Muistatko?

Oletko nauttinut viimeaikaisten Vartiotornin numeroiden lukemisesta? Jos olet, sinusta on todennäköisesti kiinnostavaa palauttaa mieleen seuraavat piirteet:

▫ Miksi israelilaisvakoojat valitsivat majapaikakseen portto Raahabin talon?

Israelilaisvakoojat elivät Jumalan lain mukaisesti, joten he eivät majailleet Raahabin talossa moraalittomien syiden vuoksi. He todennäköisesti päättelivät, että heidän oleskelunsa porton talossa herättäisi vähemmän epäluuloa kaupungissa. Se että talo sijaitsi kaupungin muurilla, on saattanut tehdä pakenemisen helpommaksi. Mutta ennen kaikkea Jehova opasti heidät sellaisen synnintekijän taloon, jonka sydämeen tieto siitä, miten Jumala oli toiminut israelilaisten suhteen, oli vaikuttanut niin suotuisasti, että hän katui ja muutti tapansa. (15.12.1993 s. 24, 25.)

▫ Miten viha vaikuttaa terveyteemme?

Tutkimukset osoittavat, että viha panee elimistön tuottamaan stressihormonia. Toistuvat vihanpurkaukset voivat aiheuttaa epätasapainon suojaavan ja vahingollisen kolesterolin välillä, mikä saattaa meidät vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. (15.12.1993 s. 32.)

▫ Mitkä ehdotukset auttavat meitä levittämään enemmän Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä?

Tunne Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet; pidä esityksesi yksinkertaisena; ole joustava ja valmista muutama lyhyt esitys; aseta henkilökohtainen tavoite. (1.1.1994 s. 24, 25.)

▫ Miksi Mooses oli niin hyvä esimerkki teokraattisuudesta meidän jäljiteltäväksemme?

Mooses etsi asioihin Jehovan ohjausta. Hänellä ei ollut henkilökohtaista kunnianhimoa, vaan hänelle oli tärkeää se, että Jehova sai kunnian. Hänellä oli luja usko, eikä hän koskaan unohtanut, että Jehova oli Israelin kansan todellinen Hallitsija. (15.1.1994 s. 11.)

▫ Esimerkiksi millä tavoilla jumalallinen opetus on voittoisaa?

Jumalallinen opetus on voittoisaa siten, että se auttaa Jehovan kansaa ymmärtämään totuutta edistyvästi. Se tuo ihmisiä hengelliseen valoon ja osoittaa nöyrille, miten palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24). Lisäksi jumalallinen opetus on voittoisaa koettelemuksiin ja pahaan maailmaan nähden. (1.2.1994 s. 10–12.)

▫ Mikä on menestyksellisen neuvonnan avain?

Avainasia on oikealaatuisen kunnioituksen osoittaminen toista ihmistä ja hänen oikeuttaan kohtaan saada osakseen kunnioittavaa kohtelua. Siksi kristityn neuvojan tulisi olla ystävällinen ja luja mutta kohdella neuvojen saajaa arvokkaasti. (1.2.1994 s. 28.)

▫ Miten roomalaiskatolinen kirkko päätyi hyväksymään Marian taivaaseen ottamisen dogmiksi?

Ensimmäisinä Jeesuksen kuoleman jälkeisinä vuosisatoina Marian taivaaseen ottaminen oli kristityille täysin vieras ajatus. Sen jälkeen kun kolminaisuudesta tuli kirkon virallinen oppi, Marialle alettiin kuitenkin antaa yhä tärkeämpi rooli. Taivaaseen ottamisen teoria hyväksyttiin dogmiksi vasta 1. marraskuuta 1950, kun paavi Pius XII julisti: ”Me määrittelemme [sen] Jumalan ilmoittamaksi dogmiksi.” (Munificentissimus Deus.) (15.2.1994 s. 26–28.)

▫ Mitä Jeremian 24. luvussa kuvaillut kaksi viikunakoria sekä niiden hyvät ja huonot viikunat edustavat?

Hyvät viikunat edustivat niitä juutalaisia, jotka alun perin vietiin Babylonin vankeuteen ja joista jäännös palasi Juudaan. Huonot viikunat edustivat kuningas Sidkiaa ja muita, jotka kapinoivat kuningas Nebukadnessaria vastaan siitä huolimatta, että he olivat tehneet valan Jumalan nimessä. Vastaavasti nykyaikana me havaitsemme hengellisen Israelin jäännöksen, joka on tuottanut elämässään hyvää hedelmää, ja sen vastakohtana kristikunnan papiston, joka on tuottanut huonoa hedelmää. (1.3.1994 s. 14–16.)

▫ Keitä olivat kvartodesimaanit, ja miksi he kiinnostavat nykyajan kristittyjä?

Apostolien ajan jälkeen oli joitakuita, jotka viettivät Herran illallista joka vuosi 14. nisankuuta ja noudattivat näin alkuperäistä apostolista tapaa. He tulivat tunnetuiksi ”neljästoistalaisina” eli kvartodesimaaneina. Nykyään tämä on kiinnostavaa, koska se osoittaa, että apostolien kuoleman jälkeenkin oli joitakuita, jotka pitivät kiinni oikeasta tavasta viettää Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa kerran vuodessa 14. nisankuuta. (15.3.1994 s. 4, 5.)

▫ Kuka oli William Whiston?

Hän oli 1700-luvulla elänyt erittäin lahjakas englantilainen oppinut ja Sir Isaac Newtonin läheinen toveri. Whiston käänsi Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset, vastusti avoimesti kolminaisuusoppia ja luennoi astronomiasta ja matematiikasta. Mutta Whiston muistetaan todennäköisesti parhaiten juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen kirjoitusten kääntämisestä englanniksi. (15.3.1994 s. 26–28.)

▫ Miten ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi? (1. Mooseksen kirja 1:27.)

Ihmiselle luotiin kyky ilmaista Jumalan huomattavia ominaisuuksia – rakkautta, oikeudenmukaisuutta, viisautta ja voimaa – samoin kuin muita ominaisuuksia. (1.4.1994 s. 25.)