Rukoukset rauhan puolesta – kuka kuuntelee niitä?
MITÄ tekemistä oli sulkapäähineeseensä sonnustautuneella pohjoisamerikkalaisella intiaanilla samalla lavalla ortodoksisen papin kanssa? Miksi buddhalainen dalai-laama istui Canterburyn arkkipiispan vieressä? Mitä yhteistä saattoi olla juutalaisella rabbiinilla ja Venäjän ortodoksisen kirkon metropoliitalla? Entä miksi katolisen kirkon paavi Johannes Paavali II toimi puheenjohtajana tällaisessa tilaisuudessa?
Vielä jokin aika sitten ei olisi tullut kysymykseenkään, että paavi rukoilisi samalla lavalla muiden suurten uskontojen johtajien kanssa. Silti hän viime syksynä vietti italialaisessa Assisin kaupungissa yhdessä näiden muiden uskontojen kanssa niin sanottua ”rukouspäivää maailmanrauhan puolesta”. Tilaisuuden oli järjestänyt paavi sopusoinnussa sen kanssa, että Yhdistyneet kansakunnat oli nimennyt viime vuoden ”kansainväliseksi rauhanvuodeksi”.
Assisissa esitettiin monenlaisia rukouksia rauhan puolesta. Mutta kuka tai ketkä kuuntelivat niitä? Kristikunnan kolmiyhteinen Jumalako? Vai juutalaisten Jumala? Muslimien Allah? Luonnonpalvojien ”Suuri Peukalo” ja ”Jyrisevä Ukkonen”? Kuunteliko mikään näistä jumalista siellä esitettyjä rukouksia? Kun Assisin kokouksesta on kulunut jo hieman aikaa, vastaukset ovat ilmeisiä.
Mitä Assisissa tapahtui?
Keskellä Italiaa Assisissa 27. lokakuuta järjestetty kansainvälinen rukouspäivä huipentui uskonnollisten johtajien esittämiin rukouksiin. Oli rakennettu suuri lava, ja sen takana luki 14 kielellä sana ”RAUHA”. Yli 60 maailman suurimpien uskontojen edustajaa istui sillä laajassa puolikaaressa paavin istuessa kaaren keskipaikkeilla, ja he kävivät vuorollaan rukoilemassa lavalle pystytetyllä puhujankorokkeella. Televisiokamerat välittivät seremonian muualle maailmaan, ja sillä sanotaan olleen 500 miljoonaa katselijaa.
Ensimmäisinä rukoilivat buddhalaiset, ja he anoivat ”onnen ja ilon valtamerta”. Sen jälkeen hindut rukoilivat ”rauhaa kaikille olennoille”. Muslimit rukoilivat: ”Kiitetty olkoon Jumala, kaikkeuden Herra.”
”Antakaa meille rauha”, oli afrikkalaisten luonnonpalvojien anomus heidän rukoillessaan jumaliaan. ”Tarjoamme piippua Suurelle Hengelle, Maaemolle”, sanoivat pohjoisamerikkalaiset intiaanit polttaessaan rauhanpiippuaan. ”Anna maailmalle rauha”, pyysivät juutalaiset.
”Esittäkäämme rauhan ja ykseyden harras anomus Herralle, Jumalallemme”, rukoilivat katolilaisten, anglikaanien, luterilaisten ja ortodoksien edustajat. Sikhit, zarathustralaiset, šintolaiset ja jainalaiset rukoilivat myös yleisen rauhan puolesta.
Tilaisuuden osakseen saama huomio
Lehtitietojen mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin näin korkea-arvoiset maailman uskontojen edustajat olivat kokoontuneet yhteen rukoilemaan. Tästä syystä Assisin kokousta on sanottu ”historialliseksi tapahtumaksi”.
Jotkut uskovat, että tällöin toteutui eräs Raamatun ennustus. Koska Assisi sijaitsee kukkulalla, he pitivät sitä Miikan 4. luvun 2.jakeessa mainittuna kuvaannollisena vuorena. Erään katolisen aikakauslehden mukaan Assisin tapaaminen oli ”kokous, jonka profeetta Miika oli ennustanut 2700 vuotta sitten sanoessaan: ’Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista – –. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, – – että hän opettaisi meille teitänsä.”’” – Voce delle Contrade.
Katolinen aikakauslehti Il Sabato kirjoitti innoissaan: ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun mitään tällaista on tapahtunut sitten Baabelin tornin päivien. Silloin ihmiset halusivat yltää taivaisiin, ja sen takia heistä tehtiin eripuraisia. Tänä päivänä ihmiset ovat yksimielisiä sellaisten uskonnollisten tunteiden nimessä, jotka tekevät heidät vastaanottavaisiksi Jumalan lahjalle, rauhalle.”
Vakavien kysymysten aika
Assisin kokous oli epäilemättä historiallinen tapahtuma. Se kuitenkin herätti aiheellisia kysymyksiä. Päivälehti La Nazione kysyi: ”Vastasiko kokouksen sanoma odotustaan? Onko se tavoittanut puolen miljardin katsojan sydämet? Onko se murtanut niiden kivikovia asenteita, jotka suorasti tai epäsuorasti päättävät tai määräävät maailman tapahtumista ja kohtalosta?”
Ajattelevaisilla ihmisillä on muitakin syvälle porautuvia kysymyksiä: Hyväksyykö Jumala kaikki rukoukset riippumatta siitä, millaista uskontoa niiden esittäjät harjoittavat? Riittääkö se, että rukoillaan jotakin varmistautumatta ensin siitä, mitä Jumala ajattelee kyseisestä asiasta? Onko tämä kokous saanut ihmiset tekemään työtä rauhan hyväksi? Mitä historia opettaa meille? Ja mitä ennen kaikkea Raamattu sanoo siitä, miten maailmanrauha tullaan saavuttamaan?
Meidän on myös pakko kysyä: merkitsikö maailman uskontojen yhteisesiintyminen Assisissa todellisuudessa nykyajan Baabelin tornia?