Valtakunnan julistajat kertovat
Jumalan kansaan kuuluvat tarjoutuvat palvelukseen alttiisti
HÄNEN nimensä oli Joosef, ja hän oli kotoisin Kyproksesta. Hän oli niitä ensimmäisen vuosisadan kristittyjä, jotka myivät peltojaan ja talojaan lahjoittaakseen rahaa kristillisyyden etenemisen hyväksi. Lämminsydämisyytensä ja anteliaisuutensa vuoksi hän tuli tunnetuksi Barnabaana, joka tarkoittaa ’lohdutuksen poikaa’. (Apostolien teot 4:34–37.)
Tällainen aito kiinnostus toisia kohtaan on ollut aina Jehovan tosi palvojien tuntomerkki. Jehovan todistajat eivät ole nykyään yhtään erilaisia, kuten osoittaa seuraava kokemus Salomonsaarilta.
Yli 60 julistajan ryhmä Australiasta ja Uudesta-Seelannista matkusti Salomonsaarten pääkaupunkiin Honiaraan, joka sijaitsee Guadalcanalissa. Nämä julistajat tulivat auttamaan konventtisalin rakentamisessa suuria kristillisiä kokoontumisia varten. Noin 1 200 istumapaikkaa käsittävän salin rakentamiseen kului heiltä vain pari viikkoa!
Samoihin aikoihin New Georgian saarella sijaitsevan pienen Mundan kaupungin viranomaiset antoivat Jehovan todistajien seurakunnalle tontin aivan kaupungin keskustasta. Nämä halusivat rakentaa valtakunnansalin, palvontapaikan. Ja he tosiaan tarvitsivat sellaista. He olivat kokoontuneet erään pienen, lehdistä rakennetun talon olohuoneessa, mutta heillä ei ollut varaa rakentaa valtakunnansalia.a Seurakunta koostui pääasiassa iäkkäistä, huonokuntoisista ja lapsista, eikä kellään heistä ollut kokemusta rakentamisesta.
Noin 380 kilometrin päässä Honiarassa Guadalcanalin saarella todistajat tarjoutuivat työhön alttiisti (Psalmit 110:3). He ajattelivat: ”Jos muista maista tulevat veljemme olivat halukkaita rakentamaan meille konventtisalin kahdessa viikossa, me voimme varmastikin auttaa Mundassa asuvia veljiämme rakentamaan valtakunnansalin kahdessa viikossa.”
Juuri näin tapahtui. Eräänä päivänä Mundaan saapui matkustajalautta, joka oli täynnä iloisia ja innokkaita todistajia, vapaaehtoisia työntekijöitä. Miehet ja naiset, vanhat ja nuoret olivat kaikki mukana purkamassa lastiaan ja valmistautuivat aloittamaan rakentamisen puutavarasta, betonista, kattopellistä ja muista materiaaleista, jotka olivat saapuneet Mundaan heitä ennen.
Pian työn aloittamisen jälkeen ankara ukkosmyrsky katkaisi vedentulon kaupunkiin. Siitä ei kuitenkaan tullut ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Todistajat kaivoivat kaivon, josta saatiin vettä koko rakentamisen ajaksi. Entä mistä saatiin ruokaa kaikille työntekijöille? Sekään ei ollut mikään ongelma. Honiaran seurakunnat olivat lähettäneet sieltä tulevien vapaaehtoisten työntekijöiden mukana paljon ruokaa. Heidän mukanaan olivat tulleet jopa omat kokit!
Naapurit katselivat rakennustyön edistymistä epäuskoisina. Yksi heistä sanoi: ”Tavallisesti täällä ei tapahdu mitään muutamassa päivässä. Siihen kuluu vuosia.” Muuan toinen naapuri, joka toimii uskonnollisena johtajana, myönsi, että hänen kirkkonsa on ollut rakenteilla viimeksi kuluneet 20 vuotta eikä se ole vieläkään valmis. Jehovan todistajien valtakunnansali Mundassa taas valmistui vain kymmenessä päivässä!
[Alaviitteet]
a Talo joka on tehty metsästä tai viidakosta saaduista materiaaleista. Runko tehdään kepeistä tai paaluista, ja katto ja seinät peitetään paneeleilla, jotka on tehty keppien päälle taitetuista tai köynnöksillä sidotuista palmunlehdistä.
[Kartat s. 24]
(Ks. painettu julkaisu)
Eteläinen Tyynimeri
SALOMONSAARET
Munda
GUADALCANAL
Honiara
[Kartta]
AUSTRALIA
UUSI-SEELANTI