Kulutamme itseämme mielellämme Jehovan palveluksessa!
1 Apostoli Paavali tuli mielellään ”täydelleen kulutetuksi”, jotta hän voisi tehdä oman osansa sananpalveluksessa (2. Kor. 12:15). Samoin nykyään monet kristityt ahkeroivat tienraivauspalveluksessa. Toiset, joilla on paljon perhevelvollisuuksia, osallistuvat kenttäpalvelukseen joka viikko huolimatta kiireisestä aikataulustaan. Sellaisetkin, joilla on vakavia terveysongelmia, käyttävät vähäisiä voimiaan Valtakunnan etujen edistämiseen. On erittäin rohkaisevaa nähdä Jehovan kansaan kuuluvien – iästä ja olosuhteista riippumatta – kuluttavan itseään hänen palveluksessaan!
2 Rakkaus lähimmäiseen. Kun teemme parhaamme Jehovan palveluksessa ja osoitamme siten rakkautemme häntä ja lähimmäisiämme kohtaan, voimme saada puhtaan omantunnon. Paavali julisti hyvää uutista koko sielustaan ja saattoi siksi sanoa: ”Kutsun teidät todistamaan juuri tänä päivänä, että olen viaton kaikkien ihmisten vereen.” (Apt. 20:24, 26; 1. Tess. 2:8.) Mekin voimme välttää verivelan, kun osallistumme sananpalvelukseen siinä määrin kuin olosuhteemme sallivat (Hes. 3:18–21).
3 Toisten auttaminen vaivaa nähden tuo onnellisuutta (Apt. 20:35). Eräs veli sanoi: ”Kun illan tullen palaan kotiin vietettyäni päivän Jehovan palveluksessa, on totta, että minua väsyttää. Mutta olen onnellinen, ja kiitän Jehovaa siitä, että hän on antanut minulle iloa, jota kukaan ei voi ottaa pois.”
4 Rakkaus Jumalaan. Tärkein syy kuluttaa itseään Jehovan palveluksessa on se, että siten voimme miellyttää taivaallista Isäämme. Rakkaus Jumalaan saa meidät tottelemaan hänen käskyjään, joihin sisältyy käsky saarnata ja tehdä opetuslapsia (1. Joh. 5:3). Työskentelemme ahkerasti ja iloiten Jehovan palveluksessa silloinkin kun ihmiset ovat välinpitämättömiä tai vastustavat.
5 Nyt ei ole aika hidastaa vauhtia. Käynnissä on elonkorjuu (Matt. 9:37). Maanviljelijät tekevät sadonkorjuun aikaan tavallisesti pyöreitä päiviä, jotta he ehtisivät korjata viljan talteen ennen kuin se alkaa mennä pilalle. Myös hengellistä elonkorjuuta varten on aikaa rajallisesti. Muistakaamme kaikki, mitä aikaa elämme, ja ponnistelkaamme edelleen tarmokkaasti sananpalveluksessa. (Luuk. 13:24; 1. Kor. 7:29–31.)