Tuhoaako Jumala maailman?
PAAVI Johannes Paavali II:n mukaan ihmiset voivat odottaa tulevaisuutta luottavaisin mielin. Hän sanoi, että kautta historian ”ihmiset ovat jatkuvasti tehneet syntejä, kenties jopa suurempia kuin ne, joita kerrotaan tehdyn ennen vedenpaisumusta”. Silti paavi selitti: ”Jumalan Nooan kanssa tekemän liiton sanoista ymmärrämme, että mikään synti ei enää voi saada Jumalaa tuhoamaan maailmaa, jonka hän itse on luonut.”
Pitääkö paikkansa, ettei Jumala tule milloinkaan tuhoamaan maailmaa? Raamattu kertoo Jumalan sanoneen Nooalle vedenpaisumuksen jälkeen: ”Enää ei vedenpaisumus karsi pois kaikkea lihaa, eikä enää tule vedenpaisumusta, joka hävittäisi maan.” (1. Mooseksen kirja 9:11.) Paavin mukaan näillä sanoilla Jumala ”sitoutui säästämään – – [maapallon] tuholta”.
Raamatussa tehdään selväksi, että Luoja ei salli planeettamme tuhoutua. ”Maa pysyy aina ajan hämärään asti”, siinä sanotaan (Saarnaaja 1:4). Mutta vedenpaisumuksesta on muutakin opittavaa – jotain mistä paavi ei puhunut.
Jeesus kertoi, että maanpäälliset olosuhteet hänen tulevan läsnäolonsa aikaan olisivat ”niin kuin Nooan päivät”, jolloin ihmiset eivät ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois” (Matteus 24:37–39). Samoin apostoli Pietari kirjoitti, että aivan niin kuin ”silloinen maailma kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä”, samoin myös ”jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivä” häämöttää uhkaavana nykyisen maailman yllä (2. Pietarin kirje 3:5–7).
Unohtivatko Jeesus ja Pietari liiton, jonka Jumala oli tehnyt Nooan kanssa? Eivät missään nimessä. Aivan kuten Jumala ilmoitti Nooan kanssa solmimansa liiton yhteydessä, hän ei tule käyttämään tulvavesiä tehdäkseen tästä pahasta asiainjärjestelmästä lopun. Sen sijaan hän käyttää ”kuninkaiden Kuninkaan ja herrojen Herran”, Jeesuksen Kristuksen, väkevyyttä (Ilmestys 19:11–21). Siispä Raamatun mukaan maapallo ei tuhoudu, mutta pahan ihmiskunnan muodostama ”maailma” kohtaa varmasti loppunsa (Sananlaskut 2:21, 22; Ilmestys 11:18). Sen jälkeen ”vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti” (Psalmit 37:29).