Tylsistyvätkö tunteesi?
ON HYVIN monia tapoja, joilla saatat antaa tunteittesi tylsistyä. Tutkijat ovat esimerkiksi varoittaneet nuoria kuuntelemasta pitkään hyvin äänekästä rock and roll -musiikkia. Melu vaatii veronsa. Se turmelee nuorten kuulon samoin kuin heidän kykynsä suhtautua arvostavasti jopa sellaiseen musiikkiin, josta he pitävät.
Jotakuinkin samaa voidaan sanoa siitä, että syö liian paljon voimakkaasti maustettua ruokaa, juo liikaa alkoholijuomia, nauttii liikaa virkistysaineita tai ryhtyy käyttämään huumeita saadakseen ”huvia”. Itse asiassa kaikenlainen ylenmääräisyys ja poikkeaminen siitä, mikä on kohtuullista ja normaalia, noudattaa vähenevän tuoton lakia. Ihminen, joka jatkuvasti ruokkii hillitöntä jännittävien elämysten haluaan, huomaa, että hän tulee kykenemättömäksi nauttimaan niistä, hän turtuu, ja hän tarvitsee entistä enemmän jännitystä kokeakseen saman vavahduttavan elämyksen. Tämä pitää paikkansa myös niistä, jotka eivät hillitse muihin aistillisiin nautintoihin kohdistuvaa ahneuttaan. Tyydyttääkseen sellaisten nautintojen ylenpalttista haluaan monet kokeilevat uusia keinoja, tutkivat uusia tapoja ja antautuvat jopa luonnottomiin, rappeuttaviin ja inhottaviin menettelyihin.
Nämä samat periaatteet soveltuvat myös väkivaltaisten televisio-ohjelmien katseluun. Niinpä kaksi Pennsylvanian valtionyliopiston professoria tutki kahden lapsiryhmän käytöstä neljän viikon ajan. Toinen ryhmä näki kaksitoista ohjelmaa, joissa esitettiin väkivaltaa ja jotka määriteltiin ”aggressiivisiksi”, hyökkääviksi. Toinen ryhmä näki kaksitoista rakentavaa, ”yhteiskunnanmyönteistä” ohjelmaa. Parents-aikakauslehti kertoi tuloksista: ”’Aggressiivisia’ ohjelmia katselleitten lasten päivittäinen käytös osoitti huomattavaa rappeutumista, kun taas sen vastakohtana ’yhteiskunnanmyönteisiä’ ohjelmia katselleet entistä paremmin noudattivat sääntöjä, sietivät viivytyksiä ja pysyivät päivittäisissä tehtävissään.”
Väkivaltaiset televisio-ohjelmat eivät vaikuta vahingollisesti ainoastaan lapsiin. Erään havaijilaisen yliopiston joukkotiedotusvälineiden tutkija havaitsi, että oli suora yhteys sen välillä, millaisia televisio-ohjelmia aikuiset katselivat ja millaisia heidän ajotottumuksensa olivat. Niiden, jotka katselivat väkivaltaa kuvaavia ohjelmia, havaittiin olevan piittaamattomia, ”hurjia” ja vastuuttomia ajajia. Heidän tuntonsa oli turtunut ajamisen vaarojen suhteen. Mutta ne, joilla oli turvalliset ajotavat, karttoivat sellaisten ohjelmien katsomista.
Väkivaltaisten televisio-ohjelmien katselemisesta aiheutunut tunteiden tylsistyminen ilmenee myös välinpitämättömyydestä, jota ihmiset osoittavat nähdessään jonkun loukkaantuvan. Meitä neuvotaan rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme. (Mark. 12:31) Mielen ruokkiminen säännöllisesti väkivaltaisilla televisio-ohjelmilla ja elokuvilla pyrkii kovettamaan ihmisen, niin että hän jättää tuon käskyn huomiotta. Hän näkee niin paljon väkivaltaa valkokankaalla tai kuvaruudussa, että kun hän näkee väkivaltaa todellisessa elämässä, hän toimii välinpitämättömästi, pitää sitä itsestään selvänä.
New York Times -lehti kertoi 28. syyskuuta 1972 kahdesta newyorkilaisesta, joista toinen oli Columbia-yliopiston kansainvälisen lain professori, toinen huomattava lakimies ja joiden kummankin kimppuun hyökättiin keskellä päivää. Professori puukotettiin kuoliaaksi, ja vain viikkoa myöhemmin kolme huligaania takoi huomattavaa lakimiestä nyrkeillään. Molemmilla kerroilla kadulla oli suuri joukko ihmisiä katselemassa, mitä tapahtui, mutta kukaan ei mennyt auttamaan uhreja. Pelko asiaan sekaantumisesta oli epäilemättä yksi tekijä. Mutta myös se, että nuo katsojat olivat nähneet niin paljon väkivaltaa elokuvissa, oli tylsistyttänyt heidän tunteensa lähimmäisen kärsimyksiä kohtaan.
Miksi meidän kaikkien täytyy varoa, etteivät tunteemme tylsisty? Koska me kaikki olemme perineet itsekkäitä taipumuksia. ’Me olemme synnissä syntyneet, ja äitimme on meidät synnissä siittänyt.’ (Ps. 51:7) Meissä kaikissa on siis piilevä taipumus toimia vastoin Jumalan lakeja. Hänen Sanansa sanookin: ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” Itse asiassa jopa apostoli Paavali tunnusti, että sitä, mitä hän todella halusi tehdä, hän ei tehnyt, vaan hän teki sitä, mitä hän todellisuudessa ei halunnut tehdä. – 1. Moos. 8:21; Room. 7:15–25.
Jeesuksella Kristuksella, kaikkien kristittyjen esimerkillä, oli sen sijaan luonnostaan kyky tuntea herkästi. Hän tunsi sääliä sorrettuja kohtaan. Hän itki surevien kanssa. Toisissa tilanteissa hän vihastui nähdessään, miten uskonnolliset johtajat kohtelivat kansaa, ja hän tarjosi sorretuille lepoa. – Matt. 9:36; 11:28–30; 23:2–35; Joh. 11:35.
Miten voi varoa tunteidensa tylsistymistä? Yksi tapa on olla hyvin huolellinen sen suhteen, mitä päästää mieleensä lukemisen ja kuvien katselemisen välityksellä. Karta viihdettä, joka esittelee väkivaltaa tai vetoaa alhaisiin vaistoihin. Älä epäröi sulkea televisiota, kun ohjelma loukkaa mittapuitasi. Ole aivan yhtä valikoiva sen suhteen mitä luet. Ja parasta, mitä voit tehdä, on tietenkin lukea Raamattua. Voit saada erityisen paljon iloa evankeliumien lukemisesta. Säilytä sama henkinen asenne, joka psalmistalla oli, kun hän sanoi: ”Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.” – Ps. 119:162.
Miksi niin monet ihmiset ryhtyvät harrastamaan sellaista, mikä tylsistyttää heidän tunteitaan? Yksi syy on epäilemättä tyytyväisyyden puute. Raamattu neuvoo meitä viisaasti olemaan tyytyväisiä ja arvostamaan sitä, että saamme sen, mitä me todella tarvitsemme. (1. Tim. 6:6–8) Asiaan liittyy myös itsehillintä. Jos jonkun heikkoutena on taipumus maailmallisiin nautintoihin, vaatii tahdonvoimaa sulkea televisio ja hylätä väkivaltafilmien kaltaiset ohjelmat, jotka lupaavat jännitystä. Varo, ettet rakasta nautintoja enemmän kuin Jumalaa. Jumalan sana neuvoo meitä olemaan ’kohtuullisia tavoissa’, eikä se ole vain oikein vaan myös viisasta. Jos emme hillitse nautintojen tavoitteluamme, se koituu varmasti häviöksemme, sillä se tylsistyttää kykymme nauttia siitä mitä teemme. – 1. Tim. 3:2, 11, Um; 2. Tim. 3:4, 5.
Ole siis viisas. Varo ruumiillisen, tunneperäisen ja moraalisen tuntosi tylsistyttämistä. Nauti elämän hyvyyksiä kohtuullisesti ja karta sitä, mikä on pahaa, väkivaltaista, aistillista. Jumalan sanan lukeminen auttaa sinua, sillä ”suuri rauha on niillä, jotka rakastavat [Jumalan lakia], eikä heille kompastusta tule”. – Ps. 119:165.