Aiotko käydä Kreikassa?
Herätkää!-lehden Kreikan-kirjeenvaihtajalta
KREIKKAAN odotetaan tänä vuonna yli viittä miljoonaa matkailijaa, jotka tämä Balkanin niemimaan kärjessä sijaitseva Välimeren maa toivottaa tervetulleiksi. Heidän joukossaan on jo ollut satoja Jehovan todistajia, jotka olivat läsnä Ateenassa ja Thessalonikessa 28.6.–2.7. ja 12.–16. heinäkuuta pidetyissä kansainvälisissä konventeissa.
Tämä maa, jonka pinta-ala on noin 130000 neliökilometriä ja väkiluku noin 10 miljoonaa, on yksi maailman matkailun keskipisteistä. Lomailijat saapuvat suurin joukoin Kreikkaan katselemaan historiallisia paikkoja ja taideaarteita, jotka kertovat paljon muinaisen ja nykyisen kulttuurin kehityksestä. Raamattua tutkivia kiinnostavat eritoten sellaiset paikat kuin Filippi, Thessalonike, Berea, Ateena ja Korintti.
Ihmisiä houkuttelee tänne myös se, että ilmasto on miellyttävää. Lentokentillä ja satamissa näkyy mainoslause ”Tervetuloa auringonpaisteen maahan”. Aurinko kaunistaa Kreikan taivasta noin 290 päivänä vuodessa. Vieraitten on vaikea vastustaa kiusausta mennä uimaan kristallinkirkkaaseen asuurinsiniseen veteen tai kisailemaan auringossa kylpevillä rannoilla. Aigeianmeren kauniit saaret ovat elämys sinänsä. Ja tulet huomaamaan, ettei Kreikka ole mikään kallis maa. Puhtaita, mukavia hotellihuoneita yksinkertaisine aamiaisineen on saatavana kohtuulliseen hintaan.
Ateenan ”Agora”
Kreikassa käynti voi olla merkityksellinen monella tavalla. Ajattele esimerkiksi Ateenan kaupunkia. Jopa Kreikan valloittaneet roomalaiset omaksuivat ateenalaisen kulttuurin. Ateena oli vanhan ajan maailmassa esimerkiksi kuvanveiston, puhetaidon ja kielitieteen alalla verraton opetuskeskus.
Raamattua tutkivat muistavat apostoli Paavalin käyneen Ateenassa toisella lähetysmatkallaan vuonna 50. Raamattu sanoo, että Paavali ”rupesi puhumaan perustelua käyttäen . . . torilla joka päivä niiden kanssa, jotka sattuivat olemaan paikalla”. (Apt. 17:17) Tämän jakeen ”toria” vastaava kreikkalainen sana on agora, jota nimeä käytetään yhä tarkoittamaan tätä Ateenan osaa.
Agoralle saattoi päästä saapumalla Ateenaan luoteesta Dipylonin portin kautta. Sieltä johti leveä tie Agoralle, joka oli Ateenan yhteiskuntaelämässä paikallinen kokoontumispaikka. Täällä oli tuomioistuimia, kaupungin virastoja, pylväshalleja, joissa annettiin opetusta, kansanedustuslaitoksen rakennuksia, kirjastoja ja kaikenlaisia kauppapuoteja. Näytelmä- ja musiikkirakennukset ja urheilukilpailujen pitopaikat sijaitsivat tämän torin keskellä. Koko alue oli täynnä suuria ja pieniä temppeleitä. Lisäksi oli alttareja sekä satoja kaikenlaisille jumalille ja sankareille pyhitettyjä patsaita. Se todisti huomattavalla tavalla Kreikan muinaisesta historiasta ja aikaansaannoksista.
Ensi näkemältä Agora teki vierailijoihin todella suuren vaikutuksen. Muinaisista juhlakulkueista nimensä saaneen pääkadun, Panathenaian, kahden puolen oli runsaasti koristeltuja pylväshalleja. Vuotuisten suurten juhlamenojen aikana Athene-jumalattaren huntu kannettiin tätä tietä pitkin kaupungin portin vieressä sijaitsevasta Juhlakulkuetalosta Parthenoniin, Agoran kaakkoispuolella olevalla Akropoliilla sijaitsevaan Athenen temppeliin.
Kun apostoli Paavali saapui Agoralle, hänen on täytynyt järkyttyä näkemästään. Tarunomaisen Hermes-jumalan fallospatsaita oli niin paljon, että ne olivat valloittaneet kokonaan Hermeksen stoana tunnetun pylväshallin. Maalatuissa Hermeksen kuvissa olevissa vaatteissa esiintyy lukuisia esimerkkejä hakaristeistä – hedelmällisyyden ja elämän vertauskuvista. Edelleen siellä oli Afroditen, sukupuolisen rakkauden jumalattaren, patsas ja Dionysoksen patsas, jossa on useita falloksen muotoisia ristejä. Agoran ”pyhä” alue oli merkitty rajakivellä, jonka viereisessä juoma-altaassa oli ”pyhää” vettä kaikkien alueelle saapuvien ihmisten puhdistamiseksi.
Ylös Akropoliille
Seuraamalla kaakkoon johtavaa Panathenaia-katua päästään viimein Akropoliille. Tämä nimi tulee kreikkalaisista ”yläkaupunkia” merkitsevistä sanoista. Ateenan Akropolis sijaitsee noin 60 metriä muuta kaupunkia korkeammalla. Täällä on 400-luvulta eaa. peräisin olevien uskonnollisten rakennusten jäännöksiä. Esimerkiksi Akropoliin länsiosassa on Athene Niken, ’Athenen, voiton tuojan’, temppeli. Tämän rakennuksen erikoisuutena on pylväiden päällä oleva friisi eli kapea vaakasuora koristepinta, jossa kuvaillaan vuonna 479 eaa. käytyä Plataiain taistelua, jolloin kreikkalaiset voittivat persiaiaiset. Akropoliin länsireunassa sijaitsee suuri Propylaiat-niminen porttirakennus, joka on myös vaikuttava esimerkki vanhan ajan kauniista rakennustaiteesta.
Parthenonin voi nähdä kavuttuaan toista mutkittelevaa polkua. Monien mielestä tämä on suurenmoisin antiikin Kreikassa pystytetty rakennus. Valkeasta marmorista tehty Parthenonin temppeli suojasi kerran kullalla ja norsunluulla päällystettyä Athenen patsasta. 400-luvun (eaa.) arkkitehdit suunnittelivat tämän rakennuksen sellaisten periaatteiden mukaan, joita eivät edes nykyiset rakennusteknikot täysin ymmärrä.
Areiopagi sijaitsee Akropoliista luoteeseen, matalan laakson takana. Tämä karu kalkkikivikukkula oli ulkona kokoontuvan korkeimman oikeuden istuntopaikka, jonka edessä apostoli Paavali piti loistavan puheen kristillisestä totuudesta. – Apt. 17:19–34.
Matkailijat ihailevat monia muinaisen Kreikan raunioita niiden taiteellisen arvon tähden. Nuo esineet olivat kuitenkin välineitä, joilla ensimmäisen vuosisadan Kreikan asukkaat palvoivat epäjumaliaan. Käymällä Ateenassa ymmärtää paremmin, miksi Raamattu sanoo: ”Kun nyt Paavali odotteli heitä Ateenassa, hänen henkensä hänessä kiusaantui hänen nähdessään kaupungin olevan täynnä epäjumalia.” – Apt. 17:16.
Nämä lyhyet kohokohdat koskettelevat ainoastaan vähäistä osaa siitä, mitä voit nähdä ja mistä voit nauttia tässä maassa. Toivomme niiden joka tapauksessa riittäneen herättämään mielenkiintosi ja uteliaisuutesi siltä varalta, että kävisit ehkä vielä tänä vuonna Kreikassa.