Gibeonilaiset – he etsivät rauhaa

TÄMÄN kukkulan laelle rakennetun kaupungin on tunnistettu olevan samalla paikalla, jolla muinainen Gibeon sijaitsi, noin kymmenen kilometriä Jerusalemista pohjoiseen.

Tiedät varmaankin, että Gibeon tuli huomion kohteeksi pian sen jälkeen, kun Joosua oli johtanut israelilaiset Luvattuun maahan ja hävittänyt Jerikon. Gibeonissa asuneet kanaanilaiset ymmärsivät, etteivät he pystyneet pitämään puoliaan Israelia vastaan, jolla selvästikin oli Jumalan tuki. Miten heidän tulisi toimia? Gibeonilaiset turvautuivat juoneen ja lähettivät edustajia, jotka olivat tulevinaan kaukaisesta maasta. Tämä pyrkimys rauhan aikaansaamiseksi onnistui, sillä Israel teki liiton heidän kanssaan. Kun heidän juonensa paljastui, heistä tuli halonhakkaajia ja vedenkantajia.

Jumala ei varmaankaan ole ollut tyytymätön näihin rauhaa etsineisiin ihmisiin. Hän tuki Joosuaa tämän puolustaessa heitä, kun he joutuivat viiden kuninkaan hyökkäyksen kohteeksi. Jehova jopa jatkoi ihmeen avulla päivänvaloa taistelun vuoksi. (Joosua 9:3–27; 10:1–14.)

Tältä kummulta löydettiin kaivauksissa syvä, kallioperään hakattu monttu eli allas, johon gibeonilaiset saattoivat laskeutua portaita pitkin ja saada vettä maanalaisesta kammiosta. Mahtoiko tämä olla se ”Gibeonin lammikko”, joka mainitaan 2. Samuelin kirjan 2:13:ssa? Arkeologit löysivät myös kallioon hakattuja kellareita ja suuren määrän viininvalmistusvälineitä. Gibeon näyttää tosiaan olleen viininvalmistuskeskus.

Daavidin aikana Gibeoniin oli sijoitettu tosi Jumalan ilmestysmaja eli tabernaakkeli. Kuningas Salomo tuli tänne uhraamaan. Jehova ilmestyi hänelle unessa ja lupasi hänelle ”viisaan ja ymmärtäväisen sydämen” sekä rikkautta. (1. Kuningasten kirja 3:4–14; 2. Aikakirja 1:3.) Tämän lehden sivuilla 12–17 oleva kirjoitus osoittaa, että Gibeonin asukkaiden jälkeläisillä oli erikoisetu Jumalan kansan keskuudessa eräänä myöhempänä ajankohtana. Tiedätkö mikä se oli?

[Kuvan lähdemerkintä s. 32]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.