Säännöllisyys palveluksessa tuo siunauksia
1 On monia asioita, joita meidän täytyy tehdä säännöllisesti huolehtiaksemme ruumiillisesta hyvinvoinnistamme. Jos laiminlyömme ne, joudumme kärsimään seurauksista. Aivan samoin jos me emme täytä hengellisiä tarpeitamme säännöllisesti, uskomme voi heiketä ja meistä voi tulla epäsäännöllisiä teokraattisessa toiminnassamme. Käymmekö säännöllisesti kokouksissa ja noudatammeko sellaista henkilökohtaista tutkimisohjelmaa, joka pitää meidät hengellisesti vahvoina ja varustautuneina hyvän uutisen tehokkaaseen palvelukseen? (2. Tim. 3:16, 17; 2. Kor. 3:5, 6) Ponnistelemmeko määrätietoisesti osallistuaksemme kenttäpalvelukseen säännöllisesti?
2 Psalmista kirjoitti: ”Julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa.” (Ps. 96:2) Monet meistä eivät ehkä mene kentälle joka päivä, mutta eikö olisi kohtuullista varata jonkin verran aikaa palvelukseen joka viikko, jos se suinkin on mahdollista? Vaikka Paavali tunnustikin, että hänen ’täytyy julistaa hyvää uutista’, hän kuitenkin julisti Valtakunnan hyvää uutista alttiisti. (1. Kor. 9:16; Room. 1:15) Eikö palvelukseen osallistuminen joka viikko ole meidänkin mielestämme sekä velvollisuus että suuri etu? Tunnemmeko samoin kuin Pietari ja Johannes, jotka julistivat painokkaasti: ”Me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet”? – Apt. 4:20.
3 Jotkut veljistämme ovat monista eri syistä antaneet jopa kokonaisten kuukausien kulua käyttämättä edes yhtä ainoaa tuntia kenttäpalvelukseen. Tämä on vakava huolenaihe, sillä vain, jos me osoitamme uskoa kertomalla hyvää uutista toisille, voimme odottaa pysyvämme hengellisesti vahvoina. (Room. 10:9, 10) Aivan samoin kuin lihas vaatii säännöllistä harjoitusta pysyäkseen vahvana, niin vaatii uskommekin, jotta se pysyisi lujana. Kun puhumme jatkuvasti Valtakunnasta toisille, totuus pysyy sydämessämme syvälle juurtuneena.
4 Toinen syy siihen, miksi meidän tulee antaa uskostamme julkinen julistus säännöllisesti, on se, että se suojelee meitä suojavarustuksen tavoin Saatanan palavilta heittoaseilta, joilla hän yrittää armottomasti lävistää hengellisen sota-asumme. (Ef. 6:16) Haarniska voi käytön ja huollon puutteessa ruostua ja lakata suojelemasta. Lueteltuaan suojelevan sota-asumme osat Paavali kehottaa: ”Ottakaa myös vastaan – – hengen miekka, se on Jumalan sana.” (Ef. 6:17) Hengellinen, suojeleva sota-asu sekä hengen miekka muodostavat epäilemättä voittamattoman yhdistelmän.
5 Jokainen seurakunta pyrkii antamaan rakkaudellista henkilökohtaista apua niille, jotka jostakin syystä eivät osallistu kenttäpalvelukseen säännöllisesti. (Ef. 4:11–15) Seurakunnan sihteerin tulisi antaa joka kuukausi kullekin kirjantutkistelun johtajalle luettelo niistä hänen ryhmänsä jäsenistä, jotka eivät ole raportoineet kenttäpalvelusta. Tutkistelunjohtajat tekevät oman osansa kiinnittämällä erikoishuomiota näiden henkilöiden hengellisiin tarpeisiin ja tarjoutumalla itse auttamaan heitä palveluksessa tai järjestämällä niin, että joku muu tekee sen. Palvelusvalvoja ottaa tietenkin tutkistelunjohtajien kautta johdon seurakunnassa esiintyvän epäsäännöllisyyden vähentämisessä. Älä koskaan unohda sitä, että meillä jokaisella on oma vastuumme Jehovan edessä osallistua säännöllisesti meille annettuun työhön. – Vrt. Psalmit 61:9.
6 Me saamme monia siunauksia, jos pidämme lujasti kiinni aikataulusta, joka tekee mahdolliseksi osallistua kenttäpalvelukseen säännöllisesti. Saamme parempia tuloksia, sillä säännöllisyys kenttäpalveluksessa auttaa meitä tulemaan taitavammiksi sanoman esittämisessä. Ja tästä saamamme onnellisuuden johdosta me puolestamme haluamme tavoitella lisäetuja. Ehkä voit tehdä tilaa osa-ajan tienraivaukselle ja aikanaan vakituiselle tienraivaukselle. Veljiä, jotka käyvät ahkerasti kentällä joka kuukausi, voidaan ennen pitkää pyytää hoitamaan lisävastuita seurakunnassa. Säännöllinen osallistuminen kenttäpalvelukseen tuo siis mukanaan siunauksia.
7 Uurastamalla ”päivästä päivään” yksimielisesti Jehovan meille antaman työn loppuun suorittamiseksi me koemme antamisesta tulevaa iloa ja kehitämme sitä hengellistä rohkeutta, jota loppuun asti kestäminen vaatii. – Apt. 20:35; Matt. 24:13.