Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w88 15/10 s. 8-9
  • Kaikki eivät joutuneet erään kansan mukana turmioon

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kaikki eivät joutuneet erään kansan mukana turmioon
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1988
  • Samankaltaista aineistoa
  • Koko kansa ei tuhoudu
    Suurin ihminen joka koskaan on elänyt
  • Tottelematonta kansaa odottaa tuho
    Jeesus – tie, totuus ja elämä
  • Hanki luja ote todellisesta elämästä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1973
  • Viikunapuun kiroaminen
    Herätkää! 1982
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1988
w88 15/10 s. 8-9

Jeesuksen elämä ja palvelus

Kaikki eivät joutuneet erään kansan mukana turmioon

VÄHÄN sen jälkeen kun Jeesus oli keskustellut niiden kanssa, jotka olivat kokoontuneet fariseuksen talon ulkopuolelle, muutamat ihmiset kertovat hänelle ”galilealaisista, joiden veren [roomalainen maaherra Pontius] Pilatus oli sekoittanut heidän uhreihinsa”. Nämä galilealaiset ovat mahdollisesti niitä, jotka tapettiin tuhansien juutalaisten noustessa vastustamaan sitä, kun Pilatus käytti temppelirahaston rahoja rakentaakseen akveduktin veden saamiseksi Jerusalemiin. Ne, jotka kertovat tästä asiasta Jeesukselle, saattavat ehkä antaa ymmärtää, että nuo galilealaiset kärsivät onnettomuuden omien pahojen tekojensa vuoksi.

Mutta Jeesus oikaisee heitä kysymällä: ”Kuvitteletteko, että nämä galilealaiset osoittautuivat pahemmiksi syntisiksi kuin kaikki muut galilealaiset, koska he ovat kärsineet tämän? Eivät toki”, Jeesus vastaa. Sitten hän käyttää tuota sattunutta tapausta varoittaakseen juutalaisia: ”Ellette kadu, niin te kaikki tuhoudutte samoin.”

Jeesus jatkaa palauttaen mieliin erään toisen paikallisen murhenäytelmän, joka kenties liittyi myös vesijohdon rakentamiseen. Hän kysyy: ”Tai ne kahdeksantoista, joiden päälle torni kaatui Siloamissa siten tappaen heidät, kuvitteletteko, että he osoittautuivat suuremmiksi velallisiksi kuin kaikki muut ihmiset, jotka asuvat Jerusalemissa?” Jeesus sanoo, ettei kuolema kohdannut näitä ihmisiä heidän pahuutensa vuoksi. Pikemminkin ”aika ja aavistamattomat tapahtumat” ovat yleensä syynä tällaisiin murhenäytelmiin. Jälleen kerran Jeesus kuitenkin käyttää tilaisuutta hyväkseen ja varoittaa: ”Mutta ellette kadu, niin te kaikki tuhoudutte samalla tavoin.”

Sitten Jeesus jatkaa esittämällä erään sopivan kuvauksen. Hän kertoo: ”Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhaansa, ja hän tuli etsimään siitä hedelmää, mutta ei löytänyt. Silloin hän sanoi viinitarhurille: ’Jo kolmena vuonna olen tullut etsimään hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se! Miksi sen tosiaankaan tulisi pitää maata hyödyttömänä?’ Vastaukseksi hän sanoi hänelle: ’Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi, kunnes minä kaivan sen ympärystää ja panen lantaa, ja jos se sitten tuottaa hedelmää tulevaisuudessa, niin hyvä, mutta jos ei, niin voit kaataa sen.’”

Jeesus on käyttänyt yli kolme vuotta yrittäen kehittää uskoa juutalaisen kansan keskuudessa. Mutta hänen vaivannäkönsä voidaan laskea tuottaneen hedelmänä vain muutama sata opetuslasta. Nyt palveluksensa neljännen vuoden aikana hän tehostaa ponnistelujaan, ja näin saarnaamalla ja opettamalla innokkaasti Juudeassa ja Bereassa hän kuvaannollisesti ikään kuin kaivaa ja panee lantaa juutalaisen ”viikunapuun” ympärille. Mutta se on turhaa! Kansa kieltäytyy katumasta, ja niinpä sitä odottaa tuho. Ainoastaan jäännös tuosta kansasta osoittaa vastakaikua.

Hieman tämän jälkeen Jeesus on opettamassa eräässä synagogassa sapattina. Siellä hän näkee erään naisen, joka on ollut koukistunut kaksin kerroin 18 vuotta demonin vaikutuksen vuoksi. Jeesus puhuttelee häntä myötätuntoisesti: ”Nainen, sinut on päästetty vapaaksi heikkoudestasi.” Sitten hän panee kätensä hänen päälleen, ja samassa nainen ojentautuu ja alkaa kirkastaa Jumalaa.

Mutta synagogan esimies on vihainen. Hän esittää vastalauseensa: ”On kuusi päivää, joina pitäisi tehdä työtä; tulkaa siis niinä parannettaviksi älkääkä sapattipäivänä.” Tämä esimies tunnustaa näin Jeesuksen voiman parantaa, mutta tuomitsee sen, että kansa tulee parannettavaksi sapattina!

”Ulkokullatut”, Jeesus vastaa, ”eikö jokainen teistä sapattina päästä sonniaan tai aasiaan pilttuusta ja vie sitä pois antaakseen sen juoda? Eikö siis ollut paikallaan, että tämä nainen, joka on Aabrahamin tytär ja jota Saatana piti sidottuna, katso, kahdeksantoista vuotta, päästettiin tästä siteestä sapattipäivänä?”

Kuullessaan tämän Jeesusta vastustavat rupeavat häpeämään. Mutta ihmisjoukko iloitsee kaikista niistä loistavista teoista, joita se näkee Jeesuksen tekevän. Vastaukseksi Jeesus kertoo uudelleen kaksi profeetallista, Jumalan valtakuntaa koskevaa kuvausta, jotka hän esitti veneestä Galileanmerellä noin vuotta aikaisemmin. Luukas 13:1–21; Saarnaaja 9:11, UM; Matteus 13:31–33.

◆ Mitkä murhenäytelmät tässä mainittiin, ja mikä oli niiden opetus Jeesuksen mukaan?

◆ Mikä sovellutus voitiin tehdä hedelmättömästä viikunapuusta sekä yrityksistä saada se tuottamaan?

◆ Miten synagogan esimies tunnusti Jeesuksen parantamiskyvyn, mutta miten Jeesus kuitenkin paljasti tuon miehen ulkokultaisuuden?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa