Miten jumalinen viisaus ilmenee?

”KÖYHÄN viisautta halveksitaan eikä hänen sanojaan kuunnella.” Näihin sanoihin viisas kuningas Salomo päätti kertomuksensa alhaisesta mutta viisaasta miehestä, joka pelasti tuholta kokonaisen kaupungin. Surullista kyllä ”kukaan ei muistanut tätä köyhää miestä”. (Saarnaaja 9:14–16.)

Ihmisillä on taipumus ylenkatsoa vähävaraisia ihmisiä, vaikka nämä olisivat tehneet mahtaviakin tekoja. Tämä piti paikkansa Jeesuksesta. Jesaja ennusti hänestä: ”Hän oli halveksittu ja ihmisten karttama, tuskiin ja sairauden tuttavuuteen tarkoitettu mies.” (Jesaja 53:3.) Jotkut halveksivat Jeesusta yksinkertaisesti siksi, ettei hänellä ollut sellaista huomattavaa asemaa kuin silloisilla johtajilla. Hänellä oli kuitenkin viisautta, joka ylitti suuresti jokaisen syntisen ihmisen viisauden. Jeesuksen kotikaupungin asukkaat kieltäytyivät hyväksymästä sitä, että tämä ”puusepän poika” ilmaisi sellaista viisautta ja teki sellaisia voimatekoja. Tämä oli kuitenkin vakava virhe, sillä Jeesuksesta kerrotaan edelleen, että ”heidän epäuskonsa vuoksi hän ei tehnyt siellä monia voimatekoja”. Miten valtava menetys noille ihmisille! (Matteus 13:54–58.)

Meidän ei pitäisi syyllistyä samanlaiseen virheeseen. ”Viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”, sanoi Jeesus. Ne, jotka tekevät Jumalan työtä ja jakavat taivaallista viisautta, erottuvat muista, eivät yhteiskunnallisen asemansa vuoksi, vaan tuottamansa ”hyvän hedelmän” – Raamattuun perustuvan uskon ja tekojen – vuoksi. (Matteus 7:18–20; 11:19.)