Bangkok – sekoitus menneisyyttä ja nykyisyyttä

THAIT kutsuvat sitä nimellä Krung Thep eli ”Enkelten kaupunki”. Menneen ajan länsimaiset vierailijat kutsuivat sitä ”Idän Venetsiaksi”. Meille muille se on Bangkok, Thaimaan, muinaisen Siamin valtakunnan, pääkaupunki.

Kun eurooppalaiset ensi kerran saapuivat Thaimaahan 1500-luvulla, Bangkok oli vain pieni kalastajakylä, jossa asui kiinalaisia kauppiaita ja käsityöläisiä. Nykyään tässä yli viiden miljoonan asukkaan kiireisessä metropolissa käy vuosittain kaksi miljoonaa turistia, joiden mielestä menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat täällä kiehtovalla tavalla toisiinsa.

Vastakohtien kaupunki

Vuonna 1782 nykyisen Chakkri-dynastian ensimmäinen hallitsija kuningas Rama I muutti Siamin pääkaupungin Thon Burista Chao Phraya -joen toiselle puolelle Bangkokiin. Tänne joen itärannalle, sen mutkan kohdalle, hän rakensi kuninkaallisen asuntonsa, nykyisen Suuren Palatsin rakennukset. Koska joki sivuaa kaupunkia kolmelta suunnalta, kaupungin halki rakennettiin ristiin rastiin kanavia eli khlongeja, jotka toimivat kulkuväylinä, vedensaantipaikkoina sekä kylpy- ja toripaikkoina. Nimi ”Idän Venetsia” oli todella sopiva.

Nykyään vierailijat eivät kuitenkaan enää löydä idyllisiä maisemia välkkyvine, rauhallisine kanavineen. Mennyttä ovat myös useimmat veteen paalujen päälle rakennetut talot sekä bambulautat. Vierailija näkee pikemminkin betonia ja neonvaloja täynnä olevan kuhisevan suurkaupungin loputtomine liikenneruuhkineen, joissa pelkästään kadun ylittäminen voi olla tuskastuttava kokemus. Suurin osa kanavista on täytetty ja muutettu kaupungin tieverkostoksi. Lisäksi kanavien varrella olleiden asuintalojen tilalle on pystytetty kaksi-, kolmi- tai nelikerroksisia myymälärakennuksia.

Bangkok on monessa suhteessa omaksunut täysin länsimaisen tyylin korkeine toimistorakennuksineen ja ilmastoituine ostoskeskuksineen. Mutta aivan ultramodernien talojen vieressä voi nähdä perinteisiä rakennuksia: buddhalaisia temppeleitä, pyhäkköjä ja hengille tarkoitettuja pikkutaloja. Buddhalaisessa luostarissa munkit mietiskelevät ja laulavat yksitoikkoisella äänellä ihmisten tullessa etsimään sieltä rauhaa ja hiljaisuutta. Sen ulkopuolella taas loputtomat autojonot, meluisat samlorit (avonaiset, kolmipyöräiset taksit), moottoripyörät sekä pakokaasua syytävät bussit ja kuorma-autot tukkivat tiet, joista jotkin olivat vielä sata vuotta sitten pelkkiä elefanttipolkuja.

Kaupungin omakotitaloalueilla ihmiset asuvat ilmastoiduissa, länsimaisissa huoneistoissa. Mutta kaupungin laitamilla ja köyhemmillä alueilla asuu usein monia sukupolvia käsittäviä perheitä pienissä puutaloissa, joissa on vain vähän huonekaluja, vaikka niiden katolla onkin yleensä televisioantenni.

Uskonnollinen elämä

Thaimaalaisista 95 prosenttia on buddhalaisia, joten vierailijat varmaan huomaavatkin ensimmäiseksi valtavan määrän kimaltelevia temppeleitä ja luostareita, joissa on monikerroksiset terävät harjakatot ja runsaasti koristellut päädyt. Maan 30000:sta buddhalaisesta temppelistä noin 400 sijaitsee Bangkokissa. Niistä kuuluisin on Smaragdibuddhan temppeli. Se on kuninkaallinen kappeli, ja sen suojissa sijaitsee Thaimaan arvossa pidetyin esine: vihreästä kristallikivestä veistetty 61 senttimetriä korkea Buddhan patsas. Sitä pidetään niin pyhänä, että kuningas itse vaihtaa sen viitan, joita on yhteensä kolme, aina sadekauden, viileän kauden ja kuuman kauden alussa.

Yhdessä kaupungin vilkkaimmista risteyksistä sijaitsee Bangkokin suosituin pyhäkkö, jossa on nelipäisen hindulaisen jumalan, Brahman, kultainen patsas. Täällä hindulaisuus on sekoittunut buddhalaisuuteen jo alusta lähtien.

Itämaiseen mystiikkaan kuuluvat myös monet henkiä varten rakennetut pikkutalot eri puolilla kaupunkia. Thait uskovat, että jokaisella maapalalla on oma suojelusenkelinsä, jota täytyy lepytellä. Niinpä tällainen henkien talo pystytetään käytännöllisesti katsoen jokaisen rakennuksen viereen, onpa se sitten asuintalo, hotelli, pankki, toimistorakennus tai jopa luostari.

Useat erilaiset uskonnolliset käsitykset ja uskomukset ovat monella tavalla muovanneet thaimaalaisten asenteita ja ajattelua. Vaikka buddhalaiset ajattelevatkin elämän olevan pääasiassa täynnä kärsimystä, thait uskovat sanukiin (mielihyvään tai hauskuuteen). Tämä saa heidät suruttomalle ja huolettomalle tuulelle. Vaikka tämä voi olla hyväksi joissakin asioissa, niin se ei todellakaan auta pitämään liikennettä järjestyksessä eikä pane noudattamaan tarpeellisia lakeja. Sellaiset asenteet kuin mai pen rai (’ei se mitään’; ’ei sillä ole väliä’) ja tam sabai (’ota rennosti’) tuskin poistavat roskaamisen ongelmaa tai kannustavat kaukonäköiseen suunnitteluun.

Toisaalta karman (menneitten tekojen) vaikutusten hyväksyminen onnettomuuksien syyksi näyttää selittävän sen, miksi thait kestävät niin kärsivällisesti epämiellyttäviä olosuhteita. Ei pelkästään maanviljelijä näytä olevan tyytyväinen kovaan osaansa elämässä, vaan myös keskiverto kaupunkilaisautoilija tuskin harmistuu, jos joku kiilaa hänen eteensä. Täpötäyden bussin matkustajat pysyvät rauhallisina, vaikka bussi juuttuisikin iltapäivän helteessä johonkin kaupungin liikenneruuhkaan. Tätä asennetta kuvaillaan sopivasti sanoilla jai yen (’kylmä pää’).

Muuttuva kaupunki

Perinteinen elämäntyyli on vähitellen katoamassa. Kunnioitusta vanhempia ihmisiä kohtaan tähdennetään kuitenkin yhä nuoresta pitäen. On ilahduttavaa nähdä nuorten oppilaiden tervehtivän opettajaansa wailla: pään kumarruksella, jossa kämmenet ovat yhteen painettuina leukaa vasten.

Sahraminkeltaisiin kaapuihin pukeutuneet munkit, jotka ovat lähteneet varhain aamulla tavanomaiselle kierrokselleen keräämään almuja, ovat tavallinen näky Bangkokissa. Monet nuoret miehet kunnioittavat yhä perinteitä ja ryhtyvät munkeiksi joksikin aikaa – saaden kuitenkin samalla täyden palkan työnantajaltaan.

Kaikki Thaimaan tiet johtavat pääkaupunkiin ja tuovat mukanaan sen, mitä Bangkok Post -lehti kutsuu ”Aasian – ja kenties koko maailman – pahimmin ruuhkautuneeksi liikenteeksi”. Monet näistä teistä on rakennettu täyttämällä entiset kanavat. Tämän vuoksi on syntynyt ongelmia veden poisjohtamisen, viemäriveden kerääntymisen ja tulvimisen suhteen, varsinkin vuotuisten monsuunisateiden aikaan.

Näiden ongelmien lisäksi Bangkok vajoaa koko ajan – yli neljä senttimetriä vuodessa! Tuleeko siis ”Idän Venetsiasta”, niin kiehtovasta menneisyyden ja nykyisyyden sekoituksesta, pian ”Idän Atlantis”?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 18]

Bangkokin uivat markkinat

Kuvittele meneväsi torille istuen pitkäkokkaisessa kapeassa veneessä ja perille päästyäsi ostavasi hedelmiä ja vihanneksia samanlaisista veneistä. Epätavallistako? Ei, jos asut eksoottisessa Bangkokissa ja käyt usein sen uivilla markkinoilla.

Tässä kasvavassa suurkaupungissa on tosin nykyaikaisiakin toripaikkoja, mutta mikään niistä ei ole yhtä kiehtova kuin se, joka sijaitsee Bangkokin khlongeilla eli kanavilla, joiden verkosto koristaa koko pääkaupunkia.

Uivilla markkinoilla näet veneitä soutavien naisten perinteisen asun, jonka kruunaa leveäreunaiselta lampunvarjostimelta näyttävä päähine. Nämä bambuhattuiset myyjät huutavat kaupaksi tuotteitaan innokkaille asiakkaille. Jokin vene on lastattu mehevillä trooppisilla hedelmillä, toisessa on runsas valikoima vihanneksia ja seuraavassa erilaisia meren antimia.

Jos sinulle tulee ostoksia tehdessäsi nälkä tai jano, älä huolestu. Melo vain suoraan edessäsi olevan veneen luo. Siinä mestarillinen naiskokki häärää höyryävän wokin (eräänlaisen pyöreäpohjaisen kulhon) ääressä, josta tulee houkuttelevan maukas tuoksu. Hän valmistaa jonkinlaisia herkullisia suupaloja. Maistapa yksi! Tai anna veneesi lipua khlongin toisella rannalla kelluvan veneen luo, josta myydään kylmiä hedelmäjuomia. Sellainen juoma sammuttaa pian janosi samalla kun vähitellen loittonet tästä keinuvien veneiden muodostamasta liikenneruuhkasta.

[Lähdemerkintä]

Tourism Authority of Thailand

[Kuvien lähdemerkintä s. 16, 17]

Valokuvat: Tourism Authority of Thailand