Hedelmällisyyden ja sodan jumalattaria

EBLASSA Syyriassa suoritettujen arkeologisten kaivausten aikana löydettiin esine, joka kuvasi Ištaria, babylonialaista hedelmällisyyden ja sodan jumalatarta. Arkeologi Paolo Matthiae kuvailee esinettä ”lieriömäiseksi sinetiksi, johon on kuvattu hunnutettu papitar palvomassa erikoisen jumalankuvan edessä – – jonka pää on kiinnitetty korkeaan, kapeaan tukeen.”

Löytö on merkittävä, sillä kuva on peräisin 1700-luvun alusta eaa. Matthiaen mukaan se on ”lopullinen todiste” siitä, että Ištaria palvottiin noin 2 000 vuoden ajan.

Ištarin palvonta syntyi Babylonissa, ja seuraavina vuosisatoina se levisi joka puolelle Rooman valtakuntaa. Jehova käski israelilaisia hävittämään Luvatusta maasta kaiken väärään uskontoon liittyvän, mutta koska he eivät tehneet niin, tuli Astoretin (Ištarin kanaanilaisen vastineen) palvonnasta heille ansa (5. Mooseksen kirja 7:2, 5; Tuomarit 10:6).

Vaikkei Ištaria ja sen vastinetta Astoretia enää olekaan, niiden edustamat ominaisuudet – moraalittomuus ja väkivaltaisuus – rehottavat valtoimenaan. Voimme hyvinkin kysyä, onko nyky-yhteiskunta lopultakaan kovin erilainen kuin nuo muinaiset kulttuurit, joissa palvottiin näitä hedelmällisyyden ja sodan jumalattaria.

[Kuva s. 20]

Myös Tanitille uhrattiin lapsia

[Lähdemerkintä]

Ralph Crane/Bardo Museum