Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g75 22/8 s. 12-14
  • Työtönkö? – miten selviytyä pulmasta

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Työtönkö? – miten selviytyä pulmasta
  • Herätkää! 1975
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Pelottava suuntaus
  • Vaikutus ihmisiin
  • Yhteiskunta yrittää auttaa
  • Mitä voit tehdä
  • Varo vaaroja
  • Työttömyys on yhä maailmanlaajuinen ongelma
    Herätkää! 1984
  • Työttömyys – mistä se johtuu?
    Herätkää! 1996
  • Työttömyyden vitsaus
    Herätkää! 1996
  • Etsitkö työtä?
    Herätkää! 1975
Katso lisää
Herätkää! 1975
g75 22/8 s. 12-14

Työtönkö? – miten selviytyä pulmasta

”SANON teille, että minun oli tehtävä se”, kertoi Leonard Harris eräälle televisioreportterille viime joulukuussa. ”Lapsillani ei ole mitään syötävää. Jääkaapissa ei ole yhtään ruokaa.”

Harrisilla ei ollut kuuteen kuukauteen ollut vakituista työpaikkaa, ja niin hän ryösti Northwestern Bankin Charlottessa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa. ”En halunnut hänen toimivan niin”, hänen vaimonsa sanoi. ”Mutta hänestä tuntui siltä, että hänen oli tehtävä se perheensä hyväksi.”

Työttömyydellä voi olla vakavia seurauksia. Myymälävarkaudet lisääntyivät huimaavasti viime vuonna, mikä maksoi Yhdysvaltain kauppiaille noin 18 miljardia markkaa! James Eichler Burnsin kansainvälisestä turvallisuuspalveluja tarjoavasta yrityksestä päätteli: ”Kymmentä prosenttia suuremman inflaation ja korkean työttömyysasteen vuoksi on melkein varmaa, että kiusaus varastaa tulee vielä monissa muissakin ihmisissä ylivoimaiseksi.”

Miten vaikea työttömyystilanne on? Kuinka suuria oikeastaan ovat niiden pulmat, jotka eivät voi löytää työtä?

Pelottava suuntaus

Työttömyysluvut ovat kasvaneet pahaenteisesti erityisesti Yhdysvalloissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Työttömien määrä lisääntyi Yhdysvalloissa viime vuoden lokakuun 6 prosentista tämän vuoden tammikuun 8,2 prosenttiin. Länsi-Euroopan suurimmissa maissa Englannissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksan liittotasavallassa työttömyysluvut olivat vuodenvaihteen tienoilla 3–5 prosenttia. Suomessa oli tämän vuoden toukokuussa työttömiä työnhakijoita 38300, mikä on noin 1,7 prosenttia työvoiman määrästä.

Vuoden 1975 alussa 7,5 miljoonalla Yhdysvaltain työntekijöistä ei ollut työpaikkaa, mikä merkitsi työttömien lukumäärän lisääntymistä kahdella miljoonalla kolmessa kuukaudessa. Tuossa maassa on nyt enemmän työttömiä kuin milloinkaan vuoden 1940 jälkeen, jolloin maa oli toipumassa 1930-luvun suuresta lamakaudesta. Toisinaan yritykset siirtyvät lyhyempään työviikkoon ja toisinaan erottavat työntekijöitään joukoittain, kuten on tunnetusti tapahtunut autoteollisuudessa.

Työttömyys vaikuttaa kuitenkin useimpiin yrityksiin ja kaikilla tasoilla oleviin henkilöihin. Johtavat toimihenkilötkin, joiden kuukausipalkka on 6000 markkaa tai enemmän, ovat jopa kaksittain tai kolmittain menettäneet työpaikkansa monin paikoin eri osissa Yhdysvaltoja.

Merkittävää on lisäksi se, että yhdysvaltalaiset eivät ole koskaan aikaisemmin kokeneet samanaikaisesti inflaation ja työttömyyden yltymistä. Niinpä niidenkin, joilla on hyvät työpaikat, on usein vaikea saada tulot riittämään. Yksi presidentti Fordin työvoimapoliittisista neuvonantajista huomautti vaikeaan pulmaan viitaten: ”Mitä paremmin onnistumme inflaation hillitsemisessä, sitä todennäköisemmin näemme työttömyyden lisääntyvän.”

Kasvava työttömyys on johtanut kovaan kamppailuun saatavissa olevista työpaikoista. ”Näkymä on hätkähdyttävä ja pelottava rikkaitten ja köyhien ollessa vastakkain”, valitti William F. Haddad New Yorkin kauppakamarista. Korkeakoulun loppututkinnon suorittaneiden sanotaan nyt kilpailevan koulunsa keskeyttäneiden ja sosiaaliapua saavien kanssa hupenevasta määrästä työpaikkoja, jotka on tarkoitettu vasta-alkajille.

Lisääntyvä työttömyys vaivaa myös muita maita. Australiassa se on korkeimmalla tasollaan sitten 1930-luvun laman. Ranskassa on useampia ihmisiä vailla työtä kuin milloinkaan toisen maailmansodan jälkeen. Viime joulukuussa oli lähes 300000 länsieurooppalaista autoalan työntekijää työttömänä, ja koska Euroopassa suunnilleen joka kymmenes työpaikka on riippuvainen autoteollisuudesta, seuraukset ovat tuhoisat.

Englannin työttömyyden sanottiin äskettäin olleen 2,7 prosenttia. Tuohon lukuun sisältyvät kuitenkin ainoastaan kokopäiväiset perheen pääasialliset huoltajat, jotka ovat menettäneet työpaikkansa ilman omaa syytään, kun taas Yhdysvalloissa työttömien luku tarkoittaa kaikkia työtä etsiviä, jotka eivät ole voineet sitä löytää. Työvoimavirkailija Raymond S. Livingstone väittääkin siksi, että todellisuudessa työttömyys on Englannissa pahempi kuin Yhdysvalloissa.

Vaikutus ihmisiin

Vaikka jotkut työttömät saattavat ryhtyä varastamaan, työttömyys vaikuttaa muutenkin tuhoisasti. Työtön menettää usein itseluottamuksensa ja tuntee itsensä avuttomaksi ja eristäytyneeksi. ”Työtä vailla oleminen saa hämmentymään”, muuan New Yorkin kaupungin suhdetoimintajohtaja huomautti. ”Koin muutaman kuukauden syvän masennuksen.” Eräs New Yorkin kaupungin työntekijä sytytti itsensä tuleen tammikuun 17. päivänä vilkkaassa kadunristeyksessä, koska hän pelkäsi tulevansa irtisanotuksi. Hänen kerrottiin olleen epätoivoinen siksi, että ei ehkä kykenisi pitämään huolta iäkkäästä äidistään.

Työttömien miesten havaitaan usein kirjaimellisesti rappeutuvan sekä ruumiillisesti että henkisesti. Nämä vaikutukset olivat selvästi havaittavissa suurten pulavuosien aikana, jolloin noin 25 prosenttia Yhdysvaltain työntekijöistä oli vailla työtä.

Eräs mies muistelee: ”Isässäni tapahtunut muutos oli sydäntä särkevä. Näin hänen muuttuvan optimistisesta, dynaamisesta ja menestyksestään ylpeästä liikemiehestä murtuneeksi mieheksi, jonka epäonnistumisen tunne sai valtaansa.” Toinen henkilö, joka kasvoi Pohjois-Dakotassa Yhdysvalloissa, muistelee tuskaisena: ”Lamakausi tuhosi isäni. . . . Paine mursi hänen terveytensä. Hän kuoli nuorena.”

Nykyään pelätään laajalti, että voisi alkaa uusi tuhoisa lamakausi. Yhdysvaltain työministeriö ilmoitti, että viime vuoden jouluviikolla jätti 813600 henkilöä työttömyyskorvausta koskevan alkuanomuksen, mikä oli korkein viikoittainen luku sen jälkeen kun sellainen apu aloitettiin suuren lamakauden jälkipuoliskolla.

Yhteiskunta yrittää auttaa

Työministeri Peter J. Brennan ilmeisesti oivalsi ongelman laajuuden, kun hän tammikuussa kehotti osoittamaan myötätuntoa ja ymmärtämystä miljoonien työttömien kasvavaa joukkoa kohtaan. Hän mainitsi, että monet näistä eivät olleet koskaan aikaisemmin ”kokeneet työttömyyden tragediaa”.

Tragedia on kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin suuren lamakauden aikana, jolloin monet työtä vailla olevat työntekijät pelkäsivät, että heillä ei ole seuraavan päivän ruokaa tai seuraavan kuukauden vuokrarahaa. Nyt on mahdollista saada työttömyyskassa-avustusta tai työttömyyskorvausta ja äärimmäisissä tapauksissa sosiaaliapua. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, on ns. työttömyysvakuutusjärjestelmä. Esimerkiksi viime vuonna General Motorsin irtisanoma autoalan työntekijä sai yhtiön maksamina korvauksina ja työttömyysvakuutuksesta yhteensä 95 prosenttia tavanomaisesta palkastaan 8 kuukauden ajan.

Suomessa on ammattiliittoon kuuluvalla työttömällä mahdollisuus saada työttömyyskassa-avustusta, jonka suuruus on 30 tai 41 markkaa päivässä viideltä päivältä viikossa sen mukaan, onko työtön perheetön vai perheellinen. Ne työttömät, jotka eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon tai -järjestöön, voivat kääntymällä paikallisen työvoimatoimiston puoleen ja ilmoittautumalla työttömien työnhakijoitten kortistoon saada valtion varoista maksettavaa työttömyyskorvausta, jonka suuruus on viideltä päivältä viikossa 22 tai 30 markkaa päivässä sen mukaan, onko työtön perheetön vai perheellinen. Lisäksi on mahdollisuus saada sosiaaliapua eri muodoissaan, esimerkiksi asumistukea.

Kun miljoonat ihmiset jäävät työttömiksi ja saavat jonkinlaista työttömyysavustusta, pelätään, että varat saattavat loppua. Yhdysvalloissa ovat jo muutamat osavaltiot joutuneet lainaamaan rahaa liittohallitukselta selviytyäkseen maksuistaan. Lisäksi liittohallitus on itse jo velkaa monia miljardeja dollareita! Nämä ovat tosiaan kriittisiä aikoja, jolloin ajattelun ja tekojen tulee olla harkittuja ja maltillisia.

Mitä voit tehdä

Jos saatavilla on jonkinlaista valtion tarjoamaa tai muuta apua, on sopivaa, että etsit sitä, jos tulet työttömäksi ja haluat apua. Jotkin yhtiöt maksavat irtisanomisrahaa lopputilin saaneille työntekijöille; voit tarkistaa, onko sinulla mahdollisuuksia sellaiseen. Saatat myös varmistautua siitä, että saat mitkä tahansa muut yhtiön irtisanotuille työntekijöille tarjoamat edut. Lisäksi voit heti kääntyä lähimmän työvoimatoimiston puoleen saadaksesi työttömyyskorvausasian vireille.

Jos olet joutunut työttömäksi, tarkista heti perheen raha-asiat ja tee uusi talousarvio. Monien perheiden saattaa olla viisasta tehdä niin, jos työttömyyden kriisi on odotettavissa. Kuinka paljon tulet saamaan työttömyyskassa-avustusta tai työttömyyskorvausta? Kuinka pitkään niitä tullaan maksamaan? Onko sinulla säästöjä? Onko sinulla joitakin ylellisyystavaroita, jotka voit myydä?

Laske nyt yhteen kaikki välttämättömät menosi. Kuinka suuret ne ovat viikossa tai kuukaudessa? Pystytkö selviytymään kuukausittaisista kuluistasi supistamalla nämä menot äärimmilleen ja kenties turvautumalla säästöihisi ja muihin varoihisi? Miten pitkään? Jotkin perheet saattavat havaita, etteivät ne kykene selviytymään edes lyhyttä aikaa.

Älä siksi vitkastele tutkiaksesi muita avunsaantimahdollisuuksia, kehottaa professori tri Joseph Petty. Hän sanoo: ”Valitettavasti liian monista työssä käyvistä miehistä ja naisista tuntuu, että [Yhdysvalloissa jaettavat] ruokakupongit ovat almuja pikemminkin kuin vakuutus. Jos joku on maksanut veroja tukeakseen tällaisia ohjelmia, niin nyt on aika niittää niistä saatavaa hyötyä.”

Työskennelkää yhdessä kriisin aikana. Kenties vaimo tai jopa lapset voivat jollakin tavoin tehdä osansa perheen talouden ylläpitämiseksi. Eräs kemian insinööri selitti: ”Siihen saakka kunnes sain työpaikan tyttäreni antoivat puolet lastenkaitsennastaan saamistaan rahoista perheen budjettiin. He eivät olleet koskaan aikaisemmin elämässään tunteneet itseään niin aikuisiksi ja tärkeiksi.”

Varo vaaroja

On kuitenkin valitettavaa, että työttömyys monesti hajottaa perheet. Työttömästä aviomiehestä tulee usein ärtyisä ja itseensä sulkeutunut, jopa katkera. Lisäksi hermojännitys tekee vaimosta arvostelevan, ja hän ilmaisee kunnioituksen puutetta kenties tietämättään. Jännitystilat lisääntyvät. Niinpä erään tutkimuksen mukaan kolmessa perheessä neljästä, joissa jompikumpi puolisoista on ainakin yhdeksän kuukautta työttömänä, ryhdytään hakemaan avioeroa!

On havaittu, että parhaiten työttömyydestä selviävät ne miehet, jotka tuntevat perheensä rakastavan heitä ja olevansa tärkeitä perheelleen. Jos olet vaimo, niin tue ja rohkaise siis miestäsi. Osoita hänelle, että kunnioitat häntä yhtä paljon kuin ennenkin.

Samanaikaisesti työttömän perheenpään tarvitsee toimia. ”Hänen tulisi alkaa heti etsiä työtä”, sanoo työttömyysongelmia tutkinut Alfred Slote. Hänen tulee ymmärtää, että työn etsiminen ei ole helppoa, ja hänen tulee ponnistella siinä yhtä ankarasti kuin missä tahansa muussa työssä, joka hänellä on ollut. Myöhemmissä Herätkää!-lehden numeroissa tullaan esittämään ehdotuksia työpaikan etsimisestä ja erilaisista mahdollisista työpaikoista.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa