Metrijärjestelmällä paremmin

Herätkää!-lehden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajalta

TARINA kertoo, että Englannin kuningas Edgar määräsi 10. vuosisadalla jaardin pituudeksi kuninkaallisen nenänpäänsä ja ojennetun kätensä keskisormen pään välisen etäisyyden. Saatat kuvitella, kuinka paljon jaardin mittakeppi on vaihdellut kuninkaasta toiseen!

Englantilaiset yrittivät myös muilla tavoin saada aikaan jonkinlaista vakiointia vuosisatoja vallalla olleeseen paino- ja pituusmittojen viidakkoon. Kuningas Edvard II määräsi vielä 14. vuosisadalla, että tuuma oli kolmen pyöreän ja kuivan, tähkän keskeltä otetun ja peräkkäin asetetun ohranjyvän yhteispituus.

Sekaannus oli vallalla kautta maailman vuosikaudet, kun piti käydä kauppaa käyttämällä sellaisia epätarkkoja ja muuttuvia mittoja. Mitat vaihtelivat maasta ja kaupungista toiseen ja jopa kauppiaasta toiseen! Vaikka anglosaksinen mittajärjestelmä on nykyisin paljon täsmällisempi kuin silloin, siinä on yhä paljon toivomisen varaa.

Monimutkainen järjestelmä

Yhdysvallat on merkittävimmistä valtioista viimeinen, joka yhä käyttää anglosaksista mittajärjestelmää ensisijaisena mittajärjestelmänään. Tässä järjestelmässä mittaaminen on monin tavoin mutkikasta:

1. Paino-, pituus- ja tilavuusmitoissa on käytössä enemmän kuin 25 erilaista mittayksikön nimitystä – esimerkiksi maili, naula, eekkeri, gallona, buššeli jne.

2. Monilla mittayksiköiden nimillä on useampi kuin yksi merkitys. On esimerkiksi kolme naulaa (kaupallinen, jalometallien ja -kivien, sekä lääkeaineiden), neljä unssia (kaupallinen, jalometallien ja -kivien, lääkeaineiden sekä nesteiden) ja kaksi tonnia (pitkä ja lyhyt). Neljännesgallona nestemittana on tilavuudeltaan lähes 15 prosenttia pienempi neljännesgallonaa kuiva-aineiden mittana.

3. Mikään mittayksikkö ei jakaudu osiin johdonmukaisesti: jaardit jaetaan kolmeen osaan (jaloiksi), jalat 12 osaan (tuumiksi), naulat 16 osaan (unsseiksi), unssit 8:aan, 16:een tai 20:een osaan (sen mukaan mistä unssista on kysymys), gallonat 4 osaan, neljännesgallonat 2 osaan (tuopeiksi) jne.

4. Pituuden, painon ja tilavuuden mittayksiköiden välillä ei ole juuri mitään keskinäistä yhteyttä.

Tällaisen monimutkaisen järjestelmän oppiminen kysyy koululapsilta melkoisesti muistia. Melkein jokainen mittayksikkö on opittava aivan alusta. Tämän vuoksi useimmat niistä, jotka käyttävät anglosaksista mittajärjestelmää, oppivat yleensä käyttämään vajaata puolta mittayksiköiden eri nimistä. Mutta on olemassa parempi järjestelmä.

Metrijärjestelmä

Ranskan kansalliskokous päätti vuonna 1790 pian kuuluisan poliittisen vallankumouksensa jälkeen, että Ranskan tarvitsi tehdä vallankumous myös sekavassa mittajärjestelmässään. Valittiin uusi pituuden perusyksikkö, joka perustui paljon pysyvämpään kuin ihmisten tai kasvien kokoon, nimittäin itse maapalloon. Pituuden yksiköksi valittiin maapallon päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisen etäisyyden kymmenesmiljoonasosa, ja sille annettiin nimeksi metri (= 39,37 tuumaa). Pinta-alan, massan ja tilavuuden yksiköt johdettiin suoraan metristä. Kerrannaisyksiköt ilmaistiin pelkästään perusyksiköihin liitetyillä etuliitteillä.

Kun järjestelmä otettiin lopulta käyttöön Ranskassa vuonna 1799, sitä tehtiin tunnetuksi lauseella: ”Kaikille ihmisille kaikiksi ajoiksi.” Vaikka suurin osa maailmaa omaksui metrijärjestelmän seuraavan kahden vuosisadan kuluessa, huomattavimmat englanninkieliset maat ovat kuitenkin olleet hitaita toteuttamaan muutosta. Brittien suunnitelma vapaaehtoisesta siirtymisestä metrijärjestelmään kymmenen vuoden aikana vuoteen 1975 mennessä jäi pahasti jälkeen aikataulustaan, ja Kanadan kymmenen vuoden ohjelma on edistynyt hitaasti vuodesta 1970 lähtien.

Yhdysvalloissa metrijärjestelmää on tuskin vielä alettu ottaa käyttöön. Lopulta vuoden 1975 joulukuussa asetus n:o 94168 sisällytti hallituksen politiikkaan ”metrijärjestelmän käytön lisäämisen koordinoinnin ja suunnittelemisen”. Samalla muodostettiin metrijärjestelmälautakunta valvomaan vapaaehtoisen siirtymisen toteutumista järjestyksessä.

Mikä tekee metrijärjestelmästä niin erinomaisen? Miksi Yhdysvaltain kaltainen talouselämän jättiläinen, jonka metrijärjestelmään siirtymisen kustannukset tulevat olemaan tavattoman suuret, tulee siirtymään siihen? Ellet jo tiedä vastauksia, havaitset oikealla olevan taulukon hyödyttävän tässä yhteydessä. Se osoittaa, kuinka paljon yksinkertaisempi metrijärjestelmä on.

Metrijärjestelmässähän on 25 erilaisen yksikön nimen asemesta vain kolme perusyksikköä sekä etuliitteitä. Samoja etuliitteitä käytetään kaikkien kolmen yksikön yhteydessä. Kreikankieliset etuliitteet deka, hehto ja kilo merkitsevät yksikön kertomista kymmenen potensseilla ja latinankieliset etuliitteet desi, sentti ja milli merkitsevät sen jakamista kymmenen potensseilla kymmenjärjestelmän mukaisesti. Alla olevasta taulukosta voit havaita, miten se tapahtuu.

Etuliitteitä hehto, deka ja desi käytetään harvoin, joten voi tulla varsin hyvin toimeen opettelemalla vain kolme perusyksikköä ja kolme etuliitettä. Luonnontieteitä ja tekniikkaa varten on vielä kahdeksan etuliitettä lisää, joiden avulla saadaan paljon suurempia ja pienempiä kerrannaisyksikköjä.

Sen sijaan että lyhyiden, keskipitkien ja pitkien matkojen mittaamiseen käytettäisiin tuumia, jalkoja ja maileja, metrijärjestelmässä pituudet ilmaistaan sopivalla etuliitteellä varustettuina metreinä: senttimetreinä tuumien asemesta, metreinä jalkojen tai jaardien asemesta sekä kilometreinä mailien asemesta.

Sen jälkeen kun metrin pituus ja sen kymmenjärjestelmän mukaiset kerrannaiset ylöspäin ja alaspäin oli määritelty, painon (massan) ja tilavuuden yksiköt johdettiin siitä. Kuutiosta, jonka jokainen särmä on senttimetrin mittainen, tuli tilavuuden perusyksikön, litran, tuhannesosa eli millilitra. Grammalla tarkoitetaan millilitran suuruisen vesimäärän painoa (massaa).

Järjestelmän käyttäminen

Metrijärjestelmä ei ole ainoastaan helpompi oppia kuin anglosaksinen mittajärjestelmä vaan myös useimpien mielestä helpompi käyttää. Murtolukuja ei metrijärjestelmässä juuri tarvita. Koska jokainen metrijärjestelmän yksikkö on jonkin suuremman tai pienemmän yksikön kymmenjärjestelmän mukainen kerrannainen, useimmat laatumuunnokset sujuvat pelkästään desimaalipilkkua siirtämällä. Jos esimerkiksi muunnetaan kilometrit metreiksi, siirretään vain desimaalipilkkua kolmen paikan verran oikealle, mikä merkitsee kertomista tuhannella: 3, 74 kilometriä = 3740 metriä.

Jos sen sijaan pitää saada selville, montako jaardia on 3,74 mailissa, täytyy ensin tietää, että yhdessä mailissa on 1760 jaardia, ja sitten pitää kertoa se 3,74:llä, jotta saisi tulokseksi 6582,4 jaardia – mikä ei ole mikään pieni työ, ellei käsillä satu olemaan laskinta. Yhdysvaltain kauppaministeriön eräässä julkaisussa huomautetaan, että ”eräs asiantuntija on vakuuttunut siitä, että pelkästään Yhdysvaltain avaruusteollisuus säästäisi vuosittain noin 65 miljoonan dollarin [250 miljoonan mk:n] edestä insinöörien aikaa siirtymällä kokonaisuudessaan metrijärjestelmään”.

Taloudelliset ostosten tekijät havaitsevat myymälässä hintoja verratessaan, että heidän ei tarvitse muuntaa ensin nauloja unsseiksi (16) tai neljännesgallonia unsseiksi (32) ennen kuin he suorittavat jakolaskun saadakseen selville unssin hinnan. Metrijärjestelmässä ilmoitetulla painolla tai tilavuudella voidaan suoraan jakaa hinta.

Monet yhdysvaltalaiset käyttävät jo nyt usein asiaa tiedostamatta metrijärjestelmää. He käyttävät kameroissaan 35 millimetrin filmiä, nauttivat vitamiineja 100 milligramman annoksin ja käyttävät lyhytaaltoradioita, joiden aallonpituudet ilmaistaan metreinä. Viimekertaisten olympiakisojen kaikki tulokset ilmoitettiin metrijärjestelmän yksiköissä. Joissakin Yhdysvaltain liikennemerkeissä samoin kuin uusien autojen nopeusmittareissa on sekä mailit että kilometrit.

Miten ihmiset tulevat reagoimaan, kun metrijärjestelmä syrjäyttää anglosaksisen järjestelmän? Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että aluksi he pyrkivät suorittamaan muuntamista vanhaan järjestelmään – pitämään metriä pitkänä jaardina, litraa runsaana neljännesgallonana ja grammaa paperiliittimen painona. Pian he kuitenkin alkavat ”ajatella metrijärjestelmän mukaan”, kuten monet Euroopassa käyneet yhdysvaltalaiset voivat todistaa. Metrijärjestelmän mukaan valmistetut yhdysvaltalaiset tuotteet alkavat käydä paremmin kaupaksi maailman markkinoilla.

Kupillinen kahvia tulee tietenkin olemaan edelleen kupillinen kahvia ja ’mittarimato’ (engl. ’tuumamato’) edelleen ’mittarimato’. Englanninkielisissä sanonnoissa, joissa esiintyy sana ’maili’, sitä ei myöskään tulla muuttamaan 1,6 kilometriksi. Mutta muualla tulee muutoksia. Miehen 32-tuumainen vyötärönmitta tulee muuttumaan 81 senttimetrin mittaiseksi, kun taas 140 naulaa painava nainen painaa metrijärjestelmän mukaan vain 63,5 kiloa.

Samoin kuin muinaisesta eefasta, kyynärästä ja hiin-mitasta on tullut mittoja, joilla on merkitystä ainoastaan historian tutkijoille, samoin tulevat todennäköisesti tuuma, maili ja unssi lopulta siirtymään noiden antiikkisten mittayksiköiden seuraan historian lehdille.

[Tekstiruutu s. 10]

(Ks. painettu julkaisu)

Etuliite Merkitys Esimerkkejä

Kilo 1000 kertaa kilometri = 1000 metriä

Hehto 100 kertaa hehtometri = 100 metriä

Deka 10 kertaa dekametri = 10 metriä

Desi 1/10 desimetri = 0,1 metriä

Sentti 1/100 senttimetri = 0,01 metriä

Milli 1/1000 millimetri = 0,001 metriä

[Tekstiruutu s. 10]

(Ks. painettu julkaisu)

Amerikkalainen järjestelmä Metrijärjestelmä

Pituus

League Etuliite

Maili ynnä:

Furlong

Chain

Rod

Syli Metri

Jaardi

Jalka

Tuuma

Tuhannesosatuuma

Paino

Tonni

Sentneri

Naula

Unssi Grammaa

Drakhma

Graani

Pennyweight

Scruple

Tilavuus

Buššeli

Peck

Gallona

Neljännesgallona

Tuoppi Litra

Gill

Nesteunssi

Nestedrakhma

Tippa

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 9]

(Ks. painettu julkaisu)

NAULA kaupall.

(16 unssia kaupall.)

KILOGRAMMA

(35,27 unssia kaupall.)

Metrijärjestelmän perusyksikköjä verrattuina amerikkalaisiin mittayksiköihin

JAARDI (36 tuumaa)

METRI (39,37 tuumaa)

NELJÄNNESGALLONA amer., nestem.

(32 amer. nesteunssia)

LITRA

(33,81 amer. nesteunssia)

[Kuva s. 8]

(Ks. painettu julkaisu)

METRI

LITRA

GRAMMA

[Kuva s. 8]

(Ks. painettu julkaisu)

MAILI

JALKA

NAULA

TUOPPI

GALLONA

BUŠŠELI

JAARDI

NELJÄNNESGALLONA

TUUMA

UNSSI

PECK

[Kuva s. 11]

81

63,5