Kannattaako ottaa velkaa?
”ÄLÄ koskaan käytä rahojasi ennen kuin sinulla on ne.” Kuulostaako tämä Yhdysvaltain entisen presidentin Thomas Jeffersonin neuvo vanhanaikaiselta, kun velanotto nykyään on monille osa jokapäiväistä elämää?
Monissa maissa palkat jäävät jatkuvasti jälkeen hinnoista ja inflaatio syö säästöjä. Taloudellinen ilmapiiri vaikuttaa sekin ihmisten arvomaailmaan. Rehellisyys on silti tärkeää. Kun esimerkiksi verovilppi ja velkojen maksamatta jättäminen on hyvin yleistä, on hyvän omantunnon säilyttäminen todellinen haaste. Ei siis ihme, että talousasiat ovat usein päivän puheenaiheena ja että samalla kun ihmiset etsivät keinoja selviytyäkseen rahaongelmistaan, sanoma- ja aikakauslehdet sekä televisio antavat runsaasti ehdotuksia sen suhteen, miten rahaa voi säästää tai ansaita. Samanaikaisesti sinullakin on aiheellisesti huoli siitä, miten pystyisit elättämään itsesi ja perheesi (1. Timoteukselle 5:8).
Koska vain suhteellisen harvoilla ihmisillä talous on vakaalla pohjalla, mitä voit tehdä suojellaksesi perhettäsi vastoinkäymisiltä? Ensiksikin on hyvä pitää mielessään eräs tärkeä asia.
Älä ota liikaa velkaa
Miksi jotkut ottavat velkaa? Lainaamisen tarve ei aina johdu jostakin tukalasta tilanteesta, esimerkiksi sairaudesta. Halu omistaa jotakin aineellista voi olla hyvin voimakas. Toisaalta velanoton syy ei ehkä itsessään ole väärä. On näet ehkä parempi maksaa asuntolainaa kuin vuokraa, tai auton ostaminen voi olla välttämätöntä. Perheenhuoltaja haluaa, että hänen perheensä on tyytyväinen. Hän haluaa onnistua aviomiehenä ja isänä. Hän saattaa ajatella, että hänen perheellään on oikeus nauttia monista sellaisista tavaroista, joita muillakin jo on.
Voi tunnetusti olla houkuttelevaa ostaa lainarahalla jotakin sellaista, mistä kovasti pitää mutta mikä kuitenkaan ei kuulu elämän välttämättömyyksiin. Eikö se, että voi hankkia yhtä ja toista, tunnukin mukavalta? Kukapa ei pitäisi kauniista puvusta, uusista kengistä tai vaikkapa esimerkiksi uudesta autosta? Ja tuskin kellään olisi mitään kauniimpaa kotiakaan vastaan. Tulee kuitenkin olla varuillaan. Kauppamiehillä on suostuttelutaitoa, ja se, että ihmisille myydään paljon sellaista, mitä he eivät tarvitse ja mihin heillä ei ole varaa, on kauppiaille hyvää liiketoimintaa.
Tulee muistaa sekin, että velanlyhennysten hoitaminen ajallaan voi kiristää perheenjäsenten välisiä suhteita. Seurauksena voi olla tyytymättömyyttä ja katkeruutta. Näytelmäkirjailija Henrik Ibsen oli oikeassa kirjoittaessaan: ”Lainalle ja velalle rakennettuun kotiin tulee jotakin epävapaata, vieläpä rumaakin.” Maineesi voi tahriintua, jollet hoida maksujasi ajallaan. Monet huomaavat, että velkaostokset eivät tuotakaan heille sitä iloa, jota he olivat odottaneet, sillä on paljon helpompaa käyttää lainarahaa kuin maksaa sitä takaisin korkoineen.
On yleistä, että valtiot lainaavat aina vain enemmän rahaa ja lisäävät siten korkomenojaan. Vaikka tämä voi olla normaalia, niin miksi pitäisi jäljitellä pahasti velkaantuneita valtioita? Sen sijaan että liian suuri velka vaurastuttaisi kansaa, se voi lisätä köyhyyttä ja epävarmuutta. Tanskalaisen sananparren sanoin ilmaistuna ”on vaikea maksaa leivästä, joka on jo syöty”.
Velkataakan aiheuttamaa painetta vähentää onneksi suuresti se, että opit käyttämään rahaa viisaasti. Varaa siksi aikaa suunnitellaksesi ostoksesi huolellisesti, jottei syntyisi painetta velaksi ostamiseen. Niissäkin maissa, missä inflaatio laukkaa, on mahdollista säästää ostamalla alennusmyynneistä ja ostamalla vain välttämättömyyksiä. Se edellyttää sitä, ettei elä yli varojensa ja että on halukas odottamaan tai olemaan ilman jotakin sellaista, mitä haluaisi saada.
Kysy itseltäsi: Aiheutanko velanotolla vaikeuksia perheelleni? Miten käy maineeni, jollen maksa lainaa takaisin? Luottamuksen palautumiseen voi kulua pitkä aika. Tällaisiin asioihin on saatavissa käytännöllisiä, järkeviä neuvoja. Mikset ottaisi selvää siitä, voiko Raamattu auttaa sinua ja perhettäsi suhtautumaan tasapainoisesti velan ottamiseen?
Voiko Raamattu olla avuksi?
Tärkeintä on se, että Raamatun avulla voimme kaikki kehittää ehdotonta luottamusta Jehovaan. Me varmasti tarvitsemme apua näinä ”aikoina, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Meitä kehotetaan: ”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’ Voimme siten olla rohkealla mielellä ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?’” (Heprealaisille 13:5, 6.) On siis välttämätöntä kehittää vahva usko siihen, että Jumala on Huolenpitäjämme.
Vaikka Raamattu ei sanokaan jokaiselle sitä, miten hänen pitäisi hankkia toimeentulonsa, se tarjoaa järkeviä suuntaviivoja. Jeesus Kristus kehotti kuulijoitaan huolehtimaan ensin hengellisyydestään: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.) Meitä neuvotaan myös ottamaan itsellemme tavoitteita: ”[Asettakaa] tavoitteeksenne, että vietätte hiljaista elämää ja pidätte huolta omista asioistanne ja teette työtä käsillänne, niin kuin teitä käskimme, jotta vaeltaisitte säädyllisesti ulkopuolella olevia kohtaan ettekä olisi minkään tarpeessa.” (1. Tessalonikalaisille 4:11, 12.) Jos haluaa viettää hiljaista ja jossakin määrin levollista elämää, niin eikö se edellytä sitä, ettei saa elää yli varojensa?
Jumalan sana voi auttaa meitä korjaamaan ajattelutapaamme. Sananlaskujen kirjoittaja osoitti, millainen on tasapainoinen suhtautumistapa, kun hän pyysi Jumalalta: ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” (Sananlaskut 30:8, 9.) Jos sinun siis on pakko ainakin jonkin aikaa tulla toimeen hieman vähemmällä, älä ole häpeissäsi sen johdosta. Älä milloinkaan anna onnellisuutesi tulla riippuvaiseksi aineellisesta, kuten on asianlaita monilla, jotka vertailevat itseään toisiin tai ovat kohtuuttomasti huolissaan aineellisesta omaisuudesta (Matteus 6:31–33).
Tämän lisäksi Raamattu voi auttaa sinua kehittämään hyviä tapoja. Opettele olemaan säästäväinen olematta silti saita ja saamaan tyydytystä siitä, mihin sinulla on varaa. Jos olet nuori, älä odota saavasi heti sitä, minkä aikuiset ovat hankkineet vuosien työllä. Älä anna materialismin orjuuttaa itseäsi. Onkin paikallaan, että Raamattu ei varoita meitä rahasta, vaan ”rakkaudesta rahaan”, kun se sanoo: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.) On siis erittäin tärkeää, että osaat erottaa toisistaan sen mitä todella tarvitset ja sen mitä ainoastaan haluat.
Oletko silti sitä mieltä, että tulosi ovat liian pienet? Ei varmastikaan ole helppoa sietää puutetta, ilman että alkaisi tuntea turhautuneisuutta. Ole kuitenkin halukas tulemaan toimeen ilman joitakin sellaisia asioita, jotka eivät ole välttämättömyyksiä, sen sijaan että tekisit niiden takia velkaa, mikä voi osoittautua sinulle raskaaksi taakaksi ja jopa aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Tee huolellisia suunnitelmia ja ole säästäväinen. Voit saada käytännöllisiä ehdotuksia joltakulta kokeneelta ystävältäsi keskustelemalla asiasta hänen kanssaan. Voisitko lisätä tulojasi opettelemalla uuden ammatin? Muista: Raamatun periaatteiden noudattaminen, hengellisten asioiden paneminen ensimmäiseksi ja täyden luottamuksen paneminen Jehovaan ovat välttämättömiä – kaikenlaisissa olosuhteissa (Filippiläisille 4:11–13).
Velan tekeminen ei siis ehkä kannata. On sanottu: ”Velkainen mies on jäänyt kiinni verkkoon.” Velkataakka voi vahingoittaa perhe-elämää, terveyttä ja hengellismielisyyttä. Velka voi tehdä velallisen entistä köyhemmäksi. Sananlaskut 22:7 sanoo: ”Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.” Älä siis tee tarpeettomasti velkaa. Voimme kuitenkin hyötyä periaatteesta, joka liittyy siihen, mitä apostoli Paavali suositteli kristityille: ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne, sillä se, joka rakastaa lähimmäistään, on täyttänyt lain.” (Roomalaisille 13:8.)
Olipa taloudellinen tilanne maassasi millainen tahansa, odota luottavaisesti Jumalan uutta maailmaa. Pian ihmiskunta ei tule enää olemaan jakautuneena lainanantajiin ja lainanottajiin. Jumalan valtakunnan hallitessa ei ole enää köyhiä ihmisiä. Se, mitä Jehova on luvannut, tulee toteutumaan: ”Hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole. Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.” (Psalmit 72:12, 13.) Maapallon asukkaitten elämä ei ole silloin taistelua olemassaolosta, vaan he ”iloitsevat suuresta rauhasta” (Psalmit 37:11).
[Kuva s. 12]
Thomas Jefferson
[Lähdemerkintä]
Gilbert Stuartin maalaus. Courtesy Bowdoin College Museum of Art/Dictionary of American Portraits/Dover
[Kuva s. 13]
Suuret velat voivat koetella avioliiton kestävyyttä