä tarinoita valamiehistön harkittavaksi, jotta se sivuuttaisi nuo tosiasiat ja äänestäisi syytteestä vapauttamisen puolesta”, toteaa Times. Mitä tapahtuu, kun asianajajat tietävät asiakkaansa olevan syyllinen, mutta tämä vaatii silti tapauksensa viemistä valamiehistön eteen? ”Silloin asianajajat menevät oikeuteen kuin Uriah Heep, täynnä valenöyryyttä, ja julistavat uskovansa syvästi asiakkaansa kertomuksen rehellisyyteen, vaikka he tietävät sen olevan sataprosenttisesti valetta”, sanoo Gillers.
Uudet arvot
Venäläisnuorten samoin kuin koko venäläisen yhteiskunnan arvomaailma on kriisissä. Eräs tuore tutkimus, joka tehtiin Pietarissa, paljasti, että nuoret pitävät tärkeinä ”arvoja, jotka ovat yhteisiä ihmissuvulle – nimittäin terveyttä, elämää, perhettä ja rakkautta sekä henkilökohtaisia arvoja, kuten menestystä, uraa, tuen saamista ja aineellista turvallisuutta”, kertoo venäläinen sanomalehti Sankt-Peterburgskije Vedomosti. Muut merkittävät arvot keskittyvät muun muassa vanhempiin, rahaan, hyvinvointiin, onnellisuuteen, ystävyyssuhteisiin ja tietoon. On kiinnostavaa, että viimeisillä sijoilla nuorten mielessä olivat hyvä maine ja henkilökohtaisesta vapaudesta nauttiminen. Mikä oli viimeisellä sijalla? Rehellisyys. Artikkelissa tultiin siihen tulokseen, että ”jos kaikkialla tähän kasvavaan sukupolveen kuuluvien ympärillä valehdellaan, niin [rehellisyys] on heidän mielessään arvotonta”.
Hedelmätön vuosikymmen
Englannin kirkot julistivat tämän vuosikymmenen ”Evankeliumin vuosikymmeneksi”. Mitä on saatu aikaan nyt, kun tämä vuosikymmen on puolessavälissä? Church Times -lehden edustaja Michael Green sanoo: ”Olemme tuskin päässeet alkuun evankeliumin sovittamisessa vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tavalliset ihmiset herättävät. En näe merkkiäkään kirkoista, jotka ulottaisivat toimintansa pois seiniensä sisältä ja lähtisivät levittämään hyvää uutista yhdyskuntaan. – – Meillä on ollut tuskin mitään vaikutusta sellaisiin nykynuoriin, jotka eivät käy kirkossa, ja he muodostavat 86 prosenttia maan kaikista nuorista.” Mistä tämä heikko menestys johtuu? ”Uskottelemme itsellemme, että se toteutuu elämäntapamme välityksellä meidän tarvitsematta puhua sanaakaan. Pelkäämme pahoittaa kenenkään mieltä”, toteaa Green.
Röyhkeitä ryöstöjä
Kanadassa rosvot ryöstivät vuonna 1994 joka seitsemännen pankin, mikä merkitsee enemmän ryöstöjä yhtä haarakonttoria kohti kuin missään muussa maassa. Italiassa, missä ryöstettiin joka kolmastoista pankin haarakonttori, rosvot näyttivät kuitenkin olleen röyhkeämpiä kuin muualla. Harvat italialaiset pankkirosvot vaivautuivat naamioitumaan tai edes käyttämään aseita. Jotkut vain uhkailivat pankkivirkailijoita sanallisesti, ja heille annettiin kassassa olevat rahat. Muutama ryöstäjä turvautui jopa hypnotismiin, kertoo The Economist -lehti. Italialaiset pankkirosvot ovat myös hyvin peräänantamattomia: 165 pankin haarakonttoria ryöstettiin kahdesti, 27 kolme kertaa ja 9 neljä kertaa tuon vuoden aikana. Ryöstösaaliin keskiarvo vuonna 1994 oli 61 miljoonaa liiraa (noin 167000 markkaa), joka on alhaisin määrä sitten vuoden 1987.
Krokotiiliuutisia
Äskettäin löydetyt muinaisen krokotiilin fossiloituneet leuat ”edustanevat ensimmäistä tunnettua kasvissyöjäjäsentä”, joka on kuulunut krokotiilien heimoon, kerrotaan Nature-lehdessä. Nykypäivän ihmisten kovasti pelkäämällä nykyisellä krokotiililla on pitkät, terävät hampaat, kun taas tällä muinaisella esi-isällä oli tasaiset hampaat, joiden sanotaan soveltuvan paremmin ruohon pureskeluun. Lisäksi on merkkejä siitä, että tämä luontokappale – jonka kiinalaiset ja kanadalaiset tutkijat löysivät Hubein provinssissa Kiinassa sijaitsevalta kukkulalta läheltä Jangtsejoen eteläpuolista törmää – oli maaeläin, ei sekä maalla että vedessä elävä eläin. Mitä voidaan sanoa sen koosta? Se oli pituudeltaan noin metrin.
Kasvava stressi
Äskettäin Rio de Janeirossa Brasiliassa tehty tutkimus osoitti, että yli 35 prosenttia lääkärinhoitoon hakeutuneista ihmisistä kärsi erilaisista mielenhäiriöistä, kertoo Veja-lehti. Lehti kysyi Maailman terveysjärjestön (WHO:n) mielenterveyshuollon johtajalta tri Jorge Alberto Costa e Silvalta: ”Miten nämä luvut ovat selitettävissä? Onko maailma muuttunut pahemmaksi, vai onko ihmisistä tullut psyykkisesti heikompia?” Hän vastasi: ”Elämme erittäin nopeiden muutosten aikaa, mikä aiheuttaa lopulta niin suurta levottomuutta ja stressiä, ettei sellaista ole koettu koskaan ihmishistoriassa.” Hän sanoo, että yksi yleinen stressin aiheuttaja on Rio de Janeiron laajalle levinnyt väkivalta. Se johtaa usein posttraumaattiseen stressiin, joka, kuten hän selittää, ”puhkeaa ihmisille, kun he ovat tavalla tai toisella olleet hengenvaarassa. Päiväsaikaan kaikki asiat synnyttävät heissä turvattomuutta. Yöllä he näkevät painajaisia, joissa he elävät henkeään uhanneen tapahtuman uudelleen.”
Terveyteen liittyvä epätasapaino
Terveyteen liittyvä epätasapaino rikkaiden ja köyhien maiden välillä pahenee. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että sellaisten ihmisten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä, jotka asuvat ja ovat syntyneet kehittyneissä maissa, on 76 vuotta – kun taas kehitysmaiden asukkailla se on 54 vuotta. Vuonna 1950 lapsikuolleisuus oli köyhissä maissa kolme kertaa suurempi kuin rikkaissa maissa; nyt se on 15 kertaa suurempi. 1980-luvun loppupuolella niiden äitien määrä, jotka kuolivat synnytyksen yhteydessä ilmenneisiin komplikaatioihin, oli köyhissä maissa sata kertaa suurempi kuin rikkaissa maissa. Tärkeä syy tähän ongelmaan on se, että alle puolella köyhien maiden asukkaista on mahdollista saada puhdasta vettä ja terveydenhoitoa, selittää WHO. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ”vähiten kehittyneiden maiden” määrä kasvoi 27:stä 48:aan vuosina 1975–95. Koko maailmassa on 1,3 miljardia köyhää ihmistä, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti.