Valtakunnan julistajat kertovat
Jumalan sanalla on voimaa muuttaa ihmisiä
OMIEN sanojensa mukaan hän oli ”rienaaja ja vainooja ja röyhkeä mies” (1. Timoteukselle 1:13). Mutta hän muuttui! Apostoli Paavalin muutos oli niin suuri, että hän saattoi myöhemmin julistaa: ”Tulkaa minun jäljittelijöikseni, niin kuin minä olen Kristuksen jäljittelijä.” (1. Korinttilaisille 11:1.)
Nykyään sadattuhannet vilpittömät palvojat kaikkialla maailmassa tekevät samanlaisia muutoksia. Miten se on heille mahdollista? He hankkivat Jumalan sanan tuntemusta ja soveltavat sitä elämäänsä. Seuraava kokemus korostaa Jumalan sanan voimaa muuttaa ihmisiä.
Sloveniassa asui erään kylän ulkopuolella erillään muista iäkkäänpuoleinen pariskunta. Aviomies, Jože, oli noin 60-vuotias, ja hänellä oli vakava alkoholiongelma. Silti hän huolehti sairaasta vaimostaan Ljudmilasta. Eräänä päivänä kaksi Valtakunnan julistajaa tapasi Jožen. Hän kutsui todistajat kotiinsa, jossa he tapasivat hänen vaimonsa. Kun Ljudmila oli kuullut Valtakunnan sanoman, ilon kyyneleet vierivät pitkin hänen poskiaan. Jožekin piti kuulemastaan ja teki paljon kysymyksiä. Jätettyään heille vähän raamatullista kirjallisuutta todistajat lähtivät.
Kuukauden kuluttua todistajilla oli tilaisuus palata, ja he huomasivat pöydällä kirjan Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä. Kun Joželta kysyttiin, mistä hän oli saanut sen, tämä vastasi: ”Näin ilmoituksen erään lehtenne takasivulla. Niinpä kirjoitin toimistoonne Zagrebiin ja pyysin kirjaa.” Koska hän oli niin kiinnostunut, hänet kutsuttiin lähestyvään Kristuksen kuoleman muistonviettoon, joka oli määrä pitää valtakunnansalissa. Todistajien iloksi hän ilmaantui paikalle!
Pian aloitettiin raamatuntutkistelu, ja edistyminen oli ripeää. Esimerkiksi kun Joželle näytettiin Raamatusta kohta: ”Et saa tehdä itsellesi veistettyä kuvaa etkä – – kumartaa niitä etkä taipua palvelemaan niitä”, hän keräsi talosta viipymättä kaikki uskonnolliset kuvat, myös ikonit, ja heitti ne pois (2. Mooseksen kirja 20:4, 5).
Jože oli saanut tyydytettyä hengellisen janonsa. Valitettavasti jäljellä oli kuitenkin vielä eräs toinen jano. Noin 18 vuoden ajan hän oli käyttänyt seitsemisen litraa viiniä joka päivä. Alkoholiongelmansa takia hän ei kiinnittänyt juuri huomiota ulkoasuunsa. Mutta saatuaan tietää, mitä Jumala ajatteli alkoholin väärinkäytöstä, hän päätti muuttua.
Hän pyrki voittamaan alkoholiongelmansa vähitellen pitämällä kirjaa siitä, kuinka paljon hän päivittäin joi. Pian hän ei enää ollut viinin orja. Raamatuntutkistelujen aikana hän oppi myös sen, että tosi kristittyjen tulee pitää yllä hyvää henkilökohtaista hygieniaa. Siksi hän antoi todistajille rahaa ja sanoi: ”Menkää ostamaan mitä tahansa vaatteita, mitä tarvitsen, jotta olisin edustava kristillisissä kokouksissa ja kenttäpalveluksessa!” Todistajat palasivat mukanaan alusvaatteita, sukkia, kenkiä, paitoja, pukuja, solmioita ja salkku.
Tutkittuaan Raamattua vuoden Jože ja Ljudmila olivat päteviä lähtemään todistajien mukana saarnaamaan talosta taloon. Kolme kuukautta myöhemmin he kävivät Jumalalle vihkiytymisensä vertauskuvaksi vesikasteella Jehovan todistajien piirikonventissa. Korkeasta iästä ja heikosta terveydestä huolimatta Jože osallistui hyvän uutisen saarnaamiseen säännöllisesti ja palveli sittemmin uskollisesti avustavana palvelijana seurakunnassaan, kunnes hän kuoli toukokuussa 1995. Se myönteinen hedelmä, jota tämä nöyrä mies ja hänen vaimonsa tuottivat elämässään, osoittaa, että Jumalan sanalla on voimaa muuttaa ihmisiä!