”Huomattavimpia insinööritaitoa vaatineita hankkeita”

KUN Jehovan temppeli rakennettiin Jerusalemiin kuningas Salomon hallituskaudella noin 3000 vuotta sitten, tehtiin myös kaunis kuparinen vesiallas, joka asetettiin temppelin sisäänkäynnin ulkopuolelle. Tuo valtava allas painoi yli 30 tonnia, ja siihen mahtui noin 40000 litraa vettä. Sitä sanottiin valetuksi mereksi. (1. Kuninkaiden kirja 7:23–26.) ”Se oli epäilemättä huomattavimpia insinööritaitoa vaatineita hankkeita, joihin heprealaiset koskaan ryhtyivät”, sanoo eräässä kanadalaisessa tutkimusneuvostossa toiminut insinööri Albert Zuidhof Biblical Archeologist -lehdessä.

Miten tuo meri rakennettiin? ”Jordanin alanteella kuningas valoi ne [kuparivälineet] savimuoteissa”, kertoo Raamattu (1. Kuninkaiden kirja 7:45, 46). ”Valuprosessin on täytynyt muistuttaa vahavalumenetelmää, jota käytetään yhä valmistettaessa suuria pronssikelloja”, sanoo Zuidhof. Hän selittää: ”Pohjimmiltaan oli kyse siitä, että täysin kuivan muotin päälle muotoiltiin ylösalaisin vahamalli merestä. – – Sen jälkeen valajat tekivät tämän vahamallin päälle ulkomuotin, jonka annettiin kuivua. Lopuksi vaha sulatettiin pois ja sen tilalle onteloon kaadettiin nestemäistä pronssia.”

Valetun meren valtavan koon ja painon vuoksi rakentajalta vaadittiin suurta taitoa. Muotin sisäosan ja ulko-osan täytyi kestää noin 30 tonnia painavan sulan kuparin paine, ja valaminen täytyi tehdä keskeytyksettä halkeamien estämiseksi. Tämän vuoksi oli todennäköisesti liitettävä yhteen useita sulatusuuneja, jotta sula metalli voitiin kaataa muottiin. Mikä valtava työ!

Temppelin vihkiäisissä esittämässään rukouksessa kuningas Salomo antoi Jehova Jumalalle kunnian kaikesta temppelin rakentamiseksi tehdystä työstä. Hän sanoi: ”Annoit lupauksen omalla suullasi ja olet omalla kädelläsi saanut aikaan täyttymyksen.” (1. Kuninkaiden kirja 8:24.)