Uskollinen totuuden puolesta taistelija

MARTIN PÖTZINGER, Jehovan todistajien hallintoelimen jäsen, päätti maallisen vaelluksensa voideltuna kristittynä varhain torstai-iltana 16. kesäkuuta 1988. Hänen terveytensä oli ollut heikko jo jonkin aikaa, mutta hän kuoli Brooklynin Beetel-kodissa todennäköisesti ilman tuskia. Hänen vaimonsa Gertrud oli ollut hänen rinnallaan koko hänen sairautensa ajan.

Veli Pötzinger syntyi 25. heinäkuuta 1904 Münchenissä Saksassa. Hänet kastettiin 2. lokakuuta 1928, ja hän astui tienraivauspalvelukseen 1. lokakuuta 1930. Syksyllä 1933 Vartiotorni-seura määräsi hänet pitämään huolta Valtakunnan eduista Bulgariassa, mutta vuoden kuluessa ne Jehovan todistajat, jotka eivät olleet tuon maan kansalaisia, karkotettiin. Veli Pötzinger siirtyi seuraavaksi Unkariin. Hänet pidätettiin väärin perustein ja karkotettiin tuosta maasta, ja seuraavaksi hänen valvontaansa annettiin joukko Jugoslaviassa olevia tienraivaajia. Vakavan sairauden jälkeen, joka vaati pitkäaikaista oleskelua Zagrebissa sijaitsevassa sairaalassa, hän palasi Saksaan.

Veli ja sisar Pötzinger avioituivat vuonna 1936, mutta juuri tuona samana vuonna veli Pötzinger lähetettiin keskitysleirille, koska hän kieltäytyi luopumasta uskostaan. Hänen vaimonsa vangittiin toisaalla, mutta veli Pötzinger lähetettiin Dachauhun ja sitten Mauthausenin tuhoamisleirille Ylä-Itävaltaan. Siellä Gestapo käytti nälkiinnyttämistä, pieksemistä ja sanoin kuvaamatonta raakuutta taivuttaakseen hänet ja muut Jehovan todistajat rikkomaan nuhteettomuutensa Jehova Jumalaa kohtaan. Mutta veli Pötzinger piti lujasti kiinni tosi uskosta.

Oltuaan yhdeksän vuotta julmasti vangittuina veli ja sisar Pötzinger tapasivat jälleen toisensa vuonna 1945. Pian tämän jälkeen veli Pötzinger alkoi palvella kierrostyössä Saksassa, ja myöhemmin Gertrud matkusti hänen kanssaan työskennellen innokkaasti kentällä veli Pötzingerin palvellessa seurakuntia. Vuonna 1958 veli Pötzinger kävi Vartiotornin raamattukoulun Gileadin, ja palattuaan Saksaan hän ja hänen vaimonsa jatkoivat matkatyössä, kunnes he astuivat Beetel-palvelukseen siellä vuonna 1977. Syyskuussa 1977 veli Pötzinger nimitettiin hallintoelimen jäseneksi, ja hän pääsi tulemaan Seuran maailmankeskukseen Brooklyniin New Yorkiin runsaan vuoden kuluttua. Hän palveli hallintoelimen palveluskomiteassa ja palvelusosaston komiteassa.

Veli Pötzinger oli rohkea totuuden puolesta taistelija. Hänen uskollisuutensa sekä se innokas tuki, jonka hän antoi Jehovan järjestölle ja Valtakunnan työlle, olivat todella esimerkillisiä. Niinpä me luotamme täysin siihen, että hän on niiden joukossa, joihin soveltuvat nämä sanat: ”Onnellisia ovat ne kuolleet, jotka – – kuolevat Herran yhteydessä. Niin, sanoo henki, – – heidän tekonsa seuraavat heitä.” – Ilmestys 14:13.

[Kuva s. 31]