”Jehovan todistajat suojelivat minua!”
MONET ihmiset ovat näinä viimeisinä päivinä ”raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta” (2. Timoteukselle 3:1, 3). Isaac, joka toimii Länsi-Afrikassa sijaitsevan Vartiotorni-seuran haaratoimiston vapaaehtoisena työntekijänä, huomasi tämän pitävän paikkansa. Hän kertoo:
”Olin tammikuussa 1992 matkustamassa asumattoman seudun halki yhteistaksissa, jossa oli viisi muuta matkustajaa. Aloin keskustella vieressäni istuvan naisen kanssa, ja hän otti minulta mielellään erään raamatullisen kirjasen.
Yhtäkkiä kello neljän tienoilla iltapäivällä eteemme kiilasi uusi auto, jossa ei ollut rekisterikilpiä, ja meidän automme pysähtyi jarrut kirskuen. Kolme rotevaa miestä hyppäsi toisesta autosta ulos kiväärit käsissään ja nykäisi ovemme auki. ’Ulos sieltä’, yksi heistä ärjäisi.
Toinen tarttui kirjalaukkuuni. Huomattuaan, että siinä oli vain raamatullista kirjallisuutta, hän heitti sen sivuun. ’Mitä muuta sinulla on?’ hän kysyi osoittaen minua aseellaan. Annoin hänelle heti rahat lompakostani. ’Tässäkö kaikki?’ hän kysyi. Kerroin, että olin Jehovan todistaja ja että todistajat eivät valehtele. Hän tempasi minulta lompakkoni, näki Vartiotornin henkilökorttini ja sanoi: ’Hyvä on, Vartiotorni, odota tässä.’
Sitten hän kääntyi sen naisen puoleen, jonka kanssa olin keskustellut taksissa. Tämä otti kiireesti kaulaketjun kaulastaan ja antoi miehelle rahat kukkarostaan. Kun maantierosvo huomasi kirjasen naisen vapisevassa kädessä, hän oletti meidän kuuluvan yhteen ja viittoi naista pysymään vierelläni.
Sillä välin toiset aseelliset rosvot hyökkäsivät raivokkaasti matkakumppaniemme kimppuun. He hakkasivat ja ryöstivät kuljettajan ja toisen mukanamme olleen miehen. Yksi ryöstäjistä tarttui toisen naisen kaulaketjuun. Kun tämä vastusti, he löivät häntä raa’asti päähän ja rintaan kiväärinperillä, kunnes hän kuoli. Kolmannen naisen he raahasivat ulos autosta ja ampuivat tätä rintaan. Ikävä kyllä, hänkin kuoli. Vain minulle ja vierelläni seisoneelle nuorelle naiselle ei tehty mitään.
Kun eräs ohi ajanut autoilija otti meidät myöhemmin kyytiin, järkyttynyt nainen toisti lakkaamatta: ’Jehovan todistajat suojelivat minua!’”