Turvallisuutta tavoitellaan

TURVALLISUUS. Maailman johtajat neuvottelevat sen aikaansaamiseksi. Uskonnolliset johtajat rukoilevat sen puolesta. Tavalliselle kadun miehelle turvallisuus näyttää kuitenkin olevan saavuttamaton unelma. Otetaanpa esimerkiksi Ron, joka oli työmatkalla Etelä-Afrikan suurimmassa kaupungissa Johannesburgissa.

”Ympärilläni oli viisi miestä, ja yksi heistä piti veistä kurkullani ja toisella oli veitsi selkääni vasten. He tarkistivat taskuni muutamassa sekunnissa. Tunsin itseni avuttomaksi. Ohikulkijat eivät yksinkertaisesti kiinnittäneet minuun mitään huomiota.” Koska Ron ei vastustellut, hän selvisi ehjin nahoin.

Monien mielestä käveleminen minkä tahansa suurkaupungin kaduilla on ahdistavaa. ’Mitä voin tehdä, ettei kimppuuni hyökätä?’ he aprikoivat mielessään. He tekevät nopeasti ostoksensa voidakseen palata kotinsa suojiin. Mutta kuinka turvallinen koti on? ”Joka vuosi kasvaa dramaattisesti se mahdollisuus, että joku loukkaa kotisi rauhaa, anastaa itselleen osan tavaroistasi tai koko omaisuutesi ja katoaa jäljettömiin”, todetaan kirjassa Total Home Security.

Niinpä talonomistajat panevat näkyviin ilmoituksia, joissa varoitetaan tungettelijoita kiinteistön alueella olevista vihaisista koirista tai siitä, että aseellinen partio valvoo kiinteistöä. Monilla asuinalueilla perheet liittyvät yhteen yrittäessään taistella rikollisuutta vastaan. ”Yksistään Isossa-Britanniassa on yli 60 000 valvontajärjestelmää, joissa on mukana 750 000 taloutta”, toteaa Security Focus -lehti. ”Rikollisuuden lisääntyessä ne ajat ovat olleet ja menneet, jolloin naapurit olisivat riidoissa keskenään”, sanoi muuan afrikkalainen vakuutusmeklari.

Naapurivartiointijärjestelmien jäsenet pitävät huolta toinen toisensa hyvinvoinnista ja ilmoittavat poliisille mistä tahansa havaitsemastaan epäilyttävästä toiminnasta.a Mutta muuan tiedotuslehti selitti eräälle tällaisen ryhmän jäsenelle, jonka taloon oli murtauduttu: ”Valitettavasti tämä järjestelmä ei ole tae siitä, ettei kotiinne enää murtauduttaisi uudelleen. Mistään olemassa olevasta turvajärjestelmästä ei voida esittää tuollaista väitettä. – – Teidän täytyy silti varmistautua siitä, että ovet ovat lukossa, että teillä on varashälytin ja että olette ryhtyneet järkeviin turvatoimiin.”

Vaikka naapurivalvontajärjestelmillä on ollut jonkin verran vaikutusta, on kiistanalaista, vähentävätkö ne rikollisuuden kokonaismäärää. ”Jollakin pienellä alueella tapahtunut rikollisuuden väitetty väheneminen on ollut ’tuloksekasta’ vain, jos rikollisuus on ’siirtynyt’ vähän tai ei lainkaan lähialueille”, selittävät Shapland ja Vagg kirjassaan Policing by the Public. Näin ollen joissakin kaupungeissa, joissa naapurivalvontaryhmien on kerrottu menestyneen huomattavan hyvin, rikollisuus on kasvanut ilmiömäisellä tavalla saman kaupungin muilla alueilla, joilla on vaikea organisoida tällaisia järjestelmiä.

”On joitakin alueita, joilla naapurivalvonta ei ole yhtä tehokasta”, myöntää eräässä maassa toimivan 20 000 jäsenen valvontajärjestelmän sihteeri. Hän viittasi suuriin tiloihin ”kaupungin ulkopuolella, missä naapurit eivät voi nähdä toisiaan ja missä partiointi ei onnistu”. Esimerkiksi muuan pariskunta muutti eräästä amerikkalaisesta suurkaupungista asumaan 20 hehtaarin tilalle lähelle erästä pientä kylää. Muutaman vuoden sisällä heidän taloonsa murtauduttiin kahdesti. Vaimon sanat kuvastivat monien maalla asuvien tunteita: ”Yritän käyttäytyä aivan normaalisti, mutta minä pelkään. – – Milloinkaan en tunne oloani turvalliseksi.” Poliittisten selkkausten repimissä maissa maaseudulla asuvat joutuvat kohtaamaan uudenlaista väkivaltaa ja usein heitä painostetaan ottamaan kantaa.

Ei ole siksi mikään ihme, että monet kaipaavat ’vanhoja, hyviä aikoja’. ”Tämän vuosisadan alkuvaiheilla”, toteaa kirja The Growth of Crime (Rikollisuuden kasvu), ”uskottiin yleisesti, että [rikollisuus] lievenisi.” Mutta mitä sen sijaan tapahtui? Kirjailijat sir Leon Radzinowicz ja Joan King selittävät: ”Vuosisadan kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana, jopa ensimmäisen maailmansodan aikana, rikollisuuden määrä pysyi kohtuullisella tasolla, se vain myötäili väestönkasvua. Sodanjälkeisellä lamakaudella jatkuva kasvusuuntaus tuli havaittavaksi. Taloudellisten mullistusten, työttömyyden ja toisen suuren sodan vuosina [rikollisuus] lisäsi heltymättömästi vauhtiaan – –. Koko maailman rikollisuutta tarkasteltaessa pistää silmään se, että se leviää ja lisääntyy itsepintaisesti kaikkialla.”

Vaikka tämä ”laittomuuden lisääntyminen” tulee monille yllätyksenä, se itse asiassa ennustettiin. Ne suuret onnettomuudet, jotka ovat kohdanneet ihmiskuntaa, sen jälkeen kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, kerrottiin etukäteen Raamatussa. Jeesus ennusti, että ihmisen paha järjestelmä lähestyi loppuaan: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee olemaan paikassa toisensa jälkeen. Ja laittomuuden lisääntymisen vuoksi useimpien rakkaus kylmenee.” – Matteus 24:3, 7, 12; ks. myös Luukas 21:10, 11.

”Kun nämä alkavat tapahtua”, Jeesus lisäsi, ”nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” Näin ollen sinulla on syytä olla optimistinen. Pian ihmisen pyrkimykseen löytää maailmanlaajuinen turvallisuus saadaan vastaus. – Luukas 21:28–32.

[Alaviitteet]