Kaipaatko oikeudenmukaista maailmaa?
KOLMIMASTOINEN ja kaksikantinen puinen purjelaiva lähestyy rannikkoa, joka nykyään tunnetaan Cape Codina Massachusettsissa Yhdysvalloissa. Laivan miehistö ja 101 matkustajaa ovat uupuneita oltuaan merellä 66 päivää. He ovat tehneet raskaan matkan Atlantin poikki päästäkseen pakoon uskonnollista vainoa ja taloudellisia vaikeuksia.
Kun tämän aluksen, Mayflowerin, matkustajat näkevät maata 11. marraskuuta 1620, heidän silmistään heijastuu toivo uudesta alusta. Useimmat laivan miesmatkustajista allekirjoittavat Mayflowerin sopimuksen laskeakseen perustuksen paremmalle maailmalle. Sopimuksessa he lupaavat säätää ”oikeudenmukaisia ja tasapuolisia lakeja” ”koko siirtokunnan parhaaksi”. Onko heidän unelmansa maailmasta, joka on moraalisesti rehti ja puolueeton jokaista kohtaan – unelma oikeudenmukaisesta maailmasta – toteutunut?
Vaikka Mayflowerilla allekirjoitettua sopimusta pidetään yhtenä amerikkalaisen hallintojärjestelmän kulmakivenä, epäoikeudenmukaisuus on tavallista Amerikassa niin kuin kaikkialla maailmassa. Ajatellaanpa esimerkiksi miestä, jota poliisi ampui, kun hän yritti paeta ryöstettyään ja ammuttuaan erään kauppiaan. Hän haastoi poliisilaitoksen ja New Yorkin kaupungin oikeuteen ja sai miljoonia dollareita korvauksina.
Mietihän toista esimerkkiä. Kun oikeustieteen opiskelijat olivat suorittamassa oikeusasianajajan tutkintoa Pasadenassa Kaliforniassa, yksi heistä sai sairauskohtauksen ja menetti tajuntansa. Kaksi lähellä istunutta opiskelijaa ryhtyi epäröimättä antamaan hänelle puhallus-paineluelvytystä, ja he jatkoivat sitä, kunnes ensiapuryhmä tuli paikalle. Opiskelijat auttoivat miestä 40 minuuttia. Mutta kun he pyysivät saman verran lisäaikaa tehdäkseen kokeen loppuun, valvoja ei suostunut siihen.
Vielä yksi alue on rikoksista rankaiseminen. Taloustutkija Ed Rubenstein toteaa: ”Useimmat rikokset eivät koskaan johda pidätykseen. Monet pidätetyistä eivät joudu oikeuteen. Monet tuomitut päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Odotettavissa oleva rangaistus on rikollisen näkökulmasta todennäköinen, ei varma.” Murtovarkaustilastojen perusteella hän päättelee, että mahdollinen murtovaras ”välttää vankeuden yli 98 prosentin varmuudella”. Rangaistuksen epätodennäköisyys johtaa rikosten ja niiden uhrien lisääntymiseen (Saarnaaja 8:11).
Monissa maissa rikas enemmistö rikastuu jatkuvasti, samalla kun köyhät massat kohtaavat taloudellista epäoikeudenmukaisuutta. Tällainen epäoikeudenmukaisuus on yleistä silloin, kun ihmisillä on ihonvärinsä, etnisen taustansa, kielensä, sukupuolensa tai uskontonsa takia huonot mahdollisuudet parantaa olosuhteitaan tai edes elättää itseään. Esimerkiksi The New York Times -lehden mukaan ”lähes 250 miljoonaa ihmistä hindulaisessa Etelä-Aasiassa – suurin osa heistä Intiassa ja Nepalissa – syntyy ja kuolee kastittomana”. Tästä johtuu, että miljoonat joutuvat köyhyyden, nälän ja sairauksien kurimukseen. Epäoikeudenmukaisuus seuraa heitä kehdosta hautaan.
Entä se ilmeinen epäoikeudenmukaisuus, johon ihminen ei pysty vaikuttamaan? Ajattele lapsia, jotka syntyvät vajavaisina – sokeina, jälkeenjääneinä tai epämuodostuneina. Eikö naisesta tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, jos hänen lapsensa syntyisi sairaana tai kuolleena ja vieressä olevat naiset hellisivät samalla terveitä pienokaisia?
Ikävä kyllä epäoikeudenmukaisuus on hyvin yleistä ja niin ovat sen seurauksetkin – mittaamaton kärsimys sekä rauhan, ilon ja tyytyväisyyden puuttuminen. Vihastuneina näkemästään tai kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta monet ovat turvautuneet väkivaltaan, mutta se on vain lisännyt ihmisten kärsimyksiä. Useimmat sodat on käyty havaitun epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.
Miksi ihminen ei ole kyennyt saamaan aikaan oikeudenmukaista maailmaa? Onko sellainen maailma pelkkä unelma?
[Kuvan lähdemerkintä s. 3]
Corbis-Bettmann
[Kuva s. 4]
Mayflowerin sopimusta allekirjoitetaan
[Lähdemerkintä]
Corbis-Bettmann