Energiapula – mitä me voimme tehdä sen suhteen?

MITEN uhkaava maailmanlaajuinen energiapula vaikuttaa sinuun? Onko se todellinen? Vai onko se tekaistu asia? Iskeekö se pian? Vai onko se vain sellaista, mikä jää lastemme ja lastenlastemme huoleksi?

Viime vuoden aikana maailma huomasi joutuneensa toden teolla näiden kysymysten eteen. Yhtäkkiä energiasta tuli suurin huolenaihe monille miljoonille ihmisille.

Kreikassa autoilijat saivat ajaa vain joka toinen viikonloppu. Tansaniassa ruvettiin säännöstelemään bensiiniä. Tuntien mittaiset odotukset pitkissä bensiinijonoissa tulivat arkipäiväisiksi Turkissa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa.

”Huoltoasemalle tulo alkaa muistuttaa sotatoimialueelle saapumista”, sanoi Time-aikakauslehti viime toukokuussa. ”Perin pohjin väsyneet ja vihaiset autoilijat alkavat kiehua kiukusta.” Kaliforniassa eräs turhautunut mies ajoi huoltoasemalle 400 metrin pituisen autojonon ohi ja piti pistoolilla uhaten muita vihaisia asiakkaita aisoissa, samalla kun hän tankkasi autoaan. New Yorkissa kaksi autoilijaa sai surmansa bensiinijonoissa käydyissä riidoissa. Ja jotkut piiritetyt huoltoasemien hoitajat alkoivat jopa pitää mukanaan aseita rauhan säilyttämiseksi.

Huimaavia hinnannousuja

Niukkuuden lisäksi tuli huimia hinnannousuja monissa maissa. Kesällä 1978 autoilijat maksoivat Turkissa bensiinistä yli kolme kertaa enemmän kuin vain vuotta aiemmin. Heille litra maksoi noin kolme markkaa eli saman verran kuin Ranskassa, ja toisissa maissa hinta jopa ohitti neljä markkaa vuoden 1979 loppupuolella. Filippiineillä autoilijat joutuivat maksamaan bensiinistä noin kaksi kolmasosaa enemmän kuin edellisenä vuonna, samoin kuin amerikkalaiset, joita oli pitkään hemmoteltu alhaisilla polttoaineiden hinnoilla. Ja loppukesästä englantilaiset maksoivat bensiinistä lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Japaninkin ennestään korkeat hinnat kipusivat noin 40 prosenttia yhdessä vuodessa.

Hinnankorotukset puraisivat varsinkin kuorma-autoilijoita, sillä nafta kallistui tasatahtia bensiinin kanssa. Eräs kuorma-autoilija Ohiosta Yhdysvalloista valitti: ’Se tuntuu pahalta, kun auto kuluttaa 60–80 litraa sadalla kilometrillä.’ Ja tietenkin tällaiset kuljetuskustannusten nousut vaikuttavat lähes kaikkien ostostesi hintaan.

Kevyen polttoöljyn hinnannousut kaikkialla maailmassa ovat erittäin kiusallisia, sillä ne vaikuttavat pahiten köyhiin ihmisiin. Ihmiset tarvitsevat lämpöä, vaikka he tulevatkin toimeen ilman autoa. Lämmitysöljyn hinta nousi Euroopan talousyhteisön maissa keskimäärin yli 60 prosenttia edellisestä talvesta viime syksyyn, ja nousu jatkui voimakkaana. Sveitsiläiset ja saksalaiset olivat kokeneet sen, että öljyn hinnat melkein kaksinkertaistuivat loppukesään mennessä. Monien kerrotaan peruuttaneen lomasuunnitelmia sen vuoksi.

Yhdysvalloissa, jossa lämmitysöljyn hintojen odotettiin kohoavan jyrkästi tänä talvena, New York Times sanoi: ”Tavallinen pienituloinen perhe, joka käyttää öljyä (kuten useimmat maan koillisosassa asuvat perheet tuloistaan riippumatta), tulee kokemaan suuren taloudellisen iskun, kun sen lämmityslasku kasvaa 1600 markkaa tai enemmän.” Koska liikeyritysten lämmityskustannukset kohoavat samaa vauhtia, elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyyksien hinnat harppaavat samaten ylöspäin.

Kaikki tällaiset hinnankorotukset työntävät kehitysmaita, joista monet ovat jo suunnattoman velkaisia, vielä enemmän vararikon partaalle, ja siitä on pahaenteisiä seurauksia maailman talousjärjestelmälle. Kipeästi kaivattuja uudenaikaistamisohjelmia täytyy hidastaa tai lopettaa.

Kaikki tämä tekee energiarajoitukset todellisemmiksi maailmalle. Voimmeko me itse tehdä mitään sen suhteen ainakin keventääksemme sen vaikutusta omassa elämässämme ja edistääksemme osaltamme energian kokonaissäästöä?

Miten energiaa voidaan säästää

Se tosiasia, että energiaa tuhlataan paljon kautta maailman, osoittaa, että tarkistusten tekoon on mahdollisuuksia. Maailmanpankin arvioiden mukaan keskivertoamerikkalainen käyttää energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin ihmiset muissa teollisuusmaissa.

Tietenkin jotkut voivat olla sitä mieltä, ettei energiansäästöön pyrkiminen ole todellisuudessa kovin mielekästä. Loppujen lopuksi mitä merkitystä on muutaman ihmisen säästäväisyydellä? Riippumatta siitä, mitä toiset tekevät, säästäväiselle ihmiselle voi koitua etuja – ei ainoastaan taloudellisina säästöinä, vaan terveyden ja turvallisuuden muodossa.

Pieniruokaisempien autojen pidon lisäksi ne, jotka haluavat säästää energiaa, voivat vähentää polttoaineen kulutusta missä tahansa autossa. Vauhti kuluttaa paljon polttoainetta. Väitetään, että bensiiniä voidaan säästää jopa viidennes tai enemmän pudottamalla auton nopeus 110 kilometristä 90 kilometriin tunnissa. Ja hitaammasta ajosta on muutakin todellista hyötyä – se on turvallista. Vaikka jotkut eivät olekaan yhtä mieltä siitä, että nopeusrajoituksen alentaminen Yhdysvalloissa vuonna 1974 55 mailiin (89 kilometriin) tunnissa olisi ollut ainut syy tieliikennekuolemien vähenemiseen, niin joka tapauksessa tuona vuonna sikäläisillä maanteillä kuoli yli 10000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 1973. Myös kuolonuhrien määrä sataa miljoonaa ajettua kilometriä kohti laski 2,55:stä 2,19:ään. Saksan liittotasavallassa, jonka moottoriteillä ei ole nopeusrajoitusta, kuolonuhreja on suhteessa yli kaksi kertaa enemmän.

Sen lisäksi, että tehokkaat autot ja pienemmät nopeudet säästävät paljon energiaa, on useita pieniä seikkoja, joilla bensiiniä voidaan säästää. Vaikka kukin voi aikaansaada vain pieniä säästöjä, niin yhdessä niillä voi olla merkitystä. Sivulla 6 olevassa taulukossa on joitakin näistä säästämistavoista.

Toinen keino säästää energiaa on se, ettei lämmitetä koteja ja liikerakennuksia liikaa talvella eikä jäähdytetä niitä liikaa kesällä. Siitä koituu muutakin kuin taloudellista hyötyä. Tri Harry Johnson sanoo Invitation to Health -lehdessä: ”Vilustuminen johtuu hyvin usein siitä, että lämmitetään liikaa koteja, kauppoja, toimistoja, kouluja ja lähes kaikkia muita paikkoja, joissa ihmisiä kokoontuu.” Hän toteaa, että hyvin lämmin ja liian kuiva ilma ”saa nenän ja kurkun hengitystiet kuivumaan niin, että niiden vastustuskyky tartuntaa vastaan heikkenee”. Ja säätämällä kodin termostaatti vain kolme astetta viileämmäksi lämmityskuluissa voidaan säästää 35–40 prosenttia. Usein termostaatti voitaisiin säätää vielä pienemmälle, jos sisällä pidettäisiin lämpimämpiä vaatteita.

Ilmastoinnin käytön vähentämisestä voi olla vielä enemmän hyötyä. Useimpia ilmastoituja rakennuksia on pidetty viileämpinä kuin olisi mukavuussyistä ollut tarpeellista. On selvää, että jotkut pitävät viileämmästä ja toiset lämpimämmästä, mutta tutkimusten mukaan 97 prosenttia tuntee kesällä olonsa mukavaksi 26 asteen lämpötilassa. Ja kodin jäähdyttäminen 22-asteiseksi vaatii 60 prosenttia enemmän energiaa kuin sen jäähdyttäminen 26-asteiseksi. Eräänä energiansäästötoimenpiteenä Yhdysvaltain hallitus julkaisi viime heinäkuussa määräyksen, joka kieltää julkisten rakennusten jäähdyttämisen alle 26-asteisiksi. Sään terveydellisten vaikutusten asiantuntija tri Stephen Rosen sanoo: ”Luultavasti ilmastointi siirtää kesän lämpimyyteen mukautumista tuonnemmaksi”, ja sen vuoksi esimerkiksi ”ilmastoiduissa tiloissa työskentelevillä on taipumusta sairastella enemmän ja kärsiä enemmän huonovointisuudesta ja päänsärystä kuin niillä, jotka työskentelevät ilmastoimattomissa tiloissa”.

Kodissa voidaan säästää lämmitysöljyä monella muullakin tavalla. Sivulla 7 olevassa taulukossa on joitakin tapoja, jotka yhdessä voivat merkittävästi alentaa menojasi. Esimerkiksi monissa kodeissa voidaan yksistään riittävällä lämmöneristyksellä pienentää lämmityslaskuja jopa puolella.

Muutoksia edessäpäin

Tekevätpä ihmiset mitä tahansa säästämismielessä, niin se elämäntapa, johon monet ovat tottuneet, tulee ehkä muuttumaan. Täytyykö heidän lopulta luopua perheen henkilöautolla matkustamisesta ja palata käyttämään julkisia liikennevälineitä polttoaineen säästämiseksi? Onko heidät pakotettava vähentämään huoletonta ilmastoinnin käyttöään, lopettamaan uima-altaittensa lämmittäminen ja himmentämään katuja joita säihkyvät mainoskilvet nyt valaisevat?

He voivat sanoa vastaan: ”Eipäs kiirehditä. Ennen kuin otatte meiltä pois kaikki työtä säästävät välineemme, sähköllä toimivat tölkinavaajamme ja paistiveitsemme, sähköpartakoneemme ja -hammasharjamme, sähkökäyttöiset ruohonleikkurimme ja aitasaksemme ja bensiinikäyttöiset moottoriveneemme ja moottorikelkkamme, mitä on sanottava muista energianlähteistä? Mehän voimme turvautua muuhun, jos öljy loppuu, eikö niin?”

Toiset väittävät vastaan sanomalla, ettei pula ole niin paha kuin miltä se pannaan näyttämään. He kuulevat, että öljystä on liikatarjontaa Yhdysvaltain länsirannikolla siksi, että uudelta Alaskan kentältä tulee öljyä enemmän kuin sitä voidaan syöttää lännessä sijaitseviin jalostamoihin tai kuljettaa maan itäosiin. Luonnonkaasua sanotaan olevan edelleen paljon yli tarpeen, ja sen käyttö on sidoksissa sen hintaa koskeviin poliittisiin rettelöihin. Meksiko ilmoittaa löytäneensä öljykentän, joka voi olla suurempi kuin Arabian niemimaan öljykenttä. Mitä kaikki tämä osoittaa?

Tuoreissa amerikkalaisissa tutkimuksissa kaksi kolmasosaa ihmisistä esitti mielipiteenään, että polttoaineen puute on tekaistu juttu. Jotkut uskovat juonittelevien öljy-yhtiöiden sujuttaneen sen salaa julkisuuteen kasvattaakseen voittojaan. Tilanne on varmasti sekava ja hämmentävä. Kaikesta huolimatta me joudumme kohtaamaan lähitulevaisuuden tarjoaman todellisuuden. Se koskettaa meitä jokaista, sillä polttoainekriisin seuraukset vaikuttavat arkielämäämme.

Muita energianlähteitä

On totta, että on olemassa monia mahdollisia energianlähteitä, joihin voisimme turvautua vähentääksemme riippuvuuttamme öljystä. Kivihiiltä on yhä runsaasti monissa osissa maailmaa, ja sitä riittää pitkäksi ajaksi eteenpäin. Atomiytimien halkaisussa (fissio) syntyvästä energiasta on jo tullut tärkeä sähkövoiman lähde useissa maissa. Uraanivarat riittävät todennäköisesti pitempään kuin öljyvarat, mutta niiden kaivaminen ja jalostaminen on käymässä kalliimmaksi. Katsoessamme kauemmaksi eteenpäin meille kerrotaan, että atomiytimien yhdistäminen (fuusio) lupaa rajattomasti energiaa, jota saataisiin valtamerten vedestä.

Auringonvalona energiaa tulee lakkaamatta ehtymättömästä lähteestä. Ihminen on pitkään ja epäsuorasti käyttänyt hyväkseen auringosta peräisin olevaa voimaa polttamalla puuta ja vesivoimageneraattorien ja tuulimyllyjen avulla. Nyt voi olla mahdollista kehittää sähköä auringon lämmöstä ja valosta. Mikä tahansa käyttökelpoinen järjestelmä voiman saamiseksi auringosta tarjoaisi ihanteellisen ratkaisun energiaongelmaan, sillä aurinko paistaa kaikkialla.

Kun me puhumme yhdenlaisen energian korvaamisesta toisenlaisella energialla, me tietenkin tajuamme, etteivät kaikki energiamuodot ole yhtä käyttökelpoisia. Hiili voi korvata öljyn sähköturbiinien tai veturien käyttövoimana, mutta autot eivät käy sillä. Ydinvoima on käytännöllistä ainoastaan hyvin suurissa voimaloissa, kun taas aurinkovoima voisi osoittautua käyttökelpoiseksi yksittäisten kotien tarpeisiin riittävissä yksiköissä. Vesivoimalla tuotettu sähkö täytyy siirtää voimalinjoja pitkin jokiin rakennetuilta padoilta kaupunkeihin. Geoterminen lämpö on käyttökelpoista tuliperäisillä seuduilla, mutta eivät kaikki asu tulivuoren lähellä.

Lisäksi jotkin energianlähteet aiheuttavat saastumista, mikä suurimittaisena käy sietämättömäksi. Hiiliuunit syytävät savua ja nokea ilmaan ja tuhkakasoja maan pinnalle, hiilivetyjä sisältävät polttoaineet aiheuttavat savusumua, ja ydinenergia huolestuttaa meitä radioaktiivisine päästöineen ja pitkäikäisine jätteineen. Tuuli-, vesi- ja aurinkovoimasta ei ole tällaisia haittoja.

Nykyisessä taloudellisessa järjestelmässä lujasti kiinni olevat taloudelliset edut täytyy myös ottaa huomioon. Nähtävissä oleva siirtyminen toisenlaisiin energianlähteisiin voisi tehdä tyhjäksi voimaloiden ja laajoihin jakeluverkostoihin kohdistuneet suuret pääomasijoitukset. Muutosta tullaan vastustamaan, sellaistakin muutosta, joka voisi selvästi olla toivottava tai väistämätön ajan mittaan.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Miten autoilija voi säästää polttoainetta

Käytä vyörenkaita

Pidä moottorin säädöt kunnossa

Älä käytä talvirenkaita kauemmin kuin on välttämätöntä

Älä harrasta syöksylähtöjä

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Miten säästää polttoainetta kotona

Paranna kattojen ja seinien eristystä

Sulje lämpö käyttämättömistä huoneista ja sulje ovet

Katso, etteivät ikkunaverhot ja huonekalut tuki lämpökanavia

Pese ja huuhtele pyykki kylmässä vedessä

Sammuta valot, kun niitä ei tarvita