Jeesuksen elämä ja palvelus

Upseerin luja usko

VUORISAARNAANSA pitäessään Jeesus on jotakuinkin julkisen palveluksensa puolivälissä. Tämä merkitsee sitä, että hänellä on vain noin vuosi ja yhdeksän kuukautta aikaa saattaa päätökseen työnsä maan päällä.

Jeesus menee seuraavaksi Kapernaumiin, kaupunkiin joka on hänen toimintansa eräänlainen keskuspaikka. Siellä jotkut juutalaisten vanhimmista lähestyvät häntä ja pyytävät häneltä jotakin. Eräs Rooman armeijan upseeri, joka kuuluu pakanoihin, on lähettänyt heidät.

Upseerin rakas palvelija on kuolemaisillaan vakavaan sairauteen, ja hän haluaa Jeesuksen parantavan tämän. Juutalaiset puhuvat hartaasti upseerin puolesta sanoen: ”Hän on sen arvoinen, että suot hänelle tämän, sillä hän rakastaa kansaamme ja juuri hän rakensi meille synagogan.”

Jeesus lähtee epäröimättä miesten kanssa. Mutta kun he tulevat lähelle taloa, upseeri lähettää ystäviä sanomaan: ”Herra, älä vaivaudu, sillä en ole kelvollinen siihen, että tulisit kattoni alle. Siksi en pitänyt itseäni sen arvoisena, että olisin tullut luoksesi.”

Miten suuri nöyryyden ilmaus tämä onkaan upseerilta, joka on tottunut itse käskemään toisia! Mutta hän ajattelee luultavasti myös Jeesusta ja on selvillä siitä tavasta, joka kieltää juutalaista olemasta kanssakäymisissä ei-juutalaisen kanssa. Pietarikin sanoi: ”Te tiedätte hyvin, kuinka lainvastaista juutalaisen on liittyä toisheimoisen miehen seuraan tai lähestyä häntä.”

Upseeri ei ehkä halua Jeesuksen joutuvan kärsimään tämän tavan rikkomisen aiheuttamista seurauksista, ja siksi hän lähettää ystävänsä pyytämään Jeesukselta: ”Sano sana, ja palvelijani parantukoon. Sillä minäkin olen vallanalaisuuteen asetettu ihminen, ja minulla on sotilaita alaisinani, ja minä sanon tälle: ’Lähde matkaan!’, ja hän lähtee matkaan, ja toiselle: ’Tule!’, ja hän tulee, ja orjalleni: ’Tee tämä!’, ja hän tekee.”

Tämän kuullessaan Jeesus ihmettelee. Hän sanoo: ”Minä sanon teille totuuden: kenestäkään Israelissa en ole tavannut näin suurta uskoa.” Parannettuaan upseerin palvelijan Jeesus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja kertoo, miten uskollisia ei-juutalaisia suositaan siunauksilla, jotka uskottomat juutalaiset hylkäävät.

Jeesus sanoo: ”Monet tulevat itäisiltä seuduilta ja läntisiltä seuduilta ja ovat pitkällään pöydän ääressä Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa, kun taas valtakunnan lapset heitetään ulkopuolelle pimeyteen. Siellä tulee heillä olemaan itku ja hampaiden kiristely.”

”Valtakunnan lapset”, jotka ”heitetään ulkopuolelle pimeyteen”, ovat luonnollisia juutalaisia, jotka eivät ota vastaan ensiksi heille tarjottua tilaisuutta päästä hallitsemaan Kristuksen kanssa. Aabraham, Iisak ja Jaakob edustavat Jumalan valtakuntajärjestelyä. Näin Jeesus osoittaa, miten pakanat toivotetaan tervetulleiksi ikään kuin olemaan pitkällään taivaallisen pöydän ääressä ”taivasten valtakunnassa”. Luukas 7:1-10; Matteus 8:5-13; Apostolien teot 10:28.

◆ Miksi juutalaiset puhuivat erään upseerin puolesta, joka kuului pakanoihin?

◆ Mikä saattoi olla syynä upseerin pyyntöön, ettei Jeesus tulisi hänen taloonsa?

◆ Mitä Jeesus tarkoitti loppuhuomautuksillaan?