Oikeudellinen läpimurto

HUHTIKUUSSA 1995 saatiin merkittävä voitto eräässä oikeusjutussa. Kaikki alkoi 28. tammikuuta 1992, jolloin Luz Nereida Acevedo Quiles, 24, otettiin puertoricolaiseen El Buen Pastor -sairaalaan valinnaisaikaiseen leikkaukseen. Päästyään sisään hän ilmoitti niin suullisesti kuin kirjallisestikin, että Jehovan todistajana hän ei hyväksyisi verensiirtoa (Apostolien teot 15:28, 29). Häntä hoitava sairaalahenkilökunta, myös leikkaava lääkäri, oli täysin selvillä hänen toiveistaan.

Kun leikkauksesta oli kulunut kaksi päivää, Luz menetti erittäin paljon verta ja sai verenvuodon takia akuutin anemian. Hoitava lääkäri tri José Rodríguez Rodríguez oli sitä mieltä, että ainoastaan verensiirto saattoi auttaa häntä. Siksi hän haki Luzin tietämättä ja ilman hänen suostumustaan oikeudenpäätöstä voidakseen antaa verta.

Vaikka Luz oli täysin tajuissaan ja kykeni puhumaan omasta puolestaan, tri Rodríguez Rodríguez katsoi ehdottomasti, että tapauksen kiireellisyyden vuoksi ei olisi aikaa hankkia kenenkään suostumusta. Piirisyyttäjä Eduardo Pérez Soto allekirjoitti lomakkeen, ja piirituomari Ángel Luis Rodríguez Ramos antoi oikeudenpäätöksen verensiirtoa varten.

Niinpä Luz vietiin 31. tammikuuta 1992 toimenpidehuoneeseen, jossa hänelle annettiin verensiirto. Sen aikana hän kuuli, miten jotkut hoitajat nauroivat. Toiset moittivat häntä sanoen, että se, mitä hänelle tehtiin, oli hänen omaksi parhaakseen. Luz taisteli niin hyvin kuin pystyi – aivan turhaan. Päivän päättyessä hän oli saanut neljä yksikköä verta.

Luzin tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen, joka koski verensiirtoja ja Jehovan todistajia Puerto Ricossa. Ennen häntä oli annettu ainakin 15 oikeudenpäätöstä verensiirtojen tekemiseksi vastoin aikuisten Jehovan todistajien toiveita, ja hänen jälkeensä niitä on annettu lisää. On traagista, että eräässä tapauksessa potilaalle tehtiin oikeudenpäätöksen perusteella väkisin verensiirto hänen ollessaan tajuttomana.

Luzin taistelu ei kuitenkaan päättynyt toimenpidehuoneeseen. Puerto Ricoa vastaan nostettiin syyte lokakuussa 1993. Juttu käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa, ja 18. huhtikuuta 1995 tehtiin häntä puoltava päätös. Oikeus totesi, että päätös antaa verensiirto oli ”perustuslain vastainen ja riisti kantajalta hänen oikeutensa harjoittaa vapaasti uskontoa, hänen yksityisyytensä sekä hänen ruumiillisen itsemääräämisoikeutensa ilman asianmukaisia oikeustoimia”.

Päätös oli merkittävä, sillä puertoricolainen tuomioistuin oli nyt ensimmäistä kertaa tehnyt Jehovan todistajia puoltavan päätöksen verensiirtoa koskevassa jutussa. Päätös herätti valtavasti huomiota. Järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa olivat läsnä tärkeimmät sanomalehti-, radio- ja televisiotoimittajat.

Samana iltana radiossa haastateltiin yhtä Luzin asianajajaa. Kuuntelijoita pyydettiin soittamaan lähetykseen ja esittämään kysymyksiä. Monet lääkärit ja lakimiehet tekivät niin ja ilmaisivat olevansa tyytyväisiä päätökseen. Eräs soittaja sanoi: ”Tiede ei ole pystynyt osoittamaan varmaksi sitä, että verensiirto säästää ihmishenkiä, ja on harhakuvitelma luulla, että se säästäisi.” Hän jatkoi: ”Verensiirrot siirtyvät pian historiaan yhtenä nykylääketieteen suurimmista hairahduksista ja erehdyksistä.”

Muuan suuresti arvostettu lakitieteen professori soitti myöhemmin Vartiotorni-seuran haaratoimistoon ja kertoi olevansa erittäin iloinen tästä ”riemuvoitosta”, kuten hän sanoi. Hän lisäsi, että päätös puolusti paitsi Jehovan todistajien myös kaikkien Puerto Ricon kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia.