Kysymyspalsta

● Miten Raamatun perhetutkistelut tai vihkiytyneitten kristittyjen kastamattomille alaikäisille lapsille johdetut tutkistelut tulisi raportoida?

Jehovan tien opettaminen lapsille on vastuu, josta huolehtiminen vaatii vihkiytyneiltä kristityiltä vanhemmilta paljon aikaa ja ponnisteluja. (5. Moos. 6:6, 7; Ef. 6:4) Se, raportoidaanko kaikki siihen käytettävä aika kenttäpalveluksena, ei vaikuta vanhempien vastuun vakavuuteen.

Seurakunnan kenttäpalvelusraportti kootaan etupäässä sen osoittamiseksi, mitä kenttäpalveluksessa on saatu aikaan hyvän uutisen saarnaamisessa julkisesti ja totuuden opettamisessa sellaisille, jotka eivät ole vihkiytyneitä ja kastettuja Jehovan todistajia. (Matt. 24:14; 28:19, 20) Mutta jos vihkiytynyt kristitty isä tai äiti johtaa säännöllisesti Raamatun perhetutkistelua ja mukana on alaikäisiä kastamattomia lapsia, hän voi raportoida yhteensä korkeintaan yhden tunnin ja yhden uusintakäynnin joka viikko, jona tutkistelua on johdettu, ja yhden Raamatun kotitutkistelun kuukaudessa. Näin tulisi menetellä silloinkin, jos tutkistelua pidetään yli tunnin kerrallaan tai useamman kerran viikossa. Muita tutkisteluja ja lasten yksityiseen opettamiseen käytettyä aikaa ei sisällytettäisi kenttäpalvelusraporttiin. Pikemminkin se ilmaisisi vanhempien haluavan hartaasti valmentaa lapsiaan jumalisessa antaumuksessa. – Sananl. 22:6.

Entä jos vanhemmat jostakin syystä tarvitsevat apua juurruttaakseen totuuden lastensa sydämeen? He voivat pyytää toisia antamaan heille tarvittavaa apua. Jos jotakuta toista julistajaa pyydetään antamaan sellaista apua, tästä olisi hyvä keskustella esivalvojan tai palvelusvalvojan kanssa. Jos vanhemmat ovat uusia totuudessa tai tarvitsevat muutoin apua lastensa opettamisessa ja toisen julistajan olisi suositeltavaa johtaa heille raamatuntutkistelua, hän voi tehdä sen. Sellaisessa tapauksessa tutkistelua johtava voisi laskea ajan, uusintakäynnin ja tutkistelun, jos lapsia ei ole kastettu. – Ks. Valtakunnan Palveluksessamme olleita kirjoituksia ”Oletko ainoa totuudessa oleva perheestäsi?” (tammikuu 1980) ja ”Hyvän tekeminen nuorille” (elokuu 1980).