Loistakoon teidän valonne!

VIHDOIN tämän iäkkään miehen oli aika nähdä luvattu Messias! Jumala oli paljastanut Simeonille, ”ettei hän näkisi kuolemaa, ennen kuin hän olisi nähnyt Jehovan Kristuksen” (Luukas 2:26). Mutta miten sykähdyttävältä Simeonista tuntuikaan, kun hän meni temppeliin ja Maria ja Joosef laskivat Jeesus-vauvan hänen syliinsä! Hän ylisti Jumalaa sanoen: ”Nyt, Suvereeni Herra, sinä päästät orjasi menemään rauhassa – – sillä silmäni ovat nähneet sinun pelastuskeinosi, – – valon, joka poistaa verhon kansakunnilta, ja kansasi Israelin kirkkauden.” (Luukas 2:27–32; vrt. Jesaja 42:1–6.)

Jeesus osoittautui maailman ”valoksi” siitä saakka, kun hän kävi kasteella 30-vuotiaana, kuolemaansa asti. Miten? Hän säteili hengellistä valoa saarnaamalla Jumalan valtakuntaa ja Hänen tarkoituksiaan. Hän myös paljasti väärät uskonnolliset opetukset ja osoitti selvästi, mitä ovat pimeyteen kuuluvat teot (Matteus 15:3–9; Galatalaisille 5:19–21). Siksi Jeesus saattoi aivan aiheellisesti sanoa: ”Minä olen maailman valo.” (Johannes 8:12.)

Jeesus kuoli vuonna 33. Sammuiko valo? Ei todellakaan! Jeesus sanoi opetuslapsilleen ollessaan vielä maan päällä: ”Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä.” (Matteus 5:16.) Sen mukaisesti Jeesuksen seuraajat pitivät hänen kuolemansa jälkeen valon loistamassa.

Jeesusta jäljitellen nykyajan kristityt heijastavat Jehovan valoa osallistumalla saarnaamistyöhön. He ’vaeltavat edelleen valon lapsina’ osoittaen olevansa kristillisen elämäntavan loistavia esimerkkejä (Efesolaisille 5:8).