”Sinä virvoitat meidät”
1 Kuten menneisyydessä, Jehova on sallinut palvojiensa kokea nykyäänkin monenlaista ahdistusta ja vainoa. Tämä tai jokin muu on voinut painaa jotkut heistä kuin maan syvyyksiin. Raportit viime palvelusvuoden toiminnasta kertovat näin tapahtuneen monille. He ovat tulleet toimettomiksi tai hyvin heikoiksi Jumalan sanasta puhumisessa. Voiko joku auttaa heitä? Psalminkirjoittaja saattoi sanoa: ”Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.” – Ps. 71:20.
2 Miten Jehova antaa tämän virvoituksen? ”Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.” (Ps. 68:10) Olkoonpa kysymyksessä kirjaimellinen vesi tai ravinto tai jokin hengellisen voiman lähde, Jumalamme voi antaa sitä virvoitusta kaipaaville kunkin tarpeitten mukaan.
3 Onko meillä sitten mitään osuutta tässä? Voisiko Jehova antaa virvoitusta jollekulle sinun välitykselläsi? Mitä seuraavat raamatunkohdat mielestäsi osoittavat siitä, keiden välityksellä ja millä eri tavoilla Jumala voi antaa virvoitusta: Jes. 50:4; Apt. 28:15; Room. 1:11, 12; 1. Tess. 5:14–17.
4 Voi olla monia syitä, miksi joku on vähentänyt totuuden kertomista toisille tai jäänyt kokonaan sivuun. Kysymyksessä voi olla ahdistus. Tai ehkäpä tämän järjestelmän huoli tai rikkauden petollinen voima. (Matt. 13:18–23) Tai joku on saattanut alkaa epäillä Jumalan lupausten toteutumista heikentyen uskossaan. Kun joku on näin heikentynyt ja jää jopa pois Jumalan kansan kokouksista, olisi hyvin rakkaudellista häntä kohtaan mennä hänen luokseen auttavassa hengessä. Yritä saada selville hänen hengellisen pulmansa syy. Eikö toisten virvoittaminen ole hyvin tärkeä osa Jehovalle suorittamaamme palvelusta? (Matt. 18:12–14; Apt. 11:23) Kenties juuri sinä voit virkistää jotakuta niin, että hän aloittaa jälleen Jumalan toimeliaan palvonnan.
5 Erityisesti kaikkien kirjantutkistelun johtajina toimivien vanhinten ja avustavien palvelijoiden olisi syytä olla valppaita jokaisen ryhmäänsä kuuluvan hengellisten tarpeitten suhteen. Jos joku heistä tarvitsee apua kenttäpalveluksensa suhteen tai muuten, tutkistelunjohtaja itse voi ehkä antaa henkilökohtaista apua tai pyytää jotakuta kokenutta julistajaa tekemään sen. Varsinkin maalis-, huhti- ja toukokuun aikana vanhimmat seurakunnissa tekevät erikoisponnisteluja kaikkien heikkojen virvoittamiseksi hengellisesti, jotta he saisivat takaisin ilon toimeliaasta Jehovan palveluksesta.
6 Kierros- ja piirivalvojat yrittävät myös käyttää näinä kuukausina tavallista enemmän aikaa auttaakseen toimettomia ja epäsäännöllisiä. Vierailuviikkonsa alussa matkustavat veljet yrittävät saada selville, millaista apua tarvittaisiin, ja he yrittävät järjestää sitä jo tuolla viikolla. He keskustelevat myös vanhinten kanssa järjestelyistä tarvittavan lisäavun antamiseksi vierailuviikon jälkeen.
7 Älkäämme koskaan unohtako, että meidän tulee tehdä ”hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa”. – Gal. 6:9, 10.